Veturinkuljettajien mielenilmaus vaikuttaa junaliikenteeseen pe 21.5.2021

[Marko Vornanen]

Rautatiealan Unioni Ry (RAU) on ilmoittanut työtaistelutoimenpiteistä, jotka vaikuttavat koko Suomen junaliikenteeseen perjantaina 21.5.2021. Mielenilmauksen vuoksi lähes kaikki matkustajaliikenteen junat perutaan 21.5.2021 klo 00–24. Korvaavia kuljetuksia ei järjestetä.

Mielenilmaisu ei koske osaa kiskobussivuoroista tai Kouvolan ja Kotkan sataman välisiä junia.

Lisäksi liikennöidään seuraavat lähijunavuorot:

Z Kouvola-Helsinki klo 6:27

Kaukoliikenteessä liikennöidään seuraavat junavuorot:

IC 5 Helsinki-Joensuu klo 13:19
IC 6 Joensuu-Helsinki klo 9:02
IC 7 Helsinki-Joensuu klo 15:19
IC 8 Joensuu-Helsinki klo 12:13
IC 11 Helsinki-Joensuu klo 18:29
IC 27 Tampere-Oulu klo 16:02
IC 51 Helsinki-Oulu klo 16:24
IC 62 Kajaani-Helsinki klo 3:40
IC 65 Helsinki-Kuopio klo 11:19
IC 68 Kuopio-Helsinki klo 14:20
IC 73 Helsinki-Kajaani klo 19:19
IC 104 Imatra-Helsinki klo 6:02
IC 111 Helsinki-Imatra klo 17:19
IC 466 Pori-Tampere klo 7:15
IC 477 Tampere-Pori klo 6:03
IC 710 Oulu-Kuopio klo 18:12
IC 713 Kuopio-Oulu klo 12:39
IC 716 Oulu-Kuopio klo 10:03
IC 904 Tampere-Turku klo 5:50
H 420 Jyväskylä-Haapamäki-Tampere klo 5:05

sekä kaikki taajamajunavuorot Karjaan ja Hangon, Parikkalan ja Savonlinnan, Joensuun ja Pieksämäen, Joensuun ja Nurmeksen sekä Ylivieskan ja Iisalmen välillä.

Lahden ja Kouvolan sekä Kouvolan ja Kotkan sataman välillä liikennöidään kaikki muut vuorot, paitsi Z 235, jonka lähtöaika Lahdesta klo 17:48.

Lahden ja Riihimäen välillä liikennöidään seuraavat G-junavuorot:

- Lahdesta klo 5:44, 8:04, 10:04, 11:04, 12:04, 14:04, 16:04, 18:04 ja 20:04
- Riihimäeltä klo 7:00, 9:13, 11:13, 12:13, 13:13, 15:13, 17:13, 19:13 ja 22:13.

Mielenilmauksen ajalle ostetut VR:n liput voi kuluitta joko peruuttaa tai vaihtaa käytettäväksi toisena ajankohtana. Lisätietoja puhelinpalvelusta 0800 166 888 (ma-su klo 5-22, maksuton).

Lähde: VR Group

[Teppo Niemi]

Rautatiealan Unionin tiedote asiasta: https://www.raury.fi/uutiset/veturinkuljettajien-mielenilmaus-vaikuttaa-junaliikenteeseen-ympari-suomea/

Sen mukaan seuraavat RAUn osastot ovat iloittaneet olevansa mukana työnseisauksessa
Helsingin veturinkuljettajat, Jyväskylän veturinkuljettajat, Lapin veturinkuljettajat, Oulun veturinkuljettajat, Porin veturinkuljettajat, Riihimäen veturinkuljettajat, Seinäjoen veturinkuljettajat, Tampereen veturinkuljettajat ja
Turun veturinkuljettajat

[Petri Nummijoki]

VR on tulkinnut työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä niin että veturinkuljettajan on huolehdittava työvälineistä ja työvaatteista vapaa-ajallaan. Työvaatteet ja välineet on huolehdittava omalla vapaa-ajalla seuraavan työvuoron aloituspisteeseen, joka voi näissä tapauksissa olla asema tai varikko.

