VR FleetCare modernisoi makuuvaunuja norjalaiselle Vy Togille

[Lauri Rantala]

Ei huoltoon menevän vaunun kuljettaminen rautateitse ole mielestäni mikään itseisarvo. Hinta/nopeus/toteutusmahdollisuus taitaa näissäkin ratkaista.

tilaaja määrittelee, ei toimittaja.

Siis Vy ja määrittelee mitä?

Millä tavalla vaunut kuljetetaan

[Lauri Uusitalo]

Ei huoltoon menevän vaunun kuljettaminen rautateitse ole mielestäni mikään itseisarvo. Hinta/nopeus/toteutusmahdollisuus taitaa näissäkin ratkaista.

tilaaja määrittelee, ei toimittaja.

Siis Vy ja määrittelee mitä?

Millä tavalla vaunut kuljetetaan

Oliko tässä tapauksessa näin ja mikä olisi heidän intressinsä määrittää tällaista?

[Matti Grönroos]

Ei huoltoon menevän vaunun kuljettaminen rautateitse ole mielestäni mikään itseisarvo. Hinta/nopeus/toteutusmahdollisuus taitaa näissäkin ratkaista.

tilaaja määrittelee, ei toimittaja.

Tuskinpa se näin mustavalkoista on. Kun diilistä on neuvoteltu, on aivan varmasti neuvoteltu kuljetusmenettelystä, sen kustannuksista, vahingonvastuista ja sellaisesta.

[Lauri Rantala]

Ei huoltoon menevän vaunun kuljettaminen rautateitse ole mielestäni mikään itseisarvo. Hinta/nopeus/toteutusmahdollisuus taitaa näissäkin ratkaista.

tilaaja määrittelee, ei toimittaja.

Tuskinpa se näin mustavalkoista on. Kun diilistä on neuvoteltu, on aivan varmasti neuvoteltu kuljetusmenettelystä, sen kustannuksista, vahingonvastuista ja sellaisesta.

totta, mutta myös tilaajan ympäristöarvot vaikuttavat.

[Oula Ahlholm]

juuri äsken tuli yksi vaunu lavetillä vastaan.

[Mika Björkqvist]

Kello 21.00 yksi meni lavetilla Oulun Kaakkurin kohdalla etelään, 4 tie oli hetken pysähdyksissä. En pystynyt kuvaamaan tilannetta.

[Oula Ahlholm]

Kello 21.00 yksi meni lavetilla Oulun Kaakkurin kohdalla etelään, 4 tie oli hetken pysähdyksissä. En pystynyt kuvaamaan tilannetta.

Se taisi olla sama mikä tuli minua vastaan

[Mika Björkqvist]

Jos vaunu meni kaakkurissa etelään oliko matkalla ottanmäelle maalaukseen, ouluun korjauksren  vai jo mutkan kautta norjaanpäin?

[Henrik Hietala]

Jos vaunu meni kaakkurissa etelään oliko matkalla ottanmäelle maalaukseen, ouluun korjauksren  vai jo mutkan kautta norjaanpäin?

Käsittääkseni vaunut käyvät Pieksämäellä pintakäsittelyssä ja maalauksessa.

[Lauri Rantala]

Vaunut palanneet Ruotsiin ja matkaavat yksityisellä vektori vedolla standardiraideverkolla. Taas oli vektorin last mile-dieselille käyttöä kun Suomi ei suostu sähköistämään Tornion rataa.

https://jarnvagar.nu/norska-vagnar-fran-finland-genom-sverige/

[Teppo Niemi]

Vaunut palanneet Ruotsiin ja matkaavat yksityisellä vektori vedolla standardiraideverkolla. Taas oli vektorin last mile-dieselille käyttöä kun Suomi ei suostu sähköistämään Tornion rataa.

https://jarnvagar.nu/norska-vagnar-fran-finland-genom-sverige/

Niin, riippuu ihan siitä, millä sähköistysjärjestelmällä tuo rata sähköistetään ja mahdollisen sähköveturin ominaisuuksita, olisiko sähköistys vaikuttanut mitenkään asiaan.

[Rainer Silfverberg]

Onko muuten niin että nämä vaunut ovat nykyisin Vy Togin ainoat omat vaunut?

Muut joita se käyttää on ymmärtääkseni Norjan ja Ruotsin kalustoyhtiöiltä vuokrattuja.

