Sr3?

[Juha Riihimäki]

Lisää Vectron-kuvia löytyy mm. täältä: http://www.4rail.net/reference_germany_gallery2_ellocos.php#ellocos

Noista c193:ssa taitaa olla myös lisämoottori.

Hienoa että VR päätyi Siemensin laadukkaisiin tuotteisiin! 

[Santeri Oksanen]

Tuo dieselmoottori kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta! Osaako joku sanoa, jaksaako veturi dieselin avulla liikuttaa hitaasti tuollaista 2000 tonnin junaa, vai rajoittuuko dieselin käyttö muutamien vaunujen liikuttelua vaativaan vaihtotyöhön?

[Kimmo T. Lumirae]

Jos 180 kW on yhden dieselkoneen teho ja niitä on kaksi, syöttävät nämä myllyt 360 kW sähköä tämän taajuusmuuttajaveturin taajuusmuuttajien ns. välipiiriin, josta invertterit hakkaavat sen sitten kolmivaihesähköksi ajomoottoreille.

2000 tonnia vaatii tasaisella radalla noin 50 kN liikkuakseen, ja tämän vetovoiman tuo dieselsähkökoneisto kehittää nopeusalueella 0... 25 km/h. Mutta pieneenkin ylämäkeen meno aika hyvin tössää, 5 promillen nousussa 2000 tonnia vaatisi noin 150 kN, ja sen tämä koneisto kehittää nopeusalueella 0...9 km/h.

Veikkaan, että veturin spekseissä löytyy myös mahdollisuus radio-ohjaukseen; tästä ei ole tainnut vielä olla juttua?

[Arto Hellman]

Eikös dieseleillä ole tarkotus tehdä vain vaihtotöitä sähköistämättömillä sivuraiteilla?

[Marko Vornanen]

Sisäkuva Vectronin ohjaamosta. Lähde Siemens.

[Kimmo T. Lumirae]

Enemmän Euro-ohjaamo kuin saksalainen standardiohjaamo: tehokahva (toinen iso kahva vasemmalta) on kuvassa pystyssä ja ilmeisesti kaksitoiminen: eteenpäin tulee tehoa ja taaksepäin jarrua. Saksalaisessa standardiohjaamossahan junajarrukahva ja erillinen sähköjarrukahva ovat vierekkäin niin, että niitä voi käyttää samalla kädenliikkeellä.

Eli vasemmalla punainen nuppi lienee hätäjarrutatti, sitten kytkimiä ja namiskoita. Vasemmanpuoleisin kahva ehkä nopeudenasettelu, sitten teho/jarrukahva. Oikealla kädellä junajarru ja seinän vieressä ehkä vain veturiin vaikuttava suoratoimijarru.

Lasiohjaamo, eli ei lainkaan analogisia mittareita vaan tarvittavat tiedot näytetään ja saa näkyviin jollekin noista viidestä näytöstä. Taustapeilit on korvattu kameroilla.

Vectron pohjautuu aika pitkälti Taurukseen, ja sellaisella on ajettu vetureiden nopeuden maailmanennätys 357 km/h eli luulisi Vectroninkin kulkevan melko miellyttävästi kahdensadan nopeuteen saakka.

[Timo Keski-Petäjä]

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy myös tiivis tietopaketti Vectronista.

Konehuoneen jäsentelyä voi tarkastella tästä dokumentista

Onkohan vasemmanpuoleisin noista dokumentin toisen sivun kaaviokuvista Suomeen tilattavaa versiota lähinnä vastaava?

[Marko Vornanen]

www.ess.fi -sivuilla on Lehtikuvan kuva VR:n väreissä olevasta Vectronista.

http://www.ess.fi/uutiset/talous/2013/12/20/vr-ostaa-siemensilta-veturit-jotka-raataloidaan-suomen-saaoloihin

[Markku Blomgren]

Mitenköhän JKV-puoli? Tuleekohan vielä suomessa käytössä oleva JKV vaiko suoraan ETCS laitteisto 'välikappaleella'?

[Tommi K Hakala]

Mikähän kytkin näihin tulee?
Unilink ainakin olisi hlövaunujen kanssa "nytkyttämätön" ratkaisu.

[[Tunnus poistettu]]

Voipi olla,ttä veturi on hyvä, mutta firma on hölmöillyt  jo ainakin 1960-luvulta  asti, mm ns tietokoneidensa kanssa.

[Jyrki Talvi]

On mm nelosen ja seitsemän sekä, ylen talousuutisissa.

[Oskari Kvist]

Viisas valinta veturiksi. Lisävarustelistalla on raksittu diesel-apukäyttö, joka mahdollistaa kieltämättä kustannustehokkaan käytön kuormausalueilla jne... Lieköhän raksittu myös jääkaapit ja mikroaaltouunitkin... Ehdotan tulevaksi lempinimeksi "Vektori".