Kuka osaisi selittää, mitä tämä varsinaisesti tarkoittaa? Onko kysymys sellaisista työvaatteista ja -välineistä, jotka voi ja saa viedä kotiin ja jotka kulkevat mukana kantaenkin vai tarvitaanko siirtymään auto? Entä jos työvuoron aloituspiste vaihtuu vaikkapa Helsingistä Riihimäelle ja tästä tulee tunnin pidennys päivän alkuun niin onko kysymys silkasta hyväntekeväisyydestä vai siitä, että tuoltakin ajalta maksetaan palkka mutta sitä ei lasketa työpäivän pituuteen? Ts. Riihimäeltä käsin olisi ajettava yhtä paljon, kuin on ajettava silloin, jos työvuoro alkaisi Helsingistä.

[Eero Karttunen]

Googlasin huvikseni työtuomioistuimen viimeaikaisia rautatiealan lakkoihin liittyviä ratkaisuja ja heti ensimmäisellä yrityksellä löytyivät seuraavat yksimielisesti ratkaistut tapaukset: TT:2014-11, TT:2014-48, TT:2015-20, TT:2015-21, TT:2015-50, TT:2015-118, TT:2016-126, TT:2016-129, TT-2020-77, TT:2021-27

[Teppo Niemi]

Kuka osaisi selittää, mitä tämä varsinaisesti tarkoittaa? Onko kysymys sellaisista työvaatteista ja -välineistä, jotka voi ja saa viedä kotiin ja jotka kulkevat mukana kantaenkin vai tarvitaanko siirtymään auto? Entä jos työvuoron aloituspiste vaihtuu vaikkapa Helsingistä Riihimäelle ja tästä tulee tunnin pidennys päivän alkuun niin onko kysymys silkasta hyväntekeväisyydestä vai siitä, että tuoltakin ajalta maksetaan palkka mutta sitä ei lasketa työpäivän pituuteen? Ts. Riihimäeltä käsin olisi ajettava yhtä paljon, kuin on ajettava silloin, jos työvuoro alkaisi Helsingistä.

Helsingin Sanomien painetun version sivulla A8 olevassa jutussa RautatiealanU Unionin (RAU) Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n varapuheenjohtaja Topi Lajunen kertoo että niitä ovat mm vaatteet ja tabletti, "noin repullinen tavaraa".

[Simo Virtanen]

Hyväosaisten kiukuttelua? – Pääkaupunkiseudun junia seisottavat kovapalkkaiset kuljettajat, jotka tienaavat jopa 7000 e/kk

Paikallisjunat seisovat taas Helsingissä ja työmatkaliikenne takkuilee. Junia seisottavat kovapalkkaiset veturinkuljettajat, jotka ovat tyytymättömiä muun muassa siihen, että joutuvat omalla ajallaan sulkemaan tabletin ja pukeutumaan työvaatteisiin.

”Työnantaja yrittää joka puolelta hämärtää työajan ja vapaa-ajan rajaa. Työnantaja yrittää, että työvälineistä huolehtiminen ja osittain niiden käyttäminen tapahtuisi vapaa-ajalla”, sanoo Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n varapuheenjohtaja Topi Lajunen.

Eikö se ole aivan normaalia, että hyvin palkatuissa töissä näin tehdään?

”Meillä läppärit eivät ole henkilökohtaisia työetuja, ne ovat työvälineitä, eikä niitä käytetä mihinkään muuhun. Samoin työvaatteet ovat suojavarusteita. Tämä on aivan normaali työläisammatti, jossa on selkeä raja sillä, milloin työt alkavat ja milloin ne loppuvat. Näin se on aina ollut, ja näillä mennään”, Lajunen sanoo.


https://www.talouselama.fi/uutiset/hyvaosaisten-kiukuttelua-paakaupunkiseudun-junia-seisottavat-kovapalkkaiset-kuljettajat-jotka-tienaavat-jopa-7000-e-kk/c967f232-7c69-42c1-be3d-b1fd7e23bc95

[Teppo Niemi]

YLEkin avaa, millaisista asioista tässä on kyse ja ennekoi myös yleiswmminkin tulevaa: https://yle.fi/uutiset/3-11942386

[Rainer Silfverberg]

Olisko ratkaisu sellainen että Helsingin päärautatieasemalle perustetaan veturinkuljettajien pukuhuone ja sosiaalitilat ja työläppäreiden säilytystilat sen sijaan että ne olisi vain Ilmalasa?

[Simo Virtanen]

Olisko ratkaisu sellainen että Helsingin päärautatieasemalle perustetaan veturinkuljettajien pukuhuone ja sosiaalitilat ja työläppäreiden säilytystilat sen sijaan että ne olisi vain Ilmalasa?

