Kaupunkiraideverkot

[Lauri Rantala]

Hallituksen esitys valtion budjetista sisältää taas miljoonia tukea lukuisille kaupunkiraidehankkeille:

"Liikenne- ja viestintävirasto saa tehdä sopimuksia hankkeeseen Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdintien pikaraitiotie) liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 4 260 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Länsimetron jatkohankkeessa metron rakentamista jatketaan Espoon Matinkylästä Kivenlahteen asti. Avustus maksetaan Espoon kaupungille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2017 vuosina 2014—2016 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä vuoden 2013 marraskuun MAKU-indeksin (136,72 pistettä 2005=100) kustannustasossa on 240 milj. euroa.

Raide-Jokeri on pikaraitiotienä toteutettava seudullinen kehämäinen joukkoliikenneyhteys Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Avustusta maksetaan Helsingin ja Espoon kaupungeille jälkikäteen edellisenä vuonna toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,0 milj. euroa.

Tampereen raitiotie -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin raitiotie Hervanta—keskusta—Tays sekä Hatanpään haara ja toisessa vaiheessa rakennetaan raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. Tampereen kaupunki päätti vuonna 2019 sisällyttää 1. vaiheeseen myös Hatanpään haaran, mikä ei alun perin sisältynyt 1. vaiheeseen ja vuonna 2017 myönnettyyn valtuuteen. Uuteen MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös raitiotiehankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko raitiotien mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Turun raitiotiellä on Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle suuri strateginen merkitys. Raitiotie määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Turun raitiotien toteuttaminen mahdollistaa alueellista kasvua joukkoliikenneyhteyksien parantuessa ja liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvaessa. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutason nosto vähentävät henkilöautoliikennettä, joka osaltaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Tiedepuiston linjan toteutuessa keskustan saavutettavuus paranee ja erityisesti Varissuon alueen asema kaupunkirakenteessa vahvistuu ja maankäyttö monipuolistuu. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Lähijunaliikenteen jatkuvasti kasvavat matkustajamäärät edellyttävät lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä. Tarjonnan lisääminen edellyttää uutta kalustohankintaa. Uudet varikot ovat edellytys HSL:n uudelle kalustohankinnalle. Varikoiden sijoittamista HSL:n lähijunaliikennealueella ohjaavat ja rajaavat maankäyttö, nykyinen rataverkko sekä tulevaisuuden mahdolliset ratahankkeet. Varikko tarvitsee toimintojaan varten suuren alueen, jolle on haasteellista löytää optimaalista sijaintia rakennetun ympäristön keskeltä ottaen huomioon myös lähijunaliikenteen liikenteelliset lähtökohdat ja edellytykset. Uusien varikoiden tulee HSL:n ja Väyläviraston selvityksen perusteella sijaita liikenteellisesti lähellä kaupunkiratojen pääteasemia Rantaradalla ja Pääradalla sekä Kehäradan varrella, jotta ratakapasiteetti olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotien suunnittelu on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi (5.6.2018) bulevardikaupungin suunnittelun periaatteet ja samalla kiirehti raitiotieyhteyden suunnittelua, koska yhteys parantaa läntisen kantakaupungin, Munkkiniemen ja Munkkivuoren joukkoliikenteen palvelutasoa ja vaikuttaa myönteisesti bulevardikaupungin toimivuuteen ja kytkeytymiseen kaupunkirakenteeseen. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO2-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

"
https://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=fi&file=/2022/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/31/10/30/30.pdf

[Erkki Nuutio]

Mitenkä esitys voi Tampereen osalta olla sopusoinnussa tämän suhtautumiseen alueelliseen rautatieliikenteeseen?   Kaksi esimerkkiä:

1/ Kohta valmistunee Uros (öhöm) -Areena suoraan rautatien päälle ja rautatieaseman juurelle.
Areenan suurtapahtumia varten ei ole tehty pysäköintipaikkoja. Sensijaan on tehty ohikulkukadut katkaisevia, hydraulisesti kadun alta nousevia (jos toimivat) sulkupuomeja.
SILTI ei tarjota syöttö-lähijunia Nokian, Ylöjärven, Lempäälän eikä Kangasalan suunnille tapatumiin tulevia ja niistä poistuvia varten - syöttöparkeista puhumattakaan.
Sujuvia yhteyksiä areenalta asemalaitureille ei ole eikä ole aikomus rakentaa - väki harhailkoon ympäriinsä ja sotkekoon tunneiksi ajoneuvoliikenteen Sorin suunnalla.

