Lähde aikamatkalle Suomeen.

[Jouni Halinen]

 ”Väylävirasto haluaa tarjota jokaiselle liikkujalle mahdollisuuden kokea pala tallennettua liikenteen ja Suomen historiaa. Nyt sinä voit tutustua aikansa kuvina toimiviin liikenneväyläkohteisiin. Saatat hämmästyä, sillä osa hyvinkin vanhoista kohteista toimii edelleen sille määrätyssä tehtävässä. Tämä kartta olkoon oppaanasi. Hyvää ja turvallista matkaa”

Esillä on majakoita, museoteitä, museosiltoja, kanavat, väylämuseot, museo rautatiesillat ja museorautatiet. Mielenkiintoinen sivusto.
https://vayla.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=237973a7fcf94f75a4398aedd674d195   

[Uwe Geuder]

Paitsi itse aihe myös karttapohja on mielenkiintoinen. Näkyy teiden ja kylien nimiä. En ole vastaavaa aikaisemmin nähnytkään.

[Jorma Rauhala]

Toimiva linkki NJ:n sivuille olisi tässä:
https://nykarlebyjernvag.hembygd.fi/sv/home/

[Juha Kutvonen]

Hyvä sivusto, mutta joitakin virheitä ja epäloogisuuksia sieltä havaitsin:

- Heinolan radan henkilöliikenne lakkautettiin v. 1968, ei 1986.
- Jokioisten museorautatien reitiksi on ilmoitettu Minkiö - Jokioinen - Humppila.
- Uudenkaarlepyyn rautatien historiasta on jätetty leveäraiteisen valtionradan aika pois ja annetaan ymmärtää, että valtio vastasi kapsuradasta.

[Jouni Halinen]

Meikäläisen isoisän (Gunnar Halinen) isä Kalle Halinen oli oikoradan työmaalla kivityömiehenä, olivat ratatyömaalla ns. ”parempaa kastia”. Eli Kallen kädenjälki näkyy suurella todennäköisyydellä myös tässä Bobäckinpuron ratasillassa. Hyvinhän se näkyy tehdyn kun vielä palvelee tehtävässään 120 vuoden jälkeenkin. Wikissä on myös artikkeli ko. sillasta.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Bob%C3%A4ckinpuron_ratasilta 
 
Toinen hauska juttu on se, että Kalle tapasi ratatyömaan liepeillä mukavan oloisen neiti-ihmisen ja ei aikaankaan kun jo syntyi Gunnari. Syntymäpaikaksi hänelle merkittiin Kilon asema, minulla on Gunun syntymätodistus josta asia ilmenee. Perheeseen syntyi lopulta 5 lasta, ja asuinpaikaksi tuli Hanko.

[Jouni Halinen]

Silta on valmistunut vuonna 1900, ja se on Väyläviraston rautateiden museosiltakokoelman vanhin silta (edelleen käytössä oleva). Tyypiltään silta on kiviholvisilta. Seuraava museosilta on tehty vasta 1920. Silta on ollut ilmeisesti alun perin vain yhdelle raideparille?, ja on varmaan levennetty 1960 luvun jälkipuoliskolla. Nykyjään silta on 10 metriä leveä, onkohan toisella puolella myös kivessä tehty holvaus?, muutenhan levennys voi olla betonirakenteinen?, silta voi olla siis edelleenkin museosilta vaikka sitä on radikaalisesti muutettu?. Sillan pituus on 12,8 metriä ja jännemitta 3 metriä. Silta sijaitsee lähellä Espoon rajaa Kirkkonummella. Nykynäkymä, menee näköjään karttakuvaan mutta näkyy satelliittikuvassa.
https://www.google.fi/maps/@60.1774472,24.5571774,161a,35y,90h/data=!3m1!1e3?ucbcb=1     




   

[Jouni Halinen]

Olen ollut näillä sivuilla jo 13 vuotta, mutta en ole vieläkään tajunnut miten ”vastaa lainaten” toimii. Ohjeista en löytänyt vastausta asiaan. Eli miten se toimii?.

[Jyrki Talvi]

Olen ollut näillä sivuilla jo 13 vuotta, mutta en ole vieläkään tajunnut miten ”vastaa lainaten” toimii. Ohjeista en löytänyt vastausta asiaan. Eli miten se toimii?.

Näin Jouni.

[Jouni Halinen]

Jyrki: tämähän on loppputulos, mutta miten se saavutetaan??.

[Timo Humalisto]

Jyrki: tämähän on loppputulos, mutta miten se saavutetaan??.
[/quote

Näin?

Ei näköjään ...

[Jyrki Talvi]

Jyrki: tämähän on loppputulos, mutta miten se saavutetaan??.

Katso oikea yläkulma vastaa lainaten, korostat tekstiä värittyy oransiksi..

[Jouni Hytönen]

Jyrki: tämähän on loppputulos, mutta miten se saavutetaan??.

Näin?

Ei näköjään ...

Vastaa lainaten -toiminnossa täytyy olla tarkkana, että kirjoittaa vain lainatun tekstin alapuolelle eikä riko lainausviittauksia. Lisäsin vahingossa poistamasi hakasulkumerkin takaisin.