Mutku nekin tilat myytiin jo hotelliksi.

[Rainer Silfverberg]

Olisko ratkaisu sellainen että Helsingin päärautatieasemalle perustetaan veturinkuljettajien pukuhuone ja sosiaalitilat ja työläppäreiden säilytystilat sen sijaan että ne olisi vain Ilmalasa?

Mutku nekin tilat myytiin jo hotelliksi.

Ehkä ei sinne juuri, mutta jonnekin muualle asemalla, VR tai Senaattikiinteistöt tai kuka sen aseman nykyisin omistaa on tehnyt paljon rahaa muuttamalla VR:n vanhoja henkilöstötiloja, toimistoja ja jopa lipunmyyntihallin kaupallisiksi tiloiksi. Jos nyt jonkun noista liiketiloista otettaisiin takaisin henkilökunnan käyttöön niin kai se menetys olisi pienempi kuin että kaikki veturinkuljettajat matkustavat työajallaan Ilmalaan palauttamaan reppunsa. Johonkin kompromissiin kai on pyrittävä koska muuten saamme tottua toistuviin lakkoihin.

[Topi Lajunen]

Sosiaalitiloja on molemmissa, sekä päärautatieasemalla että Ilmalassa, mutta pääsääntöisesti yhdellä työntekijällä korkeintaan vain toisessa. Yksittäinen työvuoro voi alkaa toisesta paikkaa ja päättyä toiseen. Lisäksi ennalta ei välttämättä ole tiedossa, kummasta paikasta seuraava työvuoro alkaa.

[Roope Prusila]

Sosiaalitiloja on molemmissa, sekä päärautatieasemalla että Ilmalassa, mutta pääsääntöisesti yhdellä työntekijällä korkeintaan vain toisessa. Yksittäinen työvuoro voi alkaa toisesta paikkaa ja päättyä toiseen. Lisäksi ennalta ei välttämättä ole tiedossa, kummasta paikasta seuraava työvuoro alkaa.

Kuulostaa siltä, että on vähintäänkin fiksua, että kuskilla kulkee mukana kotiin reppu kera tabletin sekä työvaatteet, jolloin ei tule sitä tilannetta, että kele kun työvuoro alkaa Ilmalasta ja kamat on Hki C:llä pukukaapissa ja ilmeisesti yksi asia joka nyt hiertää on juurikin toi, ettei töitä haluta viedä kotio missään muodossa.

Kyllä se vaan on itselläkin arkipäivää, että iltavuoroon lähtiessä viimeinen tunti kotona on enemmän tai vähemmän työvuoroon valmistautumista ja palkka alkaa juosta siitä, kun töissä naputan päätteelle henk.koht numeron ja kirjaan itseni sisälle. Vaikeaa olisi elämä, jos tuollaisesta lähtisin mieltäni pahoittamaan, että voi voi kun pakko siirtyä vähitellen "työmoodiin", eikä vielä palkka juokse.

[Tuukka Ryyppö]

Sosiaalitiloja on molemmissa, sekä päärautatieasemalla että Ilmalassa, mutta pääsääntöisesti yhdellä työntekijällä korkeintaan vain toisessa. Yksittäinen työvuoro voi alkaa toisesta paikkaa ja päättyä toiseen. Lisäksi ennalta ei välttämättä ole tiedossa, kummasta paikasta seuraava työvuoro alkaa.

Kuulostaa siltä, että on vähintäänkin fiksua, että kuskilla kulkee mukana kotiin reppu kera tabletin sekä työvaatteet, jolloin ei tule sitä tilannetta, että kele kun työvuoro alkaa Ilmalasta ja kamat on Hki C:llä pukukaapissa ja ilmeisesti yksi asia joka nyt hiertää on juurikin toi, ettei töitä haluta viedä kotio missään muodossa.

Kyllä se vaan on itselläkin arkipäivää, että iltavuoroon lähtiessä viimeinen tunti kotona on enemmän tai vähemmän työvuoroon valmistautumista ja palkka alkaa juosta siitä, kun töissä naputan päätteelle henk.koht numeron ja kirjaan itseni sisälle. Vaikeaa olisi elämä, jos tuollaisesta lähtisin mieltäni pahoittamaan, että voi voi kun pakko siirtyä vähitellen "työmoodiin", eikä vielä palkka juokse.

