Tuukka Varjoranta
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 496
|
« Vastaus #225 : Helmikuu 11, 2014, 17:13:37 » |
|
Olen tässä jo pari viikkoa yrittänyt etsiä, ilman minkäänlaista tulosta, niin ajattelin sitte kysyä täältä tällaista: Onko missään videota vectronista, jolla on disel-moottori käynnissä?
Hyvin pikaisella guugletuksella vaikuttaa siltä, että VR:n veturit olisivat ensimmäiset Vectronit, joihin tollainen tulee. Tai, onhan tota ominaisuutta InnoTrans-messuilla puolisentoista vuotta sitten esitelty, joten ehkä silloin on ollut jo yksi veturi apumoottorilla varustettuna. Sitäkin on arvailtu, että VR:n vectronien selässä oleva "kyttyrä" liittyisi noihin apumoottoreihin. Se kyttyrä katolla on mitä luultavimmin diesel-koneistolle tehty tila ja en näe sille kyllä mitään mitään muuta tarkoitusta. Linkki Ralicolor.net:in sivulle VR Vectronista, sinne on kerätty muutama uutinen VR Vectronista teknisin tiedoin: http://www.railcolor.net/index.php?nav=1411281&lang=1
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #226 : Helmikuu 12, 2014, 16:17:41 » |
|
Se kyttyrä katolla on mitä luultavimmin diesel-koneistolle tehty tila ja en näe sille kyllä mitään mitään muuta tarkoitusta. No, on sille nyt sentään muutakin tarkoitusta /keksittävissä/. Voi esim. olla, että jotta veturista saataisiin pakkaskestävämpi, sen ilmanvaihtoa on muokattu ja uudet viritykset on ollut helppo änkeä katolle, kun meikäläisessä kuormaulottumassa kuitenkin ylöspäin voi rakentaa aika paljonkin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 190
|
« Vastaus #227 : Helmikuu 12, 2014, 16:21:24 » |
|
Kulkuominaisuuksien kannalta painavan dieselkoneen sijoittaminen katolle ei liene kaikkein optimaalisin ratkaisu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #229 : Helmikuu 18, 2014, 18:09:05 » |
|
Toisaalta pelkästä talvikestävyydestäkään ei liene kyse, kun kerran tästäkin se kyttyrä puuttuu: http://vaunut.org/kuva/88230?t=vectron . Tuossahan juurikin talvikestävyyttä testailtiin ja vieläpä aika vähän ennen kuin Sr3-valinta julkistettiin. Toisaalta tossa Ruotsin veturissa ei ole sitä diiseliäkään. Ehkä se diesel vie tilaa ja sen tieltä on muita laitteita nostettu ylemmäs. Ja koska niitä "muita laitteita" ei näy InnoTransilla olleessa veturissa katolla olevan, katon sälän täytyy olla jotain Suomi-spesiaalia. Tai sitten jotain ihan muuta. Kaipa tuo vuoden tai korkeintaan muutaman päästä jo tiedetään.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 844
|
« Vastaus #230 : Helmikuu 18, 2014, 21:51:31 » |
|
Voiko tuo kyttyrä http://www.railcolor.net/imgs/content/vectron_vr_impressionsiemens.jpg olla myös osana tuulenohjainta/spoileria (=Sr 2 uudet lasikuituosat?), vaunun ja veturin katot ovat aikalailla samalla korkeudella, mutta miksi havainnekuvassa näyttää siltä, että vaunu on aikalailla leveämpi kuin veturi, olen ymmärtänyt että FI vaunut ovat leveämpiä kuin euroopalaiset vaunut, eikö tämä tullut ilmi jossain keskustelussa, jossa mainittiin että näissä uusissa Flirt FI moottorijunissa on 2+3 paikkaa vierekkäin kun "normaali" Flirt:sä istutaan 2+2 kokoonpanossa. Eli Flirt:ä on suhteelisen helppo leventää, mutta veturin (kustannuskysymys) kohdalla se on paljon vaikeampaa. Kysymyshän on lähinnä ulkonäkö ja ilmavirranhallinta asioista. Olisihan se kuitenkin vähän "hölmön" näköistä jos junan vaunusto on muuten yhtä 2 kerroksista sulavalinjaista "pötköä" ohjausvaunuineen ja rafloineen, ja veturi edessä/takana olisi sitten kapeampi. Oliko leveysero luokkaa 40 cm, eli 20 cm puolellansa?.
