Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Suomen jyrkin mäki rautateillä  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Timo Salo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 71


« Vastaus #25 : Elokuu 12, 2022, 04:08:15 »

Vielä kun joku kertoisi mistä löytäisi ohjeet, miten vanha käpy osaisi tehdä esim. lainauksen oikein, tai miksi mun kommenteissa näkyy välillä joku p.....een IP-numero?... (+ muut KUNNON ohjeet) Eri toiminnot on "roiskittu" ympäri kenttää niin, että saa zoomailla "tosissaan"! Ne ohjeet mitkä löysin ovat vielä "sekavampia", kun itse keskustelualueen käyttö...   Huh
« Viimeksi muokattu: Elokuu 12, 2022, 04:32:49 kirjoittanut Timo Salo » tallennettu
Aapo Halminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 87


« Vastaus #26 : Elokuu 12, 2022, 16:38:22 »

Yhtä kaikki: luku lasketaan jakamalla pystysuuntainen korkeusmuutos sillä vaakasuuntaisella matkalla, jolla muutos tapahtuu. Ja molemmat luvut samoissa yksiköissä.

Vielä varmistuksena: vaakasuuntaisella matkalla tarkoitettaneen vaakasuoraa komponenttia, eikä siis varsinaista raiteen/tien kulkemaa matkaa (hypotenuusa)?

(Ja maapallon pinnan kaarevuutta ei tässä otettane huomioon...)  Virnistää
Kyllä. RATO 2 havainnollistaa tätä oikein kuvan kera.

Käytännössä asialla ei ole kovin suurta väliä, mutta juuri sen verran että ero tulee näkyviin. Jos Teemun esimerkissä 500 m olisikin mitattu hypotenuusaa (ts. kiskoa) pitkin, niin todellinen pituuskaltevuus olisikin 60,108 ‰.


* Screenshot 2022-08-12 173224.png (133.34 kilotavua, 748x613 - tarkasteltu 209 kertaa.)
tallennettu
Kari Ranta-Ojala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 17


« Vastaus #27 : Elokuu 20, 2022, 22:19:03 »

Mites on mäki Kannuksen ja Eskolan välillä. Muistaakseni se nousee yhden kilometrin matkalla 16m n 3 km ennen Eskolan pysäkkiä ja Kannuksen asemalta Eskolaan n 50m 12 kilometrin matkalla. Ainakin muistan että Dv12 vetoisella junalla jossa oli 4 vaunua H601 vauhti alkoi melkoisesti hidastua mäessä juuri tämän suurimman nousun kohdalla.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 638


« Vastaus #28 : Elokuu 21, 2022, 22:20:36 »

Mites on mäki Kannuksen ja Eskolan välillä. Muistaakseni se nousee yhden kilometrin matkalla 16m n 3 km ennen Eskolan pysäkkiä ja Kannuksen asemalta Eskolaan n 50m 12 kilometrin matkalla. Ainakin muistan että Dv12 vetoisella junalla jossa oli 4 vaunua H601 vauhti alkoi melkoisesti hidastua mäessä juuri tämän suurimman nousun kohdalla.

Ei kai Pohjanmaan-radalla ole 16 ‰ kaltevuuksia vaan suurimmat mäet ovat 10 ‰? Maasto voi jossain nousta 16 m kilometrin matkalla mutta radassa nousu on silloin leikattu loivemmaksi.

Eskolan mäen vaativuuden osalta sopiva mittari lienee T5283 eli Talvivaaraan kulkeva 1800 t kalkkikivijuna, jossa vetäjänä on yleensä Dr16 tai Dv12-pari. Juliasta katsottuna miniminopeus näyttäisi olevan Eskolan mäessä tyypillisesti 35-45 km/h. On se siis kunnon mäki mutta rataverkolta löytyy monta paikkaa, jossa saman painoinen juna ryömisi 20-30 km/h. Hankalimpiin kuuluvana Eskolan mäkeä tuskin siis voidaan pitää.

Ei ole kokemusta Dv12-vetoisesta H601/P601:stä mutta yleisesti sanoisin, että yhden kilometrin matkalla matkustajajunan vauhti harvemmin ehtii mahdottomasti pudota. Voi se tulla 10 km/h verran alaspäin ja asian huomaa kilometripylväistä sekuntikellolla junan nopeutta mitatessa mutta tuskin lukemiseen tai matkaseuralaisten kanssa juttelemiseen keskittynyt normimatkustaja moista eroa noteeraa. Jos noinkin kevyen junan nopeus tulee jo kilometrin matkalla "melkoisesti" alaspäin niin epäilisin jotain muuta syytä, kuin nousun vaativuutta sinänsä. Esim. Eskolassa toinen juna on parhaillaan väistämässä sivulle eikä latu ole vielä auki niin kuljettaja antaa vauhdin suosiolla pudota mäessä.
tallennettu
Jyrki Längman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 353


« Vastaus #29 : Elokuu 22, 2022, 03:08:31 »

