Sr3?

[Jukka Ahtiainen]

Vectron on 'perinyt' saksalaisen krokotiilin sarjamerkinnän, eli BR 193.

[Tuukka Ryyppö]

Tässä vielä linkit Vectronin ja BR101:n virallisiin kotisivuihin:
http://www.mobility.siemens.com/mobility/global/en/interurban-mobility/rail-solutions/locomotives/vectron/Pages/vectron.aspx ja http://www.bombardier.com/en/transportation/products-services/rail-vehicles/locomotives/traxx.html (klikkaa sivun alareunasta "TRAXX AC Electric Locomotive").

tarkoitin lähinnä noiden ohjaamoiden sisäosien ulkonäköä

EU:ssa on olemassa standardi siitä, millainen veturin ohjaamon pitää olla. Erilaisten nappien ja vipujen on oltava kaikissa vetureissa samoilla paikoilla riippumatta siitä, kuka veturin on valmistanut. Pieniä muutoksia nappien sijoitteluun hyväksytään, mutta yleisesti ottaen tietty toiminto löytyy aina suunnilleen samasta kohdasta ajopöytää kaikissa veturimalleissa.
Tämän standardin nimi on EUDDplus. Vanhempi versio tuosta standardista on EUDD.
EUDD perustuu hyvin pitkälti saksalaiseen standardiohjaamoon. Jos oikein muistan, tuo 101, eli TRAXX on sen verran vanha laite, että siinä ei varsinaisesti ole EUDD:n mukaista ohjaamoa vielä käytössä, mutta saksalainen standardiohjaamo siinä kyllä on.

Ja koska saksalainen standardiohjaamo on käytännössä EUDD:n äitimuori, EUDD:n (vai EUDDplus:n?) mukainen ohjaamo on luonnostaan samankaltainen kuin saksalaiset ohjaamot yleensä.
Edo:n ohjaamo toteuttaa sekin noita EUDD-standardeja aika pitkälti, vaikkakaan ei sataprosenttisesti.

Ideana tässä on turvallisuus. Kun kaikissa maissa on samanlaiset ohjaamot vetureissa, esim. Saksassa asuva ja työskentelevä veturikuljettaja ei vahingossa päädy ulkomuistista vääntämään lisää tehoja kun olisi tarkoitus jarruttaa, jos päätyy ajamaan hollantilaisveturilla, johon on saanut koulutuksen kauan sitten ja jolla on sittemmin ajanut ehkä kerran tai kaksi.

Tässä vielä linkit:
Saksalainen standariohjaamo: http://de.wikipedia.org/wiki/DB-Einheitsf%C3%BChrerstand
EUDD: http://de.wikipedia.org/wiki/European_Driver%E2%80%99s_Desk

[Oskari Kvist]

Seuraavaksi onkin hyvin mielenkiintoista nähdä miten käy Sr3-tilauksen.

Vireillä on nimittäin kohtuullisen suuria yrityskauppoja. GE ja Siemens kilpailevat siitä, kumpi saa ostettua Alstomin.

Mikäli GE voittaa ja ostaa Alstomin, homma on kohtuullisen selvä, eli GE vain nielaisee koko konsernin toiminnot.

Mikäli Siemens voittaa ja saa ostettua energiatoiminnot ja muun konsernin toiminnot itselleen, käy niin, että Siemens jättää ostamatta Alstomista rautateihin liittyvät toiminnot, ja saa itse vastalahjaksi Siemensiltä kiskoliikennekaluston tuotannon (ja kenties muutakin rautateihin liittyvää) itsellensä. Alstomilla on ilmeisesti sitten haluja profiloitua rautateiden suuntaan entistä enemmän. Tästä oli viimeisimmässä Tekniikka&Taloudessa spekulaatiota. Vaaka näyttäisi kallistuvan Siemensin suuntaan..

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/siemensin+osakkeet+paranevat++alstom+tyytymaton+gen+tarjoukseen/a986325

http://www.tekniikkatalous.fi/talous/alstomin+tyontekijat+kauppasuunnitelmista+quotgen+rutto+on+parempi+kuin+siemensin+koleraquot/a986124

http://www.tekniikkatalous.fi/talous/alstomsoppa+jatkuu+siemens+teki+illalla+ehdollisen+ostotarjouksen/a984940

http://www.tekniikkatalous.fi/talous/ge+saa+jattikorvauksen+jos+kilpailija+nappaa+alstomin+energiatoiminnot/a985077

http://www.tekniikkatalous.fi/talous/ranskalaisen+porssiyhtion+alstomin+kaupasta+kehkeytyi+erikoinen+soppa/a984807

Onko VR:lle toimitettavien Vectronien valmistajana sittenkin lopulta Alstom? Lopettaako Alstom Siemensiltä perimänsä Vectron-perheen oman Prima-tuoteperheensä menekin hyväksi? Tämän näyttää vain aika.