2/ Kieltäydytään tunnustamasta, että Tampereen ja Ylöjärven (ml. väliyhteydet) on valmis rautatie, joka on nopea ja parempi käyttäjilleen kuin härkäpäisesti ajettu raitiotielinja.
Raitiolinja kulkisi pääosin rautatien ja moottoritien väliraossa, asumattomalla ja ikuisesti rakentamiseen soveltumattomalla hukkamaalla. Missä järki !

[Lauri Rantala]

Mitenkä esitys voi Tampereen osalta olla sopusoinnussa tämän suhtautumiseen alueelliseen rautatieliikenteeseen?   Kaksi esimerkkiä:

1/ Kohta valmistunee Uros (öhöm) -Areena suoraan rautatien päälle ja rautatieaseman juurelle.
Areenan suurtapahtumia varten ei ole tehty pysäköintipaikkoja. Sensijaan on tehty ohikulkukadut katkaisevia, hydraulisesti kadun alta nousevia (jos toimivat) sulkupuomeja.
SILTI ei tarjota syöttö-lähijunia Nokian, Ylöjärven, Lempäälän eikä Kangasalan suunnille tapatumiin tulevia ja niistä poistuvia varten - syöttöparkeista puhumattakaan.
Sujuvia yhteyksiä areenalta asemalaitureille ei ole eikä ole aikomus rakentaa - väki harhailkoon ympäriinsä ja sotkekoon tunneiksi ajoneuvoliikenteen Sorin suunnalla.

2/ Kieltäydytään tunnustamasta, että Tampereen ja Ylöjärven (ml. väliyhteydet) on valmis rautatie, joka on nopea ja parempi käyttäjilleen kuin härkäpäisesti ajettu raitiotielinja.
Raitiolinja kulkisi pääosin rautatien ja moottoritien väliraossa, asumattomalla ja ikuisesti rakentamiseen soveltumattomalla hukkamaalla. Missä järki !

Ylöjärven valtuusto valinnut raitiotien, jonka pohjalta suunnittelua jatketaan.

[Lauri Rantala]

Vantaan ratikka : 23.9 tilaisuuden tallenne katsottavissa

"Ratikan syysinfo pidettiin 23.9.201. Syysinfossa ratikan suunnittelijat kertoivat ajankohtaisesta suunnittelutilanteesta ja siitä, miten ratikan suunnitteluun voi osallistua ja vaikuttaa syksyn aikana. Tutustu tallenteeseen tilaisuudesta Vantaan kaupunkiympäristön YouTube-kanavalla."

https://www.youtube.com/watch?v=JsNTpUgFlQM

[Lauri Rantala]

Insinöörin (DI) näkemys Tampereen ratikasta

"Tampereen raitiotie on ensimmäinen laaja itsenäinen normaalin eli 1435 mm raideleveyden järjestelmä Suomessa. Näin Tampereen raitiotie on teknisesti yhteensopiva noin puoleen eurooppalaisista raitioteistä, mutta siitä ei voi tulla yhteensopivaa Suomen rautatieverkon kanssa. "

http://www.kaupunkiliikenne.net/Tampere/index.html

[Juhani Pirttilahti]

Näin Tampereen raitiotie on teknisesti yhteensopiva noin puoleen eurooppalaisista raitioteistä, mutta siitä ei voi tulla yhteensopivaa Suomen rautatieverkon kanssa.

Tähän on joitain historiallisia syitä, kuten esimerkiksi ajautuminen kiistaan 1524 mm järjestelmää hallinnoivien tahojen kanssa aikaisin 2000-luvun alussa.

[Lauri Rantala]

Tähän on joitain historiallisia syitä, kuten esimerkiksi ajautuminen kiistaan 1524 mm järjestelmää hallinnoivien tahojen kanssa aikaisin 2000-luvun alussa.

Euroopassa kaikki uudet kaupunkiraideliikennejärjestelmät rakennetaan normaalilla leveydellä, toki olemassa olevia muun levyisiä laajennetaan.