[Jorma Toivonen]

 Asia ei ole ihan niin mustavalkoinen, kuin Rantala väittää (”Taas oli vektorin last mile-dieselille käyttöä kun Suomi ei suostu sähköistämään Tornion rataa”). Linkistä https://vayla.fi/documents/25230764/35412225/Laurila-Tornio+Haaparanta+s%C3%A4hk%C3%B6istys.pdf/8a6f7f60-7be9-4f7b-a25d-276c4ac21fbf/Laurila-Tornio+Haaparanta+s%C3%A4hk%C3%B6istys.pdf?t=1618469688469 aukeaa Väyläviraston hanketiedote, jossa mm. mainitaan: ”Valtio on osoittanut hankkeelle rahoitusta, jonka edellytyksenä on muiden osapuolten varmistuneet rahoitusosuudet”. Auki olevia asioita ainakin tähän saakka on tietääkseni ollut mm. Ruotsin puolen rahoitussuunnitelman keskeneräisyys.
SKS

[Panu Breilin]

Onko muuten niin että nämä vaunut ovat nykyisin Vy Togin ainoat omat vaunut?

Muut joita se käyttää on ymmärtääkseni Norjan ja Ruotsin kalustoyhtiöiltä vuokrattuja.

Flåmin radan junissa käytettävät vaunut ja veturit kuuluvat Vylle. Lisäksi kuninkaan vaunu on toistaiseksi Vyn omaisuutta mutta se on tänä vuonna siirtymässä Norjan rautatiemuseon omistukseen (joka jatkossa järjestää sen liittämisen juniin kuninkaan tarvitessa vaunuaan).

[Rainer Silfverberg]

Asia ei ole ihan niin mustavalkoinen, kuin Rantala väittää (”Taas oli vektorin last mile-dieselille käyttöä kun Suomi ei suostu sähköistämään Tornion rataa”). Linkistä https://vayla.fi/documents/25230764/35412225/Laurila-Tornio+Haaparanta+s%C3%A4hk%C3%B6istys.pdf/8a6f7f60-7be9-4f7b-a25d-276c4ac21fbf/Laurila-Tornio+Haaparanta+s%C3%A4hk%C3%B6istys.pdf?t=1618469688469 aukeaa Väyläviraston hanketiedote, jossa mm. mainitaan: ”Valtio on osoittanut hankkeelle rahoitusta, jonka edellytyksenä on muiden osapuolten varmistuneet rahoitusosuudet”. Auki olevia asioita ainakin tähän saakka on tietääkseni ollut mm. Ruotsin puolen rahoitussuunnitelman keskeneräisyys.
SKS

Mun käsittääkseni sähköt Haaparantaan tullaan toteuttamaan suomalaisten tekniikalla.  Molempien maiden systeemejä ei voi rakentaa samalle raiteelle koska ajojohdot ovat eri korkuisia.

Haaparannan asemalla on tarvittavat infrastruktuurit valmiiina tavaroiden siirtokuormausta ja matkustajien junavaihtoa varten joten lähtökohta on että suomalaiset junat ajavat sinne asti. Tornion asemalla ei ole oikeastaan mitään toimintoja  enää.

[Rainer Silfverberg]

Onko muuten niin että nämä vaunut ovat nykyisin Vy Togin ainoat omat vaunut?

Muut joita se käyttää on ymmärtääkseni Norjan ja Ruotsin kalustoyhtiöiltä vuokrattuja.

Flåmin radan junissa käytettävät vaunut ja veturit kuuluvat Vylle. Lisäksi kuninkaan vaunu on toistaiseksi Vyn omaisuutta mutta se on tänä vuonna siirtymässä Norjan rautatiemuseon omistukseen (joka jatkossa järjestää sen liittämisen juniin kuninkaan tarvitessa vaunuaan).

OK, mutta Flåmin radan junat eivät taida liikkua muualla Norjassa sitten?

[Jorma Toivonen]

 Vaikka tekniikka onkin suomalaista, maa-/vesiperä rajan tuolla puolen ei ole. Ruotsalaisilla on aika paljon sanottavaa siihen mitä, miten ja millä rahalla heidän alueellaan tehdään. Sähköistyskään kun ei ole pelkkää langanvetoa.
SKS

[Panu Breilin]

OK, mutta Flåmin radan junat eivät taida liikkua muualla Norjassa sitten?

Eivät tosiaan. Flåmin rata (Flåm-Finse) on oma kokonaisuutensa turistijunineen ja 55 promillen kaltevuuksineen.

[Rainer Silfverberg]

Vaikka tekniikka onkin suomalaista, maa-/vesiperä rajan tuolla puolen ei ole. Ruotsalaisilla on aika paljon sanottavaa siihen mitä, miten ja millä rahalla heidän alueellaan tehdään. Sähköistyskään kun ei ole pelkkää langanvetoa.
SKS

Väyläviraston selvityksen mukaan:

"Sähköistettävää raidetta on Ruotsin rajalle 22,5 km. Ruotsin puolella sähköistettävää raidetta on 1 km. Laurila-Tornio-Haaparanta -rataosuus sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä."