VR:llä on ollut tapana, että palkka juoksee kaikista työhön liittyvistä tehtävistä, riippumatta siitä, missä ne tehdään. Tuskinpa työvälineistä huolehtiminen kotona on ongelma, kunhan siitä maksetaan palkka niin kuin työstä nyt on tapana. Se, että monella alalla tilanne on päässyt niin hullunkuriseksi, että osasta työtehtäviä ei makseta palkkaa, ei tarkoita että niin tulisi olla.

[Juhani Pirttilahti]

VR:llä on ollut tapana, että palkka juoksee kaikista työhön liittyvistä tehtävistä, riippumatta siitä, missä ne tehdään. Tuskinpa työvälineistä huolehtiminen kotona on ongelma, kunhan siitä maksetaan palkka niin kuin työstä nyt on tapana. Se, että monella alalla tilanne on päässyt niin hullunkuriseksi, että osasta työtehtäviä ei makseta palkkaa, ei tarkoita että niin tulisi olla.

Niin ja viime aikojen uutisoinnista ja uutisten kommentoinnista on pääteltävissä, että työasioita vyörytetään yhä enemmän vapaa-ajalle. Tämä on taatusti painanut työntekijöiden reaktioissa.

[Rainer Silfverberg]

Onko se tabletti josta kinataan se "KUPLA"-nimellä kulkeva päätelaite joka näyttää aikataulut ja toimii eräänlaisena  navigaattorina?
Ihmettelen että miksi se ei ole kiinteästi junaan asennettu?
Vai onko kyseessä jostain ihan muusta laitteesta?

Mitä esim konnareiden työehtosopparissa lukee jos heillä on kassalakku tai mita työvälineitä jotka pitää työvuoron päätteeksi jättää jonnekin?

[Topi Lajunen]

Onko se tabletti josta kinataan se "KUPLA"-nimellä kulkeva päätelaite joka näyttää aikataulut ja toimii eräänlaisena  navigaattorina?
Ihmettelen että miksi se ei ole kiinteästi junaan asennettu?
Vai onko kyseessä jostain ihan muusta laitteesta?

On sama laite. Ainakin Saksassa samantyyppiset softat pyörivät kiinteällä kosketusnäytöllä ohjaamoissa, mutta Suomessa tosiaan kuljettajat kantavat laitteita mukanaan.

[Simo Virtanen]

Sosiaalitiloja on molemmissa, sekä päärautatieasemalla että Ilmalassa, mutta pääsääntöisesti yhdellä työntekijällä korkeintaan vain toisessa. Yksittäinen työvuoro voi alkaa toisesta paikkaa ja päättyä toiseen. Lisäksi ennalta ei välttämättä ole tiedossa, kummasta paikasta seuraava työvuoro alkaa.

Kuulostaa siltä, että on vähintäänkin fiksua, että kuskilla kulkee mukana kotiin reppu kera tabletin sekä työvaatteet, jolloin ei tule sitä tilannetta, että kele kun työvuoro alkaa Ilmalasta ja kamat on Hki C:llä pukukaapissa ja ilmeisesti yksi asia joka nyt hiertää on juurikin toi, ettei töitä haluta viedä kotio missään muodossa.

Kyllä se vaan on itselläkin arkipäivää, että iltavuoroon lähtiessä viimeinen tunti kotona on enemmän tai vähemmän työvuoroon valmistautumista ja palkka alkaa juosta siitä, kun töissä naputan päätteelle henk.koht numeron ja kirjaan itseni sisälle. Vaikeaa olisi elämä, jos tuollaisesta lähtisin mieltäni pahoittamaan, että voi voi kun pakko siirtyä vähitellen "työmoodiin", eikä vielä palkka juokse.

VR:llä on ollut tapana, että palkka juoksee kaikista työhön liittyvistä tehtävistä, riippumatta siitä, missä ne tehdään. Tuskinpa työvälineistä huolehtiminen kotona on ongelma, kunhan siitä maksetaan palkka niin kuin työstä nyt on tapana. Se, että monella alalla tilanne on päässyt niin hullunkuriseksi, että osasta työtehtäviä ei makseta palkkaa, ei tarkoita että niin tulisi olla.

Aika moni VR:läinen kuitenkin kulkee työvaatteissaan jo kotoa lähtiessään. Ei kai niiden pukemisesta palkkaa makseta?

Miten lienee työvaatteiden pesu VR:llä? Sen tiedän, että monessa firmassa vaatteet pestään itse ja työnantaja maksaa siitä X euron korvauksen. Tiedänpä erään pikaruokaketjun, jossa jaettiin ilmaista pesupulveria sitä varten. 

[Rainer Silfverberg]

Onko se tabletti josta kinataan se "KUPLA"-nimellä kulkeva päätelaite joka näyttää aikataulut ja toimii eräänlaisena  navigaattorina?
Ihmettelen että miksi se ei ole kiinteästi junaan asennettu?
Vai onko kyseessä jostain ihan muusta laitteesta?

On sama laite. Ainakin Saksassa samantyyppiset softat pyörivät kiinteällä kosketusnäytöllä ohjaamoissa, mutta Suomessa tosiaan kuljettajat kantavat laitteita mukanaan.

KUPLA-järjestelmän omistaa ymmärtääkseni Finrail. Jostain syystä järjestelmää speksatessa päädyttiin ratkaisuuun että päätelaitteet ovat irrallisia tabletteja. Mikä sitten lienee ollut syy niin ei osattu ehkä ajatella että niistä syntyy tällaista kinaa.

[Ari-Pekka Lanne]

Onko se tabletti josta kinataan se "KUPLA"-nimellä kulkeva päätelaite joka näyttää aikataulut ja toimii eräänlaisena  navigaattorina?
Ihmettelen että miksi se ei ole kiinteästi junaan asennettu?
Vai onko kyseessä jostain ihan muusta laitteesta?

On sama laite. Ainakin Saksassa samantyyppiset softat pyörivät kiinteällä kosketusnäytöllä ohjaamoissa, mutta Suomessa tosiaan kuljettajat kantavat laitteita mukanaan.

KUPLA-järjestelmän omistaa ymmärtääkseni Finrail. Jostain syystä järjestelmää speksatessa päädyttiin ratkaisuuun että päätelaitteet ovat irrallisia tabletteja. Mikä sitten lienee ollut syy niin ei osattu ehkä ajatella että niistä syntyy tällaista kinaa.

Yksi käytännön syy on ainakin se, kun jalkautuessaan ratapihatyöntekijäksi (jarrumies, RO-kuljettaja tms.) vek joutuu ottamaan jonkun tabletin mukaansa sepelitason toimintaan päästäkseen käsiksi vaunujen ja junarungon tietoihin. Ehkä on ajateltu, että kun kuljettajan päätelaite on irtonainen, niin sitten ei tarvita sen lisäksi toista tablettia. Cargon kondiittoreiden käyttämät ratapihatabletit tosin sen sijaan ovat yhteiskäyttöisiä ja muutenkin hieman edullisempaa mallia, minkä näkee joskus, etenkin sadesäällä, aiheuttavan kränää aparaatin sekä sen käyttäjän välillä.

[Rainer Silfverberg]

Onko se tabletti josta kinataan se "KUPLA"-nimellä kulkeva päätelaite joka näyttää aikataulut ja toimii eräänlaisena  navigaattorina?
Ihmettelen että miksi se ei ole kiinteästi junaan asennettu?
Vai onko kyseessä jostain ihan muusta laitteesta?

On sama laite. Ainakin Saksassa samantyyppiset softat pyörivät kiinteällä kosketusnäytöllä ohjaamoissa, mutta Suomessa tosiaan kuljettajat kantavat laitteita mukanaan.

KUPLA-järjestelmän omistaa ymmärtääkseni Finrail. Jostain syystä järjestelmää speksatessa päädyttiin ratkaisuuun että päätelaitteet ovat irrallisia tabletteja. Mikä sitten lienee ollut syy niin ei osattu ehkä ajatella että niistä syntyy tällaista kinaa.

Yksi käytännön syy on ainakin se, kun jalkautuessaan ratapihatyöntekijäksi (jarrumies, RO-kuljettaja tms.) vek joutuu ottamaan jonkun tabletin mukaansa sepelitason toimintaan päästäkseen käsiksi vaunujen ja junarungon tietoihin. Ehkä on ajateltu, että kun kuljettajan päätelaite on irtonainen, niin sitten ei tarvita sen lisäksi toista tablettia. Cargon kondiittoreiden käyttämät ratapihatabletit tosin sen sijaan ovat yhteiskäyttöisiä ja muutenkin hieman edullisempaa mallia, minkä näkee joskus, etenkin sadesäällä, aiheuttavan kränää aparaatin sekä sen käyttäjän välillä.

Tavarajunille ja matkustajajunille eri tabletit? Onhan tämä HSL-liikenteen kilpailutus sen tyyppinen että kalusto on dedikoitu vain tälle liikenteelle joten tällaisten järjestelmien pitäisi olla rätälöityjä ainakin siltä osin ettei aiheuta turhaa kitkaa.

[Ari-Pekka Lanne]

Onko se tabletti josta kinataan se "KUPLA"-nimellä kulkeva päätelaite joka näyttää aikataulut ja toimii eräänlaisena  navigaattorina?
Ihmettelen että miksi se ei ole kiinteästi junaan asennettu?
Vai onko kyseessä jostain ihan muusta laitteesta?

On sama laite. Ainakin Saksassa samantyyppiset softat pyörivät kiinteällä kosketusnäytöllä ohjaamoissa, mutta Suomessa tosiaan kuljettajat kantavat laitteita mukanaan.

KUPLA-järjestelmän omistaa ymmärtääkseni Finrail. Jostain syystä järjestelmää speksatessa päädyttiin ratkaisuuun että päätelaitteet ovat irrallisia tabletteja. Mikä sitten lienee ollut syy niin ei osattu ehkä ajatella että niistä syntyy tällaista kinaa.

Yksi käytännön syy on ainakin se, kun jalkautuessaan ratapihatyöntekijäksi (jarrumies, RO-kuljettaja tms.) vek joutuu ottamaan jonkun tabletin mukaansa sepelitason toimintaan päästäkseen käsiksi vaunujen ja junarungon tietoihin. Ehkä on ajateltu, että kun kuljettajan päätelaite on irtonainen, niin sitten ei tarvita sen lisäksi toista tablettia. Cargon kondiittoreiden käyttämät ratapihatabletit tosin sen sijaan ovat yhteiskäyttöisiä ja muutenkin hieman edullisempaa mallia, minkä näkee joskus, etenkin sadesäällä, aiheuttavan kränää aparaatin sekä sen käyttäjän välillä.

Tavarajunille ja matkustajajunille eri tabletit? Onhan tämä HSL-liikenteen kilpailutus sen tyyppinen että kalusto on dedikoitu vain tälle liikenteelle joten tällaisten järjestelmien pitäisi olla rätälöityjä ainakin siltä osin ettei aiheuta turhaa kitkaa.

En ole tietokonenörtti, mutta ainakin ratapihatoiminnoissa on niin, että vaikka softa onkin sama, niin sen sisältämä viisaus voi silti olla sullottuna erilaisiin rautoihin. Eli kuten sanoin, koska Kupla on irtonainen, sillä voidaan myös tehdä vaikka junakyttäjuttuja.

[Joona Kärkkäinen]

KUPLA ja tabletti ovat kaksi eri asiaa. Kupla on viranomaisen sovellus jota ko. tabletilla käytetään, mutta tablettia käytetään paljon muuhunkin.

[Rainer Silfverberg]

KUPLA ja tabletti ovat kaksi eri asiaa. Kupla on viranomaisen sovellus jota ko. tabletilla käytetään, mutta tablettia käytetään paljon muuhunkin.

Tämän olen ymmärtänyt että päätelaitteet omistaa operaattori. Mutta eikö se silti voiisi olla lähijunaliikenteen Sm-junissa kiinteästi junaan asennettu? Silloin ei syntyisi kinaa siitä että joutuuko kuljettaja ottamaan sen mukaan kotiinsa.

[Ari-Pekka Lanne]

KUPLA ja tabletti ovat kaksi eri asiaa. Kupla on viranomaisen sovellus jota ko. tabletilla käytetään, mutta tablettia käytetään paljon muuhunkin.

Epäselvyyden vuoksi... Linjakuljettajien henkilökohtainen, Kupla-sovelluksenkin sisältämä iso, Hurujen yhteentörmäyksen ja vanhatestamentillisen vedenpaisumuksen kestävä, tabletti pyörittää kyllä ratapihasovellusta, mutta kondiittoreiden edullisempi, onnettomampi ja yhteiskäyttöinen tabletti, joita näkee myös junatoimistojen ovenpönkkinä, ei jostain syystä pyöritä Kupla-sovellusta. Tai ainakaan sitä ei ole niihin ladattuna. Siksi kondiittorit pruukaavat valita PAImentolaisjunaa ajamaan lähtiessään sellaisen ison tabletin, jossa on myös Kupla-sovellus; ja jota koko härveliäkin saatetaan sanoa sen takia »Kuplaksi».