[Lauri Rantala]

Helsinkiin pikaraitiotie ilman valtion tukiaisia 1000 mm raideleveydellä, rakentaminen lähempänä raidejokeria kun perinteisiä rakennusmetodeja

"Kruunusillat-allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy. Kruunusillat kokonaisurakan urakoitsijat ovat YIT Suomi Oy ja Kreate Oy.
"

https://kruunusillat.fi/hanketietoa/

[Lauri Rantala]

Turun raitiotien suunnittelu

On käynnissä standardilla raideleveydellä, suunnitelmien pitäisi valmistua 2023 jolloin ratikkapäätös tulossa valtuuston päätettäväksi.

https://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/projektit-ja-hankkeet/raitiotie/raitiotien-suunnitelmat-ja-selvitykset

[Lauri Rantala]

Raide-Jokeri rakenteilla 1000 mm raideleveydellä pääkaupunkiseudulle . Radalla liikennöidään 35 metrisillä pikaraitiovaunuilla.



https://raidejokeri.info/mika-raide-jokeri/

[Santeri Hiitola]

Oulussakin raitiotieselvityksiä etenemässä Oulun tyyliin, eli uskomattoman hitaasti. https://www.ouka.fi/documents/64220/14844811/Tehokkaan_joukkoliikenteen_esiselvitys_raportti_02122016.pdf/57f8f2a5-5016-44ce-8455-27bcf1794c0c

Mielestäni keskustassa olisi fiksua mennä Raksilasta Tehtaankatua pitkin suoraan radan ali Asemakadulle, ja siitä suoraan kaupungintalon ohi ja Merikosken silloille. Pysäkkejä keskustassa tiheästi kuten Tampereellakin. Asemakadun itäpää on toki ahdas mutta esitetty Hallituskadun linjaus hankaloittaa Hallituskadulla toimimista entisestään Kivisydämen suuaukon takia ja pakottaa erikoiseen mutkitteluun läpi keskustan. Hallituskatu kannattaisi muutenkin muuttaa kävelykaduksi ja tehdä postiaukiosta aidosti aukio, jos ja kun uusi rautatieasema/matkakeskus saadaan pystyyn.

Eteläpäässä voitaisiin tehdä raitiotie pikaraitiotienä Kaakkurista lentokentälle ilman ainuttakaan pysähdystä, ja kääntää raitiotien pää sitten Oulunsalon keskukseen. Tällöin lähijunan toteutuessa Kaakkurin pysäkki toimisi vaihtoasemana, jolloin matkustaminen lentokentälle helpottuu ratkaisevasti.

[Lauri Rantala]

Pirkkalan kunnan alueelle suunnitellaan Tampereen kaupungin kaupunkiraideverkkoa.

"Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan tavoitteena on käynnistää hankesuunnittelu välille Koilliskeskus - Suuppa syksyllä 2021. Hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Hankesuunnitelmien hyväksymisestä päättävät Tampereen kaupungin sekä Pirkkalan kunnan valtuustot."

https://www.pirkkala.fi/seuturatikka

[Lauri Rantala]

Tampereella osan 2 ensimmäiset kiskot yhdistetty osaan 1

https://twitter.com/treratikka/status/1448213283224367106/photo/1

[Lauri Rantala]

Ylöjärvellä suunnitellaan Tampereen rataverkon laajennosta Ylöjärven puolelle. Suunnittelu on käynnissä yleissuunnittelutasolla ja tätä suunnitteluvaihetta seuraa vielä hankesuunnittelu. Päätös rakentamisesta on odotettavissa 2028

"Alustavana aikatauluarviona on, että Lielahti-Ylöjärvi-raitiotien radan rakentaminen voisi ajoittua vuosille 2029–2032. Sitä ennen tulisi tehdä jatkosuunnittelua. Alustavana arviona on, että raitiotien hankesuunnittelu voisi ajoittua vuosille 2025–2026 ja toteutussuunnittelu vuosille 2027–2028. "

https://www.ylojarvi.fi/raitiotie

[Lauri Rantala]

Kruunusilloilla alkaa tapahtumaan merellä

"Kalasataman eteläkärjen eli Nihdin ja Kruunuvuorenrannan välisten kahden sillan, eli Finkensillan ja Kruunuvuorensillan rakentaminen alkaa. NIhdin ja Hakaniemen välinen Merihaansilta rakennetaan myöhemmin."

https://www.kruunusillat.fi/tiedotteet/rakentaminen-alkaa-nakya-merella/

[Lauri Rantala]

Kangasalan raitiotie

"Yleissuunnittelu aloitettiin kesällä 2019. Työn aikana tutkittiin ja vertailtiin vaihtoehtoja kaikilla ratasuunnilla vuorovaikutteisen suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin perusteella."

https://www.kangasala.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/seuturatikka/

[Lauri Rantala]

Vantaan ratikan talous, tuottaa rahaa enemmän kuin rakentaminen kuluttaa

"Vantaan ratikan varren alueiden maanmyynti- ja maankäyttösopimustulot sekä
kiinteistöverokertymä ovat suuremmat kuin ratikan rakentamiskustannukset."