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 18, 2014, 22:05:24 kirjoittanut Jouni Halinen »
|
tallennettu
|
Skiffari 40
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #231 : Helmikuu 18, 2014, 22:02:55 » |
|
Oliko leveysero luokkaa 40 cm, eli 20 cm puolellansa?.
Suomessa 3400 mm, Manner-Euroopassa 3150 mm. 250 mm leveyseroa eli 125 mm per puoli. Leveysero on nähtävissä esim. kun vertaa kapeaa Sr2:ta matkustajavaunuihin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2348
|
« Vastaus #232 : Helmikuu 18, 2014, 22:09:22 » |
|
Viron FLIRT on vieläkin leveämpi: 3500 mm. Kapein FLIRT on 2880 mm. Melkoisesti eroa, siis jopa 62 cm!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #233 : Helmikuu 19, 2014, 12:47:53 » |
|
Onko muuten missään julkisesti ollut esillä oikeastaan minkäänlaista tietoa näistä Sr2:n lasikuituosista, muuta kuin, että jotain on tulossa? Mihin ne liittyvät, vai parannettuun aerodynamiikkaan ajettaessa kaksikerrosvaunujen kanssa?
Yritin kysellä tavallisesti juotettavista lähteistä, mutta koko asia oli täysin uusi ja tuntematon.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Arto Papunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 336
|
« Vastaus #234 : Maaliskuu 23, 2014, 22:38:37 » |
|
On hauska nähdä mihin rooliin Sr3 ensin tulee, vetämään nopeita matkustajajunia vai tavaraliikenteeseen, jossa tuo diesel tulee hyötykäyttöön..
Entä jos dieselkäytössä olisikin vaikka kolme matkustajavaunua perässä, mihin nopeuteen sillä päästäisiin noilla tehoilla?
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 24, 2014, 00:09:40 kirjoittanut Arto Papunen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 190
|
« Vastaus #235 : Maaliskuu 24, 2014, 11:53:14 » |
|
Entä jos dieselkäytössä olisikin vaikka kolme matkustajavaunua perässä, mihin nopeuteen sillä päästäisiin noilla tehoilla?
Ei taida dieseleillä ajettaessa nopeus riittää minkäänlaiseen ajoon linjalla edes pienellä kuormalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 884
|
« Vastaus #236 : Maaliskuu 24, 2014, 12:14:09 » |
|
Entä jos dieselkäytössä olisikin vaikka kolme matkustajavaunua perässä, mihin nopeuteen sillä päästäisiin noilla tehoilla?
Netissä mainittiin arvo 10-20 km/h, mutta lähdettä en ole löytänyt. Täytyy edelleen muistaa, että veturin dieselit ovat tarkoitettu vaihtotyöhön, ei (lähtökohtaisesti) mihinkään linjavetämiseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #237 : Maaliskuu 24, 2014, 13:18:34 » |
|
Ehdin jo tällä välin unohtaa tarkan dieseltehon, mutta jos se sattuisi olemaan 380 kW, ja ajatellaan 50 kN riittävän pienen matkustajajunan vetoon, löytyy tuo 50 kN Sr3:sta dieselkäytöllä noin-nopeusalueella 0...30 km/h. En sanoisi riittäväksi nopeusalueeksi matkustajajunien vetoon. Nettoteho on siis karkeasti puolet Dv12:n tehosta ja Sr3 + Edo painaa noin 140 tonnia, siinä missä Dv12 + 2 x Eit painaa noin 150 tonnia. Ja tehoa siis vain puolet. Ei tule mitään, sanon minä.