[Jussi Hiekkataipale]

Eikös dieseleillä ole tarkotus tehdä vain vaihtotöitä sähköistämättömillä sivuraiteilla?

Luultavasti tarkoituksena on nimenomaan tuo. Kuitenkin esimerkiksi puun kaatuessa radalle vieden sähköt menessään saattaa olla helpompaa ja nopeampaa ajaa juna noilla dieselkoneilla asemalle kuin alkaa odottamaan oikeaa dieselveturia jostakin hinaamaan.

[Joni Lahti]

Onneksi olkoon VR! Hankinta on aivan toisella pohjalla kuin Sr1 -farssi loppuvuodesta 1968.

[Simo Virtanen]

Onneksi olkoon VR! Hankinta on aivan toisella pohjalla kuin Sr1 -farssi loppuvuodesta 1968.

Hippasen on maailmakin muuttunut. Ei ole UKK:ta eikä YYA:ta.

Veljeys saksalaisten kanssa sitävastoin näyttää voivan hyvin.

[Marko Manninen]

Mikähän oli sitten syynä, että ei voinut tilata kotimaasta?

Olihan ne kriteerit hankinnassakin jo niin tiukat. Suomalaisen ja venäläisen valmistajan tie oli pystyysä jo silloin. Hieno homma olisi ollut se, että niitä oltaisiin ruvettu rakentamaan Otanmäessä. Aina ei voi saada kaikkea Suomesta, mutta ensi vuonna tulevat tilaukset kaksikerrosvaunuista varmasti ilahduttavat Kainuuta. Diesel veturi tilauskin varmasti menee Saksaan.

[Jaakko Hakala]

Ensin NL, sitten Sveitsi ja nyt Saksa. Kolmas eri maa, josta sähköveturi tulee. Tähän asti olleet luotettavia, ja nytkin sain sellaisen kuvan, että tämä jatkaa edeltäjiensä perinteitä, toimien vielä paremmin kovilla pakkasilla ja lumikeleillä. Ulkonäkö vain on hieman tuollainen Sr1:n ja Sr2:n välimaastosta.

Saas nähdä mistä dieselit tilataan, Suomesta ei ainakaan. Niiden ulkonäön näkemistä odotellessa..

Olenkohan muuten kenties ainut, joka jää susien joskus poistuessa haikein mielin muistelemaan sitä suden huminaa?

[Roope Prusila]

Sen verran otan kantaa että joskus luin TM lehdestä että yksi vaatimus Sr3 veturille on että se pitää olla edo yhteebsopiva

[Kimmo T. Lumirae]

Ja valittu Sr3 täyttää tämän vaatimuksen: se on yhteisajokelpoinen sekä Edon että Sr2:n kanssa.

[Jorma Toivonen]

Hieno valinta veturimiehen tulevaksi työkaluksi/-tilaksi. Ihmettelen, kuinka tilaaja keksi vielä valita veturiin nuo "apudieselit", siitä SUURI plussa (testeissä on yhdellä dieselillä saavutettu 120kN:n vetovoima - valmistajan kertoman mukaan). Ohjaamon sivuikkunoita haikaltiin jo Ruotsin talvitesteissä http://vaunut.org/kuva/77666 , tosin kahta tärkeää osaa itse jäin kaipailemaan    Toivottavasti viisastunut dieselvetureiden tilaaja huomioi tulevaisuudessa yhteisajokelpoisuuden myös tämän uutuuden kanssa (sekä Sr2 ja Edo).

[Kimmo T. Lumirae]

Ja ne kaipaamasi kaksi tärkeätä osaa ovat keskenään samanlaiset ja yhdestä suunnasta katsottuna ympyrän muotoisia? 

[Mikko Mäntymäki]

Hieno valinta veturimiehen tulevaksi työkaluksi/-tilaksi. Ihmettelen, kuinka tilaaja keksi vielä valita veturiin nuo "apudieselit", siitä SUURI plussa (testeissä on yhdellä dieselillä saavutettu 120kN:n vetovoima - valmistajan kertoman mukaan). Ohjaamon sivuikkunoita haikaltiin jo Ruotsin talvitesteissä http://vaunut.org/kuva/77666 , tosin kahta tärkeää osaa itse jäin kaipailemaan    Toivottavasti viisastunut dieselvetureiden tilaaja huomioi tulevaisuudessa yhteisajokelpoisuuden myös tämän uutuuden kanssa (sekä Sr2 ja Edo).

Tuo 120kN on pakko olla irtiotto vetovoima apudieselillä.

[Kimmo T. Lumirae]

Teoriassa 120 kN saadaan yhdellä dieselillä nopeusalueella 0...5 km/h.

[Jorma Toivonen]

Kimmohan tuon taisi arvata...