Ruotsi ei ole mikään Neuvostoliiitto joka alkaisi riidellä siitä millä järjestelmällä sähköistys toteutetaan 1 km pituisella radalla jolla ei kovin paljon ruotsalaisia junia liikkuisi.

[Jorma Toivonen]

 Aivan, Ruotsi ei riitelekään sähköistysjärjestelmästä. Ruotsissa kun nyt vain on monta eri osapuolta, joille tuosta sähköistyksen rakentamisesta aiheutuu toimenpiteitä/kuluja. Ja ruotsalaiset ovat mietiskelleet itse kustannusjakoa oman (sen yhden kilometrin matkan) alueensa maksujen maksamisesta. Vaikka kysymys olisi kuinka pienistä rahoista tai järjestelyistä hyvänsä, Ruotsi on suvereeni valtio, joka halunnee hoitaa itse omat asiansa. Hyvin tai huonosti. Siinä ei välttämättä paljon paina, vaikka Suomen puolen rahoitus olisi kunnossa. Vaikka rajaliikenne muuten tuolla rajalla on sujuvaa, niin ei se silti sitä tarkoita, että vieras valtio tulee vain rakentamaan heidän puolelleen sähköistystä – olkoon millä järjestelmällä hyvänsä. Muistammehan Rakentajan Radioon tulleen kysymyksen: ”Saako naapurin tontille rakentaa? Vai paalutinko turhaan?”
SKS

[Rainer Silfverberg]

Aivan, Ruotsi ei riitelekään sähköistysjärjestelmästä. Ruotsissa kun nyt vain on monta eri osapuolta, joille tuosta sähköistyksen rakentamisesta aiheutuu toimenpiteitä/kuluja. Ja ruotsalaiset ovat mietiskelleet itse kustannusjakoa oman (sen yhden kilometrin matkan) alueensa maksujen maksamisesta. Vaikka kysymys olisi kuinka pienistä rahoista tai järjestelyistä hyvänsä, Ruotsi on suvereeni valtio, joka halunnee hoitaa itse omat asiansa. Hyvin tai huonosti. Siinä ei välttämättä paljon paina, vaikka Suomen puolen rahoitus olisi kunnossa. Vaikka rajaliikenne muuten tuolla rajalla on sujuvaa, niin ei se silti sitä tarkoita, että vieras valtio tulee vain rakentamaan heidän puolelleen sähköistystä – olkoon millä järjestelmällä hyvänsä. Muistammehan Rakentajan Radioon tulleen kysymyksen: ”Saako naapurin tontille rakentaa? Vai paalutinko turhaan?”
SKS

No mitä Ruotsi sitten voitttaisi torppaamalla hankkeen? "Suvereeni" valtio joka on saanut helkkarin paljon enemmän rahaa EU:lta kansainvälisten rautatieprojektiensa toteuuttamiseen kuin Suomi.

[Jorma Toivonen]

 Tuota demokratia-käsitystä on hieman vaikea avata. Kun tuo Ruotsi monien muiden demokratioiden tapaan ei ole yksi päättävä elin. Siinä maassa on monia eri tahoja, joilla on sananvaltaa omiin asioihinsa. Kuten Suomessakin. Ei kai tuo nyt niin kovin vierasta ole ollut kotimaassakaan seurata, kuinka joku yksittäinenkin ihminen voi valituksillaan pitkittää hyviksikin luokiteltuja hankkeita. En lähde ulkopuolisena ottamaan kantaa siihen, mitkä tahot Ruotsissa ovat asiaa pallotelleet. Vielä vähemmän lähden neuvomaan asiassa, kun en ole riittävästi yksityiskohdista enkä lainsäädännöstä perillä. Toki osaavampien kannattaa lähettää sinne ripeästi viestiä, mitä heidän pitää tehdä. Yritin tässä hieman avata sitä ajatusta, miksi ”Suomi vain ei viitsi rakentaa sähköistystä Haaparantaan”. Ehkä se sittenkin on vain Suomen saamattomuutta.
SKS

[Tuukka Ryyppö]

Vaunut palanneet Ruotsiin ja matkaavat yksityisellä vektori vedolla standardiraideverkolla. Taas oli vektorin last mile-dieselille käyttöä kun Suomi ei suostu sähköistämään Tornion rataa.

https://jarnvagar.nu/norska-vagnar-fran-finland-genom-sverige/

Niin, riippuu ihan siitä, millä sähköistysjärjestelmällä tuo rata sähköistetään ja mahdollisen sähköveturin ominaisuuksita, olisiko sähköistys vaikuttanut mitenkään asiaan.

Sähköistys olisi vaikuttanut asiaan, koska joko suomalaisella vedolla voitaisiin mennä Haaparantaan asti, tai sitten ruotsalaisella vedolla hakea vaunut Tornion puolelta, kumpaa sähköä langoissa nyt sitten virtaisikaan.

[Tuukka Ryyppö]

Vaikka tekniikka onkin suomalaista, maa-/vesiperä rajan tuolla puolen ei ole. Ruotsalaisilla on aika paljon sanottavaa siihen mitä, miten ja millä rahalla heidän alueellaan tehdään. Sähköistyskään kun ei ole pelkkää langanvetoa.
SKS

Väyläviraston selvityksen mukaan:

"Sähköistettävää raidetta on Ruotsin rajalle 22,5 km. Ruotsin puolella sähköistettävää raidetta on 1 km. Laurila-Tornio-Haaparanta -rataosuus sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä."

Ruotsi ei ole mikään Neuvostoliiitto joka alkaisi riidellä siitä millä järjestelmällä sähköistys toteutetaan 1 km pituisella radalla jolla ei kovin paljon ruotsalaisia junia liikkuisi.

On tuolla Ruotsille merkitystä. Rataverkon muoto on sellainen, että Ruotsista tuleva rata on Tornioon päättyvä, kun taas Helsingistä Kolariin kulkeva rata on Tornion läpi kulkeva. Tämä tarkoittaa, että liikenne on joka tapauksessa järkevintä järjestää niin, että Ruotsin suunnasta nyt Haaparannalle asti tuleva junayhteys jatketaan Tornioon asti, jossa sitten junanvaihto suomalaiseen junaan. On sulaa hulluutta, jos Helsinki–Kolari-junan on käytävä Haaparannalla asti kääntymässä sen sijaan että kääntyisi Tornion asemalla, ja samalla lyhennetään tiheämmällä vuorovälillä kulkevien Uumaja–Tornio-junien reitiksi Uumaja–Haaparanta. Kaikkein fiksuinta olisi tietty vetää 1435 mm rata Tornio itäiselle asti, mutta tämä ei liene näköpiirissä... Tällöinhän muodostuisi Kolariin menevistä junista vaihtoyhteys Tornion keskustassa sijaitsevalle asemalle ilman, että Kolariin menevän junan tarvitsisi tehdä suunnanvaihtoa sen enempää Haaparannassa kuin Torniossakaan.

Jos tuolle välille siis tulee suomalaiset sähköt, silloin Ruotsin rautateiden on investoitava kaksivirtakalustoon. Se tarkoittaa lisäkustannuksia. Alueen kalusto on juuri uusittu, joten kaksivirtakaluston hankkiminen on oikeasti vähän hankalampi juttu. Olen kuullut huomion, että jos jonnekin toisaalle ollaan hankkimassa kalustoa, voidaan Ruotsin lapin varsin uusi yksivirtakalusto siirtää sinne, ja hankkia Lappiin tilalle kaksivirtakalustoa, jolla sitten päästään Tornioon asti.

Mutta joka tapauksessa: Näyttää siltä, että tuo sähköistetään tosiaan Suomen sähköillä, vaikka sillä liikennöivät junat tulevat olemaan pääosin ruotsalaisia. Kyllä siinä olisi Ruotsilla sanottavansa, mutta Suomessa rautateiden suhteen on tilanne niin aivovammainen, että ymmärrän hyvin, miksi Ruotsi joutuu tyytymään siihen, mikä Suomen kanssa on mahdollista, jos ylipäätään haluaa jotain tapahtuvan. Siinä ei järki ja reiluus ole merkityksellisiä tekijöitä.

[Juhani Pirttilahti]

Kyllähän tämä Tornio-Haaparanta on siinä määrin merkittävä kansainvälinen yhteys, että sen epäonnistumisen seurauksia pohdittaisiin radiossa Pekka Saurin Yölinjalla, jos sellainen ohjelma olisi yhä olemassa.

1800-luvun lopulla Wagons-Lits yhtiö saavutti jotain aivan mahdotonta ja ennenkuulumatonta aloittaessaan Idän pikajunan, jonka reitti kulki useiden keskenään napit vastakkain olleiden maiden kautta.

Klassisen diplomatian taitoja voinee yhä hyödyntää myös Ruotsin rajalla?