Kaikenlaisessa linja-ajossa tuo dieselaggregaatti on paitsi alitehoinen, myös yksinkertaisesti tarpeeton. Ei ole sähkökatkoja, joiden aikana junat pysähtyisivät linjalle sähköjen katkeamisen jälkeen. Sähköratojen sähkönsyöttö on hyvin likelle 100% varmaa ja katkotonta. Se, missä tuosta saattaa olla hyötyä, ovat sähköratavauriot. Eli voidaan lähestyä vauriokohtaa vauhdilla, dieselit käyntiin ja täydelle teholle, niin sieltä sähköttömältä alueeltahan tullaan kyllä pois, vauhti laskee mihin laskee mutta pois tullaan, vaikka jouduttaisiin välillä pysähtymäänkin. Tällä ominaisuudella tulee varmasti jossain vaiheessa olemaan käyttöä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 884
|
« Vastaus #238 : Maaliskuu 24, 2014, 13:30:24 » |
|
Ehdin jo tällä välin unohtaa tarkan dieseltehon, mutta jos se sattuisi olemaan 380 kW,
360 kW (2*180)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Tarkiainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 100
|
« Vastaus #239 : Maaliskuu 24, 2014, 17:52:56 » |
|
Onkohan täällä ollut jo puhetta, mutta mietinpä vaan, että kykeneeköhän Vectronin diesel syöttämään vaunuille 1500 v häiriö tilanteessa, eli silloin kun ajolangoista on virta poikki. IC vaunuissa kaikki pelaa sähköllä mm. ilmastointi, valot, lämmitys. Tästä johtuen heltellä voi tulla pikkusen kuuma. tai talvella vilu
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 893
|
« Vastaus #240 : Maaliskuu 24, 2014, 22:14:34 » |
|
Onkohan täällä ollut jo puhetta, mutta mietinpä vaan, että kykeneeköhän Vectronin diesel syöttämään vaunuille 1500 v häiriö tilanteessa, eli silloin kun ajolangoista on virta poikki. IC vaunuissa kaikki pelaa sähköllä mm. ilmastointi, valot, lämmitys. Tästä johtuen heltellä voi tulla pikkusen kuuma. tai talvella vilu
Tuo mahdollistaisi myös katkeamattoman sähkönsyötön vaunuihin erotusjaksoissa, mikäli ajolangan virta pitää dieselkonetta ja aggregaattia valmiiksi vauhdissa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #241 : Maaliskuu 25, 2014, 01:17:10 » |
|
Ja mihinkähän sitä katkeamatonta sähkönsyöttöä mahdollisesti tarvittaisiin?`
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ossi Hakkarainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 75
|
« Vastaus #242 : Maaliskuu 25, 2014, 03:28:18 » |
|
Eipä lyhyt pätkäisy pahemmin menoa haittaa. Tärkeille laitteille on akustot ja eikös uusimmissa vaunuissa jopa ole PC-pistokkeet online-UPSin perässä puhtaan sähkön saamiseksi..
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 25, 2014, 05:52:35 kirjoittanut Ossi Hakkarainen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1331
|
« Vastaus #243 : Maaliskuu 30, 2014, 12:36:16 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Roope Prusila
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1239
|
« Vastaus #244 : Maaliskuu 30, 2014, 21:25:04 » |
|
samaa veturia taidetaan käyttää Saksassa litteralla BR101. Ts2014 pelissä olen BR101:lla ajanut ja se näyttää sisältä samalta kuin tuo
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Riku Outinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 884
|
« Vastaus #246 : Maaliskuu 30, 2014, 21:28:32 » |
|
samaa veturia taidetaan käyttää Saksassa litteralla BR101. Ts2014 pelissä olen BR101:lla ajanut ja se näyttää sisältä samalta kuin tuo Ei, ei käytetä. 101 on täysin eri veturi kuin Siemens Vectron. Taitaa Sr2 olla lähempänä 101:stä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #248 : Maaliskuu 30, 2014, 21:34:21 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Roope Prusila
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1239
|
« Vastaus #249 : Maaliskuu 30, 2014, 21:46:46 » |
|
tarkoitin lähinnä noiden ohjaamoiden sisäosien ulkonäköä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|