Wanhoja uutisia

[Kari Haapakangas]

Kaleva 28.9.1920
Polttoturpeen käyttäminen valtionrautateillä. Kuluwalla syyskuulla on muutamissa vetureissa Waasan ja Seinäjoen warikoilla käytetty polttoturwetta halkojen asemasta junissa. Polttoturwe on hankittu Kainaston Polttoturwe Oy:ltä sekä käytetty matkustaja- että tawarajunissa. "Waasa" on ollut tilaisuudessa kokeilun tuloksista saamaan seuraawia tietoja:
Tulokset kokeilusta owat olleet kerrassaan hämmästyttäwiä. Polttoturwetta on woitu haitatta käyttää wetureissa kuten halkoja, tarwitsematta tehdä mitään muutoksia wetureissa; koeajot owat antaneet hywiä tuloksia. Turpeen poltto tapahtuu melkeinpä säkeniä synnyttämättä. Kuonaa muodostuu ainoastaan pienessä määrässä. Nokikamariin kokoontuu wähäpätöinen määrä santahiukkasia. Mitään waikeuksia lämmittäjällä ei ole höyryn ylläpitämisessä, waan on poltto ollut wilkkaampaa kuin halkoja käyttäen.

(Kalevassa 28.9.2020 julkaistu uutisia sadan vuoden takaa)

[Marko Anttila]

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894442?page=14
Saman uutisen kopion pääsee lukemaan myös Rautatieläinen lehdestä 15.10.1920.

Mutta muutamaa vuotta myöhemmin tyytyväisyys turpeeseen ei ole enää aukotonta, pientä narinaa Viipurin suunnalta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/922634?page=32
(Tapio : Suomen metsänhoidon ystävien seuran aikakauskirja 1925 s. 348)

Ja vuonna 1929 Ruotsin valtionrautateillä oltiin sitä mieltä, että puun ja turpeen poltto vetureissa ei ole ollenkaan kannattavaa,
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890452?page=9
(Veturimies 1.7.1929)

[Petri Nummijoki]

Ja vuonna 1929 Ruotsin valtionrautateillä oltiin sitä mieltä, että puun ja turpeen poltto vetureissa ei ole ollenkaan kannattavaa

Ei se tainnut erityisemmin kannattaa Suomessakaan. 40-luvun pulavuosina ajettiin melkein kokonaan kotimaisilla polttoaineilla ja silloin polttoainekustannusten osuus oli jopa 30 % luokkaa VR:n käyttömenoista. Puun ja turpeen poltosta pyrittiinkin eroon pula-aikojen jäätyä taakse. Turpeen poltto päättyi VR:llä kokonaan 1963. Halkojen polttokin suurisuuntaisena toimintana noin 1964 ja höyrykauden viimeiset 10 vuotta käytettiin halkoja pääasiassa päivystysvetureissa tai jossain rauhallisessa työjuna-ajossa.

[Kari Haapakangas]

Ja vuonna 1929 Ruotsin valtionrautateillä oltiin sitä mieltä, että puun ja turpeen poltto vetureissa ei ole ollenkaan kannattavaa

Ei se tainnut erityisemmin kannattaa Suomessakaan. 40-luvun pulavuosina ajettiin melkein kokonaan kotimaisilla polttoaineilla ja silloin polttoainekustannusten osuus oli jopa 30 % luokkaa VR:n käyttömenoista. Puun ja turpeen poltosta pyrittiinkin eroon pula-aikojen jäätyä taakse. Turpeen poltto päättyi VR:llä kokonaan 1963. Halkojen polttokin suurisuuntaisena toimintana noin 1964 ja höyrykauden viimeiset 10 vuotta käytettiin halkoja pääasiassa päivystysvetureissa tai jossain rauhallisessa työjuna-ajossa.

Turpeella ei ollut tuolloin veroetua 

Mutta jos unohdetaan tuo hinta, niin millaisia hiili, turve ja puu olivat käytössä toisiinsa verrattuna? Hiili taisi kuitenkin olla varsin ylivoimainen lämpöarvoltaan ja käyttömukavuudeltaan.

[Petri Nummijoki]

Mutta jos unohdetaan tuo hinta, niin millaisia hiili, turve ja puu olivat käytössä toisiinsa verrattuna? Hiili taisi kuitenkin olla varsin ylivoimainen lämpöarvoltaan ja käyttömukavuudeltaan.

Suuremman tehon ja helpomman lämmitettävyyden lisäksi hiilillä saavutetaan pidempi toimintasäde eikä raskaassakaan ajossa tarvittu apulämmittäjää suomalaisissa pienehköissä vetureissa. Toimintasäteen ansiosta myöskään täydennyspaikkoja ei tarvinnut olla yhtä tiheässä. Olisiko hiilivetureissa kipinäriskikin pienempi, kuin haloilla tai turpeella? Tuossa yhdessä lehdessä kyllä väitetään, että turpeen poltto tapahtuu "melkeinpä säkeniä synnyttämättä" mutta ainakin kuulopuheiden mukaan turvepolttoisista vetureista saattoi lentää isojakin hehkuvia turvekappaleita, joten taitaa lehden näkemys asiasta olla melko optimistinen.