Suomi - englanti rautatiesanakirja

[Markku Blomgren]

Eikös suomen kielessä puhuta yleensä kaksoisristeysvaihteesta tai 'perinteisemmin' engelsmannista eli double slip:stä? Suomessakin kai on käytössä single sllp:pejä mutta ovatko ne sitten risteysvaihteita vai yksöisristeysvaihteita? 

Eikös kaksoisristeysvaihteessa (vai miten olisi kakskoisvaihderisteys, kuvaisi kai paremmin?) ole periaatteessa risteys (eng. diamond) johon on sovitettu 4(?) vaihteiden kielikoneistoa vai miten se(ne nyt tarkalleen määritellään?

[Kjell Knapas]

Kyllä yksipuolinen risteysvaihde ja kaksipuolinen risteysvaihde ovat viralliset nimitykset. Kaksipuolista risteysvaihdetta kutsutaan tosiaan myös englantilaiseksi vaihteeksi tai engelsmanniksi. Edelleen ristiinkytketty kaksipuolinen risteysvaihde = täysenglantilainen vaihde. Onko muuten Suomessa jäljellä yhtään yksipuolista risteysvaihdetta tai ristiinkytkettyä kaksipuolista risteysvaihdetta?

Kaksipuolinen risteysvaihde koostuu tosiaan käytännössä raideristeyksestä ja neljästä kieliparista, eli neljän kielisovituksen avulla siihen on saatu aikaan neljä kulkumahdollisuutta.

[Topi Lajunen]

Viilattu lisää vaihdeasiaa avausviestiin: "turnoutin" merkitystä tarkennettu, ja lisätty rivi "Risteysvaihde", joka sisältää käännöksinä molemmat slipit tarkennuksineen.

[Jorma Rauhala]

Täältä voi myös napsasta joitakin sanoja listalle mukaan:
http://www.railway-technical.com/us-uk.shtml

Lisäisin aikatauluksi myös schedulen ja junasuorittajaksi/junanlähettäjäksi dispatcherin. Myös lisää rautatieammattilaisnimiä tarvitaan.

[Pekka Porkkakoski]

Onko muuten Suomessa jäljellä yhtään yksipuolista risteysvaihdetta tai ristiinkytkettyä kaksipuolista risteysvaihdetta?

Viimeinen ristiinkytketty kaksipuolinen on/oli tiettävästi Vaskiluodossa

[Jukka-Pekka Manninen]

Tangentiaalisesti semmoinen triviatieto, että vaikka amerikassa "12 tuumaa per jalka" - rautatiepiirit käyttävät vaihteesta nimitystä switch, niin pienoisrautatieyhteyksissä turnout on yleinen suositus/"standardi." Tämä sekaannusvaaran vuoksi, koska pienoisrautateillä (vai -teissä?) käytetään paljon sähkökytkimiä, joka on myöskin switch.

[Tapio Tamminen]

Löytyneekö tästä mitään uutta tähän rautatiesanakirjaan, mutta artikkeli on mielestäni erittäin mielenkiintoinen, ja kerrotaanhan siinä jonkin verran englanninkielisen rautatiesanaston historiasta.

http://www.worldwidewords.org/articles/trains.htm

[Topi Lajunen]

Mielenkiintoinen artikkeli, kiitoksia linkistä. Täytyy jossain vaiheessa täydentää aloitusviestiä tuon linkin ja Rauhalan aiemman linkin perusteella.

[Tauno Hermola]

Van on pakettiauto. Goods van on 2-akselinen tavaravaunu, Guards van on 2-akselinen konduktöörin vaunu (F-vaunu), Covered goods wagon on mikä tahansa umpitavaravaunu, Covered wagon on preeriavankkuri.

Matkustajavaunuista Britit taas näyttävät käyttävän nimitystä 'coach' tai 'carriage', muut kai sitten 'passenger car'  http://en.wikipedia.org/wiki/Passenger_car_(rail) . Tosin tuon Tapion edellä linkittämän artikkelin mukaan 'coach' onkin Amerikan englantia, joten jätetään Topin ratkaistavaksi!

