Karl Långström

[Iivo Rytkönen]

Terve kaikille ja kiitos ryhmään pääsystä.

Oheisessa kuvassa on äidinäidinäidinisäni, veturinkuljettaja Karl Långström kuvattuna Hangon veturitallilla. Hän oli juuri saanut kultaisen veturimerkin pelastettuaan kuljettamansa junan suistumiselta. Muuta en tapauksesta tiedä ja kaikki sukulaiset, joilta asiasta voisi kysyä, ovat kuolleet jo aikoja sitten. Kuvausajankohdasta en osaa sanoa muuta kuin että oletan sen olevan 1800-luvun puolella.

Sattuuko kenelläkään olemaan tapauksesta lisätietoa? Veturityypistäkään ei ole tietoa.

[Teppo Niemi]

Todella komea kuva aikoinaan Hangö Hyvinge -yksitysrautatielle hankitusta veturista, joka sai Valtionrautateille siirryttyään sarjamerkin A4.

Ja kuinka messinki kiiltelee kuvuissa.....

[Erkki Nuutio]

Kuvassa tosiaan näkyy Hangon noin 1872 valmistunut 6-pilttuinen veturitalli, vasemmassa laidassaan ratayhtiön Hankoniemen konepaja.
SVR osti radan kalustoineen ratayhtiön (Hangö - Hyvinge Jernvägs Ab) konkurssin jälkeen. 
Venäjän armeija puolestaan räjäytti kuvan rakennukset ja sekä laivalaitureita ja muita rakennuksia paniikissaan vuonna 1914. Kuvittelivat näkevänsä saksalaislaivan merellä. Olivat räjäyttämässä koko Hangon kaupungin, mutta asukkaat onnistuivat estämään.

A4 -vetureita oli 9 kpl ja Hanko oli niiden varikkona vuoteen 1910 asti.
Valmistaja Baldwin Locomotive Works (Philadelphia USA) oli maailman suurin alallaan.
Karkein aikahaarukka kuvalle on 1880-1910, mutta eiköhän se tarkennu henkilön tai tapahtuman perusteella.

[Iivo Rytkönen]

Tässähän tuli jo paljon tietoa.

Onko tiedossa ovatko rautatieyhtiön arkistot tallella jossain? Nyt jo edesmenneen äitini mukaan Karl sai ansiomerkkinsä pelastettuaan junan hurjassa tilanteessa joka oli kuin "villistä lännestä". Sukutarinoilla on taipumus värittyä, mutta ilmeisesti merkittävästä tapauksesta oli kysymys, koska siitä myönnettiin ansiomerkkikin. Luulisi tällaisesta olevan joitain merkintöjä asiakirjoissakin.

[Erkki Nuutio]

Varsin laaja kuvaus Hangon radasta on kirjassa Leveät kiskot (Rautatiemuseo, 2008,  431 s.)
Juuso Hyvärisen kirjoittama Hangon radan osuus on sivuilla 116-179.
Valokuvahaulla höyryveturi / A4 löytyy täältäkin joitain kuvia.

Radasta on kirjoitettu muutakin. Mm. jos ruotsi menettelee, antaa Jan-Erik Wiikin kirja Kampen om spåret (2003, 175 s. laajasti tausta- ja ympärystietoa.
Etsiskelty kuntoisuuspalkinto ei näihin julkaisuihin ole mahtunut.

Paikallislehdistä ajallisesti voi kelvata (1980-) Hangö ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1458-0764?display=THUMB&year=1890 ), mutta etsiskely on vaivalloista ja epävarmaa, kun likimääräinen ajankohta ei ole tiedossa.
Palkitsemisista lienee Rautatiehallituksen päätökset, mutta niitä ei liene yhdistetty luetteloksi, eikä niitä liene kirjattu Rautatiehallituksen vuosikertomksiinkaan.
Kansallisarkistostatyö on

[Eljas Pölhö]

Hytin kyljessä ei näy sen enempää 1875 kuin 1887 annettuakaan numeroa eikä tenderissä sen koristeraitoja. Nämä tuovat ajatuksen 1900-luvulle. Jos ne erottuvat alkuperäisessä kuvassa, niin ovat ehkä haalenneet ja ollaan kaukana konepajakorjauksesta. SVR:n mallinen savutorvi ja soittokello katolla ovat niin vanhoja muutoksia, että ne eivät auta tässä kohdin. Hieno aiemmin tuntematon kuva sinänsä.

[Iivo Rytkönen]

Hytin kyljessä ei näy sen enempää 1875 kuin 1887 annettuakaan numeroa eikä tenderissä sen koristeraitoja. Nämä tuovat ajatuksen 1900-luvulle. Jos ne erottuvat alkuperäisessä kuvassa, niin ovat ehkä haalenneet ja ollaan kaukana konepajakorjauksesta. SVR:n mallinen savutorvi ja soittokello katolla ovat niin vanhoja muutoksia, että ne eivät auta tässä kohdin. Hieno aiemmin tuntematon kuva sinänsä.

Alkuperäisessä kuvassa ei tosiaan näy mitään merkkejä hytin kyljen numerosta tai tenderin raidoista. Periaatteessa on mahdollista että kuva on otettu 1900-luvullakin. Sain selville että Karl oli syntynyt vuonna 1862. Onko jokin tietty ajankohta milloin numerot on jätetty pois vetureiden kyljistä?