Ei muuten ole veturien tilaajille vastaisuudessa hyvä uutinen, että kolmesta suuresta kiskokaluston tuottajasta (Siemens, Bombardier, Alstom) lähtee yksi pois, jos tuo Siemensin ja Alstomin kauppa toteutuu. Hinnat voivat nousta.

[Tuukka Ryyppö]

Ei muuten ole veturien tilaajille vastaisuudessa hyvä uutinen, että kolmesta suuresta kiskokaluston tuottajasta (Siemens, Bombardier, Alstom) lähtee yksi pois, jos tuo Siemensin ja Alstomin kauppa toteutuu. Hinnat voivat nousta.

Toisaalta taas Bombardierin ja Alstomin hintojen nousu olisi hyvä asia Puolan ja Tšekin ilmeisen osaaville veturivalmistajille. Ja rautatieharrastajillekin, koska vetokalustosta tulisi vaihtelevampaa.

[Tuukka Varjoranta]

Belgian rautateiltä löytyy paljonkin Vectroneita Eurosprintereitä IR-(InterRegio) sekä IC-junissa (InterCity) ja Vectronit Eurosprinterit useimmiten molemmissa päissä runkoa ja joskus myös ohjausvaunullisina: http://youtu.be/CeoU4SawFFE?t=2m32s
Paikallisilla Vectroneilla Eurosprintereillä (HLE 18 ja 19 -sarjat) ajellaan jopa 200 km/h tunnissa tietyillä rataosilla. Siellä siis mennään aika lailla samanlaisilla runkojen kokokoonpanoilla kuin mitä Suomessa IC:t ovat ja Vectronien tultua Suomeen rungot näyttävät kokokoonpanoltaan lähes samanlaisilta kuin Belgiassa. Poikkeuksena Belgiaan tietenkin on, että käytössä täällä on ohjausvaunut ja rungot ovat lyhkäisempiä sekä myös yksikerroksisia.

[Olli Keski-Rahkonen]

Belgian rautateiltä löytyy paljonkin Vectroneita IR-(InterRegio) sekä IC-junissa (InterCity) ja Vectronit useimmiten molemmissa päissä runkoa ja joskus myös ohjausvaunullisina: http://youtu.be/CeoU4SawFFE?t=2m32s
Paikallisilla Vectroneilla (HLE 18 ja 19 -sarjat) ajellaan jopa 200 km/h tunnissa tietyillä rataosilla. Siellä siis mennään aika lailla samanlaisilla runkojen kokokoonpanoilla kuin mitä Suomessa IC:t ovat ja Vectronien tultua rungot näyttävät kokokoonpanoltaan lähes samanlaisilta kuin Belgiassa. Poikkeuksena Belgiaan tietenkin on, että käytössä täällä on ohjausvaunut ja rungot ovat lyhkäisempiä sekä myös yksikerroksisia.

Mainitsemasi belgialaiset veturit eivät ole Vectroneita vaan Siemensin Eurosprintereitä, vaikka tyypeillä hieman samaa näköä onkin.

[Tuukka Varjoranta]

Belgian rautateiltä löytyy paljonkin Vectroneita IR-(InterRegio) sekä IC-junissa (InterCity) ja Vectronit useimmiten molemmissa päissä runkoa ja joskus myös ohjausvaunullisina: http://youtu.be/CeoU4SawFFE?t=2m32s
Paikallisilla Vectroneilla (HLE 18 ja 19 -sarjat) ajellaan jopa 200 km/h tunnissa tietyillä rataosilla. Siellä siis mennään aika lailla samanlaisilla runkojen kokokoonpanoilla kuin mitä Suomessa IC:t ovat ja Vectronien tultua rungot näyttävät kokokoonpanoltaan lähes samanlaisilta kuin Belgiassa. Poikkeuksena Belgiaan tietenkin on, että käytössä täällä on ohjausvaunut ja rungot ovat lyhkäisempiä sekä myös yksikerroksisia.

Mainitsemasi belgialaiset veturit eivät ole Vectroneita vaan Siemensin Eurosprintereitä, vaikka tyypeillä hieman samaa näköä onkin.

No niinpäs onkin. Olin niin varma, että nämä Belgialaiset HLE18/19-veturit olisivat Vectron tuoteperheenseen kuuluvia, mutta eivät olleetkaan. Vetureissa on aivan liikaa samannäköisyyttä Vectroniin. No tälläisiä pieniä kömmähdyksiä sattuu

[Johannes Erra]

No, Belgian sarjat HLE 18 ja HLE 19 sekä Portugalin sarja 4700 olivat viimeiset Siemensin valmistamat sähköveturisarjat ennen Vectronin lanseeraamista. Vaikka Vectronin kanssa on monessa mielessä käsittääkseni aloitettu varsin puhtaalta pöydältä, kaukana totuudesta ei silti taida olla väittää, että nämä Belgian ja Portugalin veturit ovat Vectronin lähimpiä sukulaisia.

[Tuukka Varjoranta]

Suurin piirtein tältä VR:n Vectronin pitäisi kuulostaa: http://youtu.be/IBEp6-6Pc8E
Hieno kiihdytysääni!

[Milo Hilve]

Suurin piirtein tältä VR:n Vectronin pitäisi kuulostaa: http://youtu.be/IBEp6-6Pc8E
Hieno kiihdytysääni!

Luulisin, että Suomessa ei käytetä noin suurta kiihtyvyyttä, ainakaan ajettaessa pelkällä veturilla.

[Tuukka Varjoranta]

Suurin piirtein tältä VR:n Vectronin pitäisi kuulostaa: http://youtu.be/IBEp6-6Pc8E
Hieno kiihdytysääni!

Luulisin, että Suomessa ei käytetä noin suurta kiihtyvyyttä, ainakaan ajettaessa pelkällä veturilla.

VETeillä ehkä.

[Tuukka Ryyppö]

Kannattaa muistaa, että Saksassa on eri sähköjärjestelmä kuin Suomessa, mikä voi johtaa myös hieman erilaiseen käyntiääneen. Ei kyllä välttämättä johda, mutta voi vaikuttaa silti. Eri laitteet -> eri ääni. Luultavasti.

[Tuukka Varjoranta]

Kannattaa muistaa, että Saksassa on eri sähköjärjestelmä kuin Suomessa, mikä voi johtaa myös hieman erilaiseen käyntiääneen. Ei kyllä välttämättä johda, mutta voi vaikuttaa silti. Eri laitteet -> eri ääni. Luultavasti.

No keväällä sekin selviää

[Milo Hilve]

Kannattaa muistaa, että Saksassa on eri sähköjärjestelmä kuin Suomessa, mikä voi johtaa myös hieman erilaiseen käyntiääneen. Ei kyllä välttämättä johda, mutta voi vaikuttaa silti. Eri laitteet -> eri ääni. Luultavasti.

No joo. Flirteissä voi huomata pienen eron kiihdytysäänissä verrattuna esim. suomalaisia ja saksalaisia Flirttejä keskenään. Katsotaan mitä käy Vectoreille.

[Juhani Pirttilahti]

Kannattaa muistaa, että Saksassa on eri sähköjärjestelmä kuin Suomessa, mikä voi johtaa myös hieman erilaiseen käyntiääneen. Ei kyllä välttämättä johda, mutta voi vaikuttaa silti. Eri laitteet -> eri ääni. Luultavasti.

Kyllä. Erilaisella syöttötaajuudella on tietysti oma vaikutuksensa äänimaailmaan.

[Tuukka Varjoranta]

Suurin piirtein tältä VR:n Vectronin pitäisi kuulostaa: http://youtu.be/IBEp6-6Pc8E
Hieno kiihdytysääni!

Kannattaa muistaa, että Saksassa on eri sähköjärjestelmä kuin Suomessa, mikä voi johtaa myös hieman erilaiseen käyntiääneen. Ei kyllä välttämättä johda, mutta voi vaikuttaa silti. Eri laitteet -> eri ääni. Luultavasti.

Itse asiassa tämä videolla näkyvä European Locomotive Leasingin, tällä hetkellä tšekkiläisen RegioJet operaattorin käytössä olevan Vectronin versio on Vectron MS, eli monivirtajärjestelmäveturi. Samanlainen ohjaamo kulunvalvontajärjestelmineen näkyy tässä toisella videolla kohdassa 6.05: http://youtu.be/QAZKivc9GfI?t=6m5s. Vähän vaikuttaisi siltä ettei äänimaailma muuttuisi vaikka eri virtajärjestelmä olisikin käytössä, syöhän tämä veturi myös 25 kV 50 Hz virtaa.
Lisätietoja ja kuvia Railcolor.netin sivuilla.

[Petri Soronen]

Tuossapa norjassa olevan vectronin kiihdytys ääni kohdassa 4:00 https://www.youtube.com/watch?v=ncZKZwg5UK0

[Oskari Kvist]

Kuulostaa kuljettajalle melko hiljaiselta vekottimelta ajaa ja tottahan toki sen pitää modernina olla ergonominen..

https://www.youtube.com/watch?v=GoFnBTRjkaU

Lähinnä tuollasta hiukan ES64-maista ääntä (IGBT-malli) tuo pitää, tosin ei ihan kuitenkaan.

[Tuukka Varjoranta]

YouTube-käyttäjä Rotausleuchtung on tehnyt hyvän ohjaamovideon jossa näkyy itse kuljettajan työskentelyä Vectronissa ja veturin esittelyä. Todella mielenkiintoinen video:

http://youtu.be/aWUsq1TXX10

[Jimi Lappalainen]

YouTube-käyttäjä Rotausleuchtung on tehnyt hyvän ohjaamovideon jossa näkyy itse kuljettajan työskentelyä Vectronissa ja veturin esittelyä. Todella mielenkiintoinen video:

http://youtu.be/aWUsq1TXX10

Mitäs jyrinää taustalta kuuluu? Moottori, vaiko ilmastointi tms.?

[Tuukka Varjoranta]

YouTube-käyttäjä Rotausleuchtung on tehnyt hyvän ohjaamovideon jossa näkyy itse kuljettajan työskentelyä Vectronissa ja veturin esittelyä. Todella mielenkiintoinen video:

http://youtu.be/aWUsq1TXX10

Mitäs jyrinää taustalta kuuluu? Moottori, vaiko ilmastointi tms.?

Kyseessä on luultavasti ilmastointi ja ajomoottorien tuulettimet. Last Mile-dieselmoottoreita ei taida olla varustettuna kuin tuleviin Sr3:siin eli muilla eurooppalaisilla Vectronien operaattoreilla ei heidän kalustostaan löydy dieselmoottoreita paitsi ehkä Siemensin omista testivetureista.

[Toni Lassila]

YouTube-käyttäjä Rotausleuchtung on tehnyt hyvän ohjaamovideon jossa näkyy itse kuljettajan työskentelyä Vectronissa ja veturin esittelyä. Todella mielenkiintoinen video:

http://youtu.be/aWUsq1TXX10

Mitäs jyrinää taustalta kuuluu? Moottori, vaiko ilmastointi tms.?

Kyseessä on luultavasti ilmastointi ja ajomoottorien tuulettimet. Last Mile-dieselmoottoreita ei taida olla varustettuna kuin tuleviin Sr3:siin eli muilla eurooppalaisilla Vectronien operaattoreilla ei heidän kalustostaan löydy dieselmoottoreita paitsi ehkä Siemensin omista testivetureista.

Ja ehkä myös päämuuntajan ääntä voi kuulua. Aika hiljaisen oloinen ohjaamo verrattuna Sr1-vetureihin ja ehkä jopa Sr2:ta hiljaisempi (tosin video ei ole täysin realistinen).

[Tuukka Ryyppö]

Periaatteessa missä tahansa EU-alueen uudessa veturissa tehdyn tuollaisen videon pitäisi näyttää aika tasan samalta, koska nuo ohjaamot on standardisoitu. Toisaalta, Edo:n ohjaamo on periaatteessa ilmeisesti saman standardin mukainen ja vaikka kaikki vivut ja napit on suunnilleen samoissa paikoissa, fiilis on silti erittäin erilainen.

[Oskari Kvist]

Norjassa on suistunut Vectron kiskoilta:

http://www.dagbladet.no/2015/02/09/nyheter/samferdsel/innenriks/tog_and_bergensbanen/tog/37604706/

http://www.jernbaneverket.no/no/Nyheter/Nyhetsarkiv/2015/Godstog-spora-av-pa-Bergensbanen/

http://www.cdn.tv2.no/images/?imageId=6549116&width=973.33333333333&height=548.87218045113&x=0&y=0&cropw=100&croph=100.25062656641603&digest=a5e066d603

Vaikuttaneekohan Suomalaisen proto-Sr3:n käyntiaikatauluun? Tuskin sentään suunnitelmissa on ollut käyttää tuota tehtaan esittelyveturia joka vaurioitui tuossa tapauksessa?

Kuvaa kyllä sitä, että auraamatta ei kannattaisi ratalinjoja jättää...

[Marko Manninen]

Norjassa on suistunut Vectron kiskoilta:

http://www.dagbladet.no/2015/02/09/nyheter/samferdsel/innenriks/tog_and_bergensbanen/tog/37604706/

http://www.jernbaneverket.no/no/Nyheter/Nyhetsarkiv/2015/Godstog-spora-av-pa-Bergensbanen/

http://www.cdn.tv2.no/images/?imageId=6549116&width=973.33333333333&height=548.87218045113&x=0&y=0&cropw=100&croph=100.25062656641603&digest=a5e066d603

Vaikuttaneekohan Suomalaisen proto-Sr3:n käyntiaikatauluun? Tuskin sentään suunnitelmissa on ollut käyttää tuota tehtaan esittelyveturia joka vaurioitui tuossa tapauksessa?

Kuvaa kyllä sitä, että auraamatta ei kannattaisi ratalinjoja jättää...

Melkoisen pha tilanne olisi voinut tulla, jos tilanne olisi tapahtunut muutaman metrin aikaisemmin.