'Couchette' (ei siis 'coachette'!) on matkustajavaunu sekin, mutta vähän eri juttu

[Joni Lahti]

Saksankielinen alue keskellä Eurooppaa on merkittävä rautatiealue. Saksankieliset rautatietermit ovat myös tarpeellisia, jotta voisi ymmärtää alkuperäistä tekstiä tai ainakin se aukeaisi jotenkin. Hyvin tuttuja termejä ovat mm  Eisenbahn, Lokomotive, Zug, Bahnhof, Spurweite, Weiche, Wagen, Bremse jne jne. Mutta mistä niiden ja satojen muiden vieraampien sanojen käännökset löytyisivät? Täällä löytyy mainio Eisenbahn-Wörterbuch taikka toisin päin Railway Dictionary http://www.frankenbahn.de/woerterbuch/woerterbuch.htm  Sivulta voit kääntää alan sanastoa puolin ja toisin, saksa-englanti ja englanti-saksa. Helpottaa huomattavasti.

Ei ole ehkä tarpeen ruveta kääntämään saksankielisiä käsitteitä suomeksi, koska tämä on aika hyvä lähde. Toisaalta eihän olisi iso temppu listata vielä suomeksi samat termit. Työtähän siinä olisi.

[Joni Lahti]

Catenarysta vielä muutama sana. Catena on latinaksi ketju ja catenary on siitä johdettu fysiikan ja matematiikan käsite. Wikissä sanotaan asiasta kansanomaisesti näin: “The catenary is the curve that an idealised hanging chain or cable assumes when supported at its ends and acted on only by its own weight.” Siis kahden pylvään väliin ripustetun ketjun tai kaapelin muodostama painovoiman aikaansaama kaari. Suomeksi se voisi olla ketjukäyrä taikka fiinimmin katenaari.

Muun muassa siltoja voidaan kutsua tuolla käsitteellä. Myös sähkölanka kahden pylvään välillä on muodoltaan katenaari. Rautateillä ajojohdin muodostaa juuri sellaisen kuvion, jota tarkoittaa katenaaria ja siihen tarkoitukseen se on lainattu. Tuollaisen ketjukäyrän ja palkin taipuman yhtälön Jacob Bernoulli (1654-1705), jos siitä sitten jotain ymmärtää

Sana on lainana vähän kuin mono tai heteka. Lähes kaikkia hiihtokenkiä sanotaan monoiksi ja rautaputkisia sänkyjä hetekoiksi. Muusta yhteydestä lainattu sana jatkaa elämäänsä uudessa yhteydessä ja  sen alkuperäinen tarkoitus voi olla hämärtynyt. Vertaus on ehkä ontuva, mutta kuvaa lainatun sanan elämää.

[Topi Lajunen]

Muun muassa siltoja voidaan kutsua tuolla käsitteellä. Myös sähkölanka kahden pylvään välillä on muodoltaan katenaari. Rautateillä ajojohdin muodostaa juuri sellaisen kuvion, jota tarkoittaa katenaaria ja siihen tarkoitukseen se on lainattu.

En ole ajojohdinasiantuntija, mutta ymmärtääkseni nykyaikainen kannatinlankasysteemi nimenomaisesti aiheuttaa sen, että itse ajolanka ei roiku, vaan on lähes vaakasuora. Teoriassa toki roikkuu marginaalisesti jokaisen pystykannattimen* välillä. Ilmiö on sama, kuin esimerkiksi riippusilloissa.

* En nyt tähän hätään muistanut tai jaksanut etsiä sen pystysuuntaisen kiinnikkeen nimeä. Sellainen kuitenkin, joita löytyy kannatinlangan ja ajolangan välistä, vähän väliä, tiedätte kyllä.

[Joni Lahti]

Kaapelipylonien kannattama riippusilta (suspension bridge) ei ole muodoltaan katenaari vaan paraabeli. Sen sijaan vapaasti riippuva silta on katenaari (sellainen viidakossa riippuva köysisilta kuohuvan kosken yli).

No, miten logiikka sopii ajolankaan? Tietämättä myöskään rakenteen termejä, heräsi Topin kommentin jälkeen kysymys, entä kun sähköradan ajojohdin tuetaan riittävän tiukaksi pylonein niin, ettei lanka todellakaan roiku, onko kysymyksessä enää katenaari (catenary)? Kysymys on akateeminen ja saivarteleva, mutta johdattelen tällä kysymykseen, onko catenary harhaanjohtava sana, jos langan muoto muistuttaa enemmänkin paraabelia tai jopa suoraa……

Kirjoittaa nim.merk. ”Fysiikasta täysin tietämätön”

[Lauri Uusitalo]

'caboose' ei taida olla varsinaisesti konnarivaunu ainakaan wikin mukaan:
Caboose: A railroad car attached usually to the end of a train, in which railroad workers could ride and monitor track and rolling stock conditions. Partly analogous to brake van (UK). Largely obsolete, having been replaced by the electronic End of Train (EOT) device, or Flashing Rear End Device called "FRED".