Mitenkäs tämä. Huhdinmäki Jokioisten rautatiellä / museorautatiellä Humppilassa välillä Palomäki-Humppila kaltevuus 16 promillea, pituus 1080m ja nousu 23m.  No tämä mäki ainakin määrittelee sen että mitenkä päin höyryveturit tällä radalla on. Eli Humppilaan mennään nokka edellä ja toiseen suuntaan mennään tenderi / veturin perä edellä. Nykyään vetureita Jokioisten radalla ei edes pysty kääntämään. Forssassa oli kolmioraide, se sijaitsi ennen loimijoen siltaa, kolmioraiteen sivut muodostuivat pääraiteesta ja molemmista suunnista Kutomolle johtataineista raiteista.
tallennettu
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 914


« Vastaus #30 : Elokuu 22, 2022, 06:01:05 »

Mites on mäki Kannuksen ja Eskolan välillä. Muistaakseni se nousee yhden kilometrin matkalla 16m n 3 km ennen Eskolan pysäkkiä ja Kannuksen asemalta Eskolaan n 50m 12 kilometrin matkalla. Ainakin muistan että Dv12 vetoisella junalla jossa oli 4 vaunua H601 vauhti alkoi melkoisesti hidastua mäessä juuri tämän suurimman nousun kohdalla.

Täältä näkee: https://juliadata.fi/pystygeometria/ Tuolla välillä on vain enintään kymmenen promillen nousua.
tallennettu
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2195


« Vastaus #31 : Elokuu 22, 2022, 06:33:32 »

Mitenkäs tämä. Huhdinmäki Jokioisten rautatiellä / museorautatiellä Humppilassa välillä Palomäki-Humppila kaltevuus 16 promillea, pituus 1080m ja nousu 23m.  No tämä mäki ainakin määrittelee sen että mitenkä päin höyryveturit tällä radalla on. Eli Humppilaan mennään nokka edellä ja toiseen suuntaan mennään tenderi / veturin perä edellä. Nykyään vetureita Jokioisten radalla ei edes pysty kääntämään. Forssassa oli kolmioraide, se sijaitsi ennen loimijoen siltaa, kolmioraiteen sivut muodostuivat pääraiteesta ja molemmista suunnista Kutomolle johtataineista raiteista.

Ja tuossa kohdassa nousu taitaapi olla yli 16 promillea, sillä 23 m jaettuna 1080 m antaa tulokseksi 21,3 promillea.  (Pitää muistaa kylläkin se, että radan pituusprofiili ei ole sama kuin, mitä se oli ennen vuotta 1974, sillä nousun loppuosassa on nousua jouduttu jyrkentämään muuttuneen tieprofiilin myötä). Samoin on syytä tarkastaa, onko tuo mainittu matka mitattu vaakasuoraan vaiko rataa pitkin. (Vertaa mitä tässä ketjussa asiasta on aikaisemmin kirjoitettuna.
Eli kysymys kuuluu tähän liittyen: Mikä on nousu Välimäen tien etäläpuolella tasoristeystä edeltävällä 100 m matkalla? Onko tästä kohdasta tehty päivitettyä pituusprofiilia radan uudelleen rakentamisen yhteydessä?

Vertailun vuoksi keskustelun pohjaksi https://juliadata.fi/pystygeometria/ löytyvä tieto: Huopalahti - Vantaankoski väliltä löytyy Malminkartanon ja Myyrmäen väliltä 19,9 promillen nousu.
tallennettu
Jussi Tepponen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 29


« Vastaus #32 : Elokuu 22, 2022, 09:52:30 »

Kehäradalla on lentokentän tunnelissa pystygeometrian maksimipituuskaltevuus 40‰:
https://www.doria.fi/handle/10024/146433

Mikä mahtaa olla tarkka pituuskaltevuus todellisuudessa?
tallennettu
Jukka P. T. Ruuskanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 193


« Vastaus #33 : Elokuu 22, 2022, 10:07:12 »

Mites on mäki Kannuksen ja Eskolan välillä. Muistaakseni se nousee yhden kilometrin matkalla 16m n 3 km ennen Eskolan pysäkkiä ja Kannuksen asemalta Eskolaan n 50m 12 kilometrin matkalla. Ainakin muistan että Dv12 vetoisella junalla jossa oli 4 vaunua H601 vauhti alkoi melkoisesti hidastua mäessä juuri tämän suurimman nousun kohdalla.

Täältä näkee: https://juliadata.fi/pystygeometria/ Tuolla välillä on vain enintään kymmenen promillen nousua.

Tämäpäs on mukava sivuston ominaisuus, jota en vielä ollut huomannut. Kiitos.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2537


« Vastaus #34 : Toukokuu 06, 2023, 15:32:36 »

Tässä ketjussa mainituista jyrkistä nousuista näyttää vielä puuttuvan Pasilan entinen raide r. 68 "Jäniksenpolku", jonka kaltevuus oli 35 promillea.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Suomen jyrkin mäki rautateillä  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina