MIksi sr1-veturia ei sammuteta, kun se on pysäköitynä?

[Tommi Kettunen]

Pitävät aikamoista pihinää ja sirinää, kun ovat parkkeraattuna asuintalojen vieressä. Voisi kuvitella, että sähköveturissa käännetään kytkin off-asentoon, kun pysähdytään ja sitten päälle, kun taas aamulla lähdetään.

[Mikko Herpman]

Tähän varmaan saadaan parempiakin tuumauksia, mutta nykypäivän ja vanhemmissakin vetureissa on komponentteja/laitteita jotka eivät erityisesti pidä kosteudesta.
Mikäli kone "sammutetaan", se alkaa jäähtyä ja kylmillä/kosteilla keleillä kosteus tiivistyy metallipinnoille. Lisäksi toki myös ohjaamo ja hallintalaitteet jäähtyvät/pakastuvat.
Kun aletaan herättelemään, ottaa hyvän tovin että kaikki pinnat ovat kuivia ja lämpimiä käyttöön.

Tokihan kai veturit tämän sammutukseni kestää, mutta miten paljon aikaa/haastetta on pakkasesta herättämisessä? Alkuaikoinahan Sr1 veturit taidettiin parkkeerata "haravat alhaalla"...

[Joona Kärkkäinen]

Sr1 veturissa "seisonnan" aikana ladataan veturin akkuja, lämmitetään ajomoottoreita jotta kosteus ei aiheuta maavuotoa, ja veturin kompressori tekee aika ajoin paineilmaa pääsäiliöön. Lisäksi veturin paikallaan pysyminen varmistuu parhaiten niin, että veturissa on paineilmajarru päällä vaikka käsijarrukin on kiinnitettynä.

[Tommi Kettunen]

Sr1 veturissa "seisonnan" aikana ladataan veturin akkuja, lämmitetään ajomoottoreita jotta kosteus ei aiheuta maavuotoa, ja veturin kompressori tekee aika ajoin paineilmaa pääsäiliöön. Lisäksi veturin paikallaan pysyminen varmistuu parhaiten niin, että veturissa on paineilmajarru päällä vaikka käsijarrukin on kiinnitettynä.

Kiitos vastauksestasi eli vetureissa on siis myös akut. Tuo selittää kesällä jäähdytyksen ja talvella lämmityksen aiheuttaman äänen.

Onkohan siis niin, että tuo jarrujen päälläpito on ainoa asia, joka käyttää paineilmaa? Koska todella taajaan osa vetureista käyttää kompressoriaan, luulen että järjestelmät eivät ole täysin kunnossa.

Osaatko sanoa, kauanko kestää "kylmän" veturin käyttöönotto vs. lämmitetyn?

[[Tunnus poistettu]]

Kosteuden tuomia vikoja pyritään vähentämään pitämällä veturi käyttötilassa seisonnassakin. Varsinkin Sr1 vetureiden alkuvaiheessa kosteus oli ongelma. Ratamoottoreissa käämitys on aika paksua kuparikiskoa, samoin muuntajalta ratamoottoreille johtavat johtimet. Nuo lämpenevät ja elävät omaa elämäänsä. Alkuperäinen eriste oli rättiä ja maali käämitysten ympärillä. Lämpöelämisen vaikutuksesta nuo vikaantuivat ja kun veturi laitettiin vaikka viikonlopuksi "kylmäksi" pääsi kosteus eristeiden alle. Seuraavassa käyttöönotossa oli ongelmana maavuodot. Konepajalla moottoreihin uusittiin eristeet ja lisättiin lämmitysvastuksia. Paras keino kosteutta vastaan on kuitenkin pitää veturi jatkuvasti "vireessä". Kylmänä oleva veturi tarvitsee myös erinäisiä toimenpiteitä jotka vaativat oman aikansa. Nyt työhön tarvittava aika on pyritty saamaan minimiin joten siitäkin syystä vetureita pidetään käyttövalmiina.

[Riku Outinen]

Muistan yhden lumipyrypäivän ehkä vuodelta 2008, kun Kouvolassa oli vissiin toistakymmentä Sr1-veturia vikaantuneena kun maavuotoja esiintyi kiitettävästi, tavarajunia oli pakko perua kun ei vaan ollut enää ehjiä vetureita ja yhteenkin tyhjään rapu-junaan laitettiin puolittain vetävä Sr1 veturiksi

[Juhani Pirttilahti]

Kosteuden tuomia vikoja pyritään vähentämään pitämällä veturi käyttötilassa seisonnassakin. Varsinkin Sr1 vetureiden alkuvaiheessa kosteus oli ongelma. Ratamoottoreissa käämitys on aika paksua kuparikiskoa, samoin muuntajalta ratamoottoreille johtavat johtimet. Nuo lämpenevät ja elävät omaa elämäänsä. Alkuperäinen eriste oli rättiä ja maali käämitysten ympärillä. Lämpöelämisen vaikutuksesta nuo vikaantuivat ja kun veturi laitettiin vaikka viikonlopuksi "kylmäksi" pääsi kosteus eristeiden alle. Seuraavassa käyttöönotossa oli ongelmana maavuodot. Konepajalla moottoreihin uusittiin eristeet ja lisättiin lämmitysvastuksia. Paras keino kosteutta vastaan on kuitenkin pitää veturi jatkuvasti "vireessä". Kylmänä oleva veturi tarvitsee myös erinäisiä toimenpiteitä jotka vaativat oman aikansa. Nyt työhön tarvittava aika on pyritty saamaan minimiin joten siitäkin syystä vetureita pidetään käyttövalmiina.

Hyvinkään konepajalle tuli jossain vaiheessa tyhjiöhartsausuuni, jolla noita Sr1:n ratamoottoreita saatiin vieläkin paremmin eristettyä.

[[Tunnus poistettu]]

Jep. Hyvinkään konepajan asentajat kertoivat tuosta uunista kun käytiin konepajalla vek kurssin aikaan. Samalla joku totesi etteivät he ymmärtäneet kuinka hyvin Dr12 ja Dr13 veturien generaattorit ja ajomoottorit on tehty ennenkuin Sr1 tuli verrokiksi.