Caboose:ssa matkusti aikoinaan jenkeissä konnari. Siellä oli myös jarrujohdon painemittari. Kun saivat työsopimukset kuntoon ja heittivät lämmittäjän pois, siirtyi konnari ohjaamoon. Tosin edelleen paikoissa joissa on paljon peräytyksiä käytetään caboosea, samoin siirroissa ratapihojen välillä voidaan käyttää transfer caboosea. Näitähän on Suomessakin, vaan mikä niiden nimi olikaan? Siis avovaunu jonka päällä on koppi. Tälle cabooselle on monta nimeä jenkeissä, Santa Fe käytti nimitystä way car.

[Lauri Uusitalo]

Matkustajavaunuista Britit taas näyttävät käyttävän nimitystä 'coach' tai 'carriage', muut kai sitten 'passenger car'  http://en.wikipedia.org/wiki/Passenger_car_(rail) . Tosin tuon Tapion edellä linkittämän artikkelin mukaan 'coach' onkin Amerikan englantia, joten jätetään Topin ratkaistavaksi!

Coach taitaa olla enempi päivävaunu termi. Tosin löytyy sellainenkin kuin Slumber coach.

[Arto Nivala]

Onko sanakirjaa saatu aikaiseksi vielä ja julkaistu nettiin?

[Esko Ampio]

"Heteka" käännösana? Eikös tuo firman nimilyhenne.

[Timo Salminen]

"Heteka" käännösana? Eikös tuo firman nimilyhenne.

Helsingin Teräshuonekalutehdas.

[Kimmo T. Lumirae]

Caboose:ssa matkusti aikoinaan jenkeissä konnari. Siellä oli myös jarrujohdon painemittari. Kun saivat työsopimukset kuntoon ja heittivät lämmittäjän pois, siirtyi konnari ohjaamoon. Tosin edelleen paikoissa joissa on paljon peräytyksiä käytetään caboosea, samoin siirroissa ratapihojen välillä voidaan käyttää transfer caboosea. Näitähän on Suomessakin, vaan mikä niiden nimi olikaan? Siis avovaunu jonka päällä on koppi. Tälle cabooselle on monta nimeä jenkeissä, Santa Fe käytti nimitystä way car.

Käännöksiä on tehty näköjään aina tilanteen mukaan. Muistan lastenkirjan Jere Jarruvaunu, jonka nimessä on ehkä hieman asiaakin; ennen paineilmajarrujen aikaa jarrumiehet mahdollisesti matkustivat caboosessa ja kiipesivät sieltä vaunujen katoille kiinnittämään (käsi)jarrut, jenkkivaunuissa kun ei ole /ollut eurooppalaistyyppisiä jarrumiehen koppeja. Ja voisi kuvitella, että lyhyissä junissa jo caboosen jarrut ovat auttaneet kovasti, kun veturissa oli pelkkä vastahöyryjarru. Eikö itse asiassa näin toimi "jarrujärjestelmä" Minkiölläkin?

Seuraava käyttökelpoinen käännös löytyy vanhoista pienoisrautatieluetteloista ja se on "tavarajunan saattovaunu". Käännös on varsin kuvaava ja olen itse käyttänyt sitä ikään kuin selventävänä ja kansantajuisena terminä, koska nykyään ei ole tavallisissa tavarajunissa konduktöörejä.

Mutta Suomessa tämä "koppivaunu" on tosiaan konduktöörivaunu, enkä näkisi mitään estettä käyttää tätä termiä myös caboosesta.

JK. Wanhaan hywään aikaan eli ennen sotia, kun Jt salli junien lähettämisen peräkkäin samalle junanlähetysvälille (nyk. js-väli), kun 15 minuuttia oli kulunut edellisen junan lähdöstä, keikkui junan perässä konduktöörivaunu, jossa matkustavan tavarajunan konduktöörin tehtäviin kuului mm. jos juna joutui pysähtymään linjalle mäkeen jäännin, höyryn loppumisen tms. syyn vuoksi, kipittää perässä seuraavaa junaa vastaan ja asettaa, olikohan se 600 metrin etäisyydelle pysähtyneestä junasta, paukkurasiat kiskoille sekä jäädä näiden viereen opastelipun kanssa päivystämään näyttääkseen perästä lähestyvälle junalle vaara-opastetta.

Konduktöörin tehtäviin kuului kai jotain muutakin, kuin junan tarkkailu ja nämä poikkeustilannetoimenpiteet, arvelisin lähinnä rahtikirjojen ylläpitoa, mutta tuonaikaiset tavarajunan konduktöörit olivat ennen kaikkea junan päälliköitä ja mm. veturimiehistö oli hänen käskynalaisiaan, tosin muuta kuin veturin käyttöä koskevissa asioissa!

Mutta niin suuria päälliköitä nämä tavarajunakonduktöörit olivat, että kun Jt muuttui ja yksiselitteisesti kielsi kahden junan peräkkäisen lähettämisen samalle junanlähetysvälille, ja konduktöörin vaunuineen käytyä tarpeettomaksi tavarajunissa, konduktöörit vastustivat tätä saneeraustoimenpidettä kovasti ja jopa lanseerasivat julkisessa sanassakin termin "aavejuna", kuvaamaan konduktööritöntä tavarajunaa. Eli heidän mielestään, ellei tavarajunassa ole konduktööriä, ei siellä "ole ketään" ja juna on aavejuna. (Alleviivattakoon siis sitä, että tässä ajattelumaailmassa veturimiehistöä ei lasketa ja he eivät siis ole ketään. )

O tempora, o mores (vauhtia siihen moottoriresiinaan).

[Kimmo T. Lumirae]

Muun muassa siltoja voidaan kutsua tuolla käsitteellä. Myös sähkölanka kahden pylvään välillä on muodoltaan katenaari. Rautateillä ajojohdin muodostaa juuri sellaisen kuvion, jota tarkoittaa katenaaria ja siihen tarkoitukseen se on lainattu.

En ole ajojohdinasiantuntija, mutta ymmärtääkseni nykyaikainen kannatinlankasysteemi nimenomaisesti aiheuttaa sen, että itse ajolanka ei roiku, vaan on lähes vaakasuora. Teoriassa toki roikkuu marginaalisesti jokaisen pystykannattimen* välillä. Ilmiö on sama, kuin esimerkiksi riippusilloissa.

* En nyt tähän hätään muistanut tai jaksanut etsiä sen pystysuuntaisen kiinnikkeen nimeä. Sellainen kuitenkin, joita löytyy kannatinlangan ja ajolangan välistä, vähän väliä, tiedätte kyllä.

Niinhän me tietenkin tiedämme, vaan kun tulisi vielä mieleen   

Olen kuullut puhuttavan kannatusköydestä ja pystykannattimen kohdalla ripustinlangasta joskin jälkimmäiseen löytyy viralliseksi termiksi yksinkertaisesti kannatin.

Mutta kuten edellä viitataan, kyse on nimenomaan tästä riippusillan sivukuvan mallista. Kannatusköyden korkeus ajolangasta vaihtelee, aivan kuin riippusillan pylonin korkeus sillan kannesta ja esimerkissämme itse ajojohdin eli ajolanka on kuin sillan kansi ja on periaatteessa täysin vaakasuora, kiitos kannatusköyden, johon se on siis ripustettu.

Mutta jollei tästä voi käyttää nimitystä katenaari, niin ei sitten. Kyllä se vähän töksähtävä käännös olisikin siinä missä "kombatiibelikin".

Käsittääkseni sähköistyksen yhteydessä rakennetaan ratajohto (sisältää kaikki laitteet ja varusteet), yhden raiteen yllä riippuu ajojohto ja virroitinta koskettaa ajojohdin. Parempia termiehdotuksia kuunnellaan korva höröllä.

[Arto Nivala]

Onko sanakirjaa saatu aikaiseksi vielä ja julkaistu nettiin?

Miksi ette julkaise sanakirjaa saman tien wikipediaan? Sillähän siitä olisi hyötyä eniten ja kaikille.

[Miika Hämynen]

Onko sanakirjaa saatu aikaiseksi vielä ja julkaistu nettiin?

Miksi ette julkaise sanakirjaa saman tien wikipediaan? Sillähän siitä olisi hyötyä eniten ja kaikille.

Wiktionary on oikeampi paikka sanaselityksille, mutta oikea ajatus kuitenkin.

[Arto Nivala]

Mikä mahtaa olla rautatieliikennepaikka englanniksi?

[Lauri Uusitalo]

Mikä mahtaa olla rautatieliikennepaikka englanniksi?

Station taitaa ainakin USAssa olla aika liki. Ei siis välttämättä pelkkä asema, joka voi olla station tai depot, joka voi olla myös varikko...

[Teemu Peltonen]

Mikä mahtaa olla rautatieliikennepaikka englanniksi?

Suomalainen käännös on rail traffic operating point.