Varustamot alkavat karttamaan Saimaan kanavaa!

[Uwe Geuder]

Uudelleenkanavoinnista; jos nyt oikein pelle peloton -linjalle lähdetään niin rautatieharrastajan mieleen voisi olla myös pente d'eau jossa alus työnnetään ylävirtaan kanavaluiskaa pitkin. Tässä ratkaisussa ei tarvita suurta veden virtaamaa, riittää että alus mahtuu kellumaan luiskassa. Ranskassa näitä kanavaratkaisuja on kai kaksi joista Montechin kanavassa homman hoitaa koneisto jossa työntövoiman tuottaa kaksi veturin runkoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Montech_water_slope
https://fr.wikipedia.org/wiki/Pente_d%27eau_de_Montech

Koneisto oli pitkään rikki mutta nyttemmin se on kunnostettu ja luiska on jälleen käytössä:

https://www.youtube.com/watch?v=PlkILI6_2MM
https://www.youtube.com/watch?v=bH2snWXb_pw

Tästä vanhemmasta videosta käy toimintaperiaate aika hyvin selville:

https://www.youtube.com/watch?v=30mtcqRl2KY

Kiitos Antti tuosta vinkistä. Minusta tuntuu, että se on joskus ollut esillä näillä sivuilla ennenkin, mutta minä ainakin olin unohtanut asian täysin.

Oikeasti niitä laitoksia oli 2: Montech ja Fonseranes. Montech oli ”koekappale” rakennettu kahdesta vanhasta veturista. Se oli oikeasti toiminnassa monta vuotta. Mutta pääasiallinen ”asiakas” oli ymmärtääkseni vain