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/157234_Vantaan_ratikka_taloustiivistelma_03052021.pdf

[Lauri Rantala]

Länsi-Helsingin raitiotien yleissuunnitelma sekä Vihdintien pikaraitiolinja

"Vihdintien pikaraitiolinja on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys, joka yhdistää rautatiet, kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin sekä useita asuin- ja työpaikka-alueita keskenään. Sen 10,5 kilometrin pituinen reitti kulkee Helsingin keskustasta Erottajalta Meilahden, Huopalahdentien, Vihdintien ja Lassilan kautta Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Raitiotie sijoittuu lähes koko matkalla omalle kaistalleen. Linjaa liikennöidään kaksisuuntaisilla pikaraitiovaunuilla tiheimmillään 6 minuutin välein ja matka-aika päätepysäkkien välillä on noin 30 minuuttia. Raitiolinjan ennustettu vuorokautinen matkustajamäärä vuonna 2030 on noin 39 000 matkustajaa."

https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/a4/a4fec9c8c6d2674f7f206856c4746ac81718d889.pdf

[Lauri Rantala]

Kruunuvuoren rakentaminen alkanut

https://www.rakennuslehti.fi/2021/10/kruunusillathanke-starttasi-hakaniemessa-esirakentaminen-on-jo-kaynnissa/

[Lauri Rantala]

Vantaan ratikka: Jakaa ruotsinkielisiä

"Finländska staden Vandas nya fullmäktige hade sitt första möte nyligen och 25 ledamöter har redan lämnat in en motion om att stoppa planeringen av spårvagnsprojektet Vandaspåran. En av dem som undertecknat motionen är finlandssvenska Svenska Folkpartiet, SFP:s gruppordförande Stefan Åstrand"

https://www.jarnvagsnyheter.se/20211022/12613/sparvagnsprojekt-vandasparan-delar-finlandssvenska-politiker-i-fullmaktige

[Lauri Rantala]

Suomen kaupunkien olemassa olevat raitiovaunumallit Helsinkiin, Espooseen sekä Tampereelle. Miksiköhän jokeri vaunu tarvitsee kaksi virroitinta kun muut selviävät yhdellä ?

https://www.transtech.fi/tuotteet/raitiovaunut/raitiovaunumallit

[Jorma Rauhala]

Suomen kaupunkien olemassa olevat raitiovaunumallit Helsinkiin, Espooseen sekä Tampereelle. Miksiköhän jokeri vaunu tarvitsee kaksi virroitinta kun muut selviävät yhdellä ?
https://www.transtech.fi/tuotteet/raitiovaunut/raitiovaunumallit

Jokerin vaunut voivat ajaa myös vanhalla verkostolla, jossa on paljon virroittimen ilmajohtokontaktiin perustuvia herätekohtia. Siksi virroitin on aina ajosuunnassa etupäässä, melkoisen vakioidussa kohdassa. Jos virroitin olisi yksikön keskellä tai takapäässä, moni asia ei toimisi.

[Lauri Rantala]

Jokerin vaunut voivat ajaa myös vanhalla verkostolla, jossa on paljon virroittimen ilmajohtokontaktiin perustuvia herätekohtia. Siksi virroitin on aina ajosuunnassa etupäässä, melkoisen vakioidussa kohdassa. Jos virroitin olisi yksikön keskellä tai takapäässä, moni asia ei toimisi.

Onkohan tämä muuttumassa muiden teknisten muutoksien yhteydessä (leveät renkaat vaunuihin,syväuraiset vaihteet, jännitteen nosto rataverkolla 750 V) ?

[Lauri Rantala]

Vantaa ratikan katusuunnitelmia nähtävillä

"Vantaan ratikan ensimmäiset katusuunnitelmaluonnokset ovat valmistuneet Tikkurilan ja Hakunilan suuralueilla. Ratikan katusuunnitelmaluonnoksia esitellään vaiheittain. Nyt vuorossa on kaupunginosiin Länsimäki, Vaarala, Hakunila, Hakkila, Kuninkaala ja Jokiniemi sijoittuvia suunnitelmia. "

https://www.vantaa.fi/uutisia/asuminen_ja_ymparisto/101/0/159324

[Lauri Rantala]

Lielahti-Ylöjärvi suunnittelusivusto

"Tampereen raitiotien tarkentava yleissuunnittelu Lielahdesta Ylöjärvelle on alkanut Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien yhteistyönä"

https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu/lielahti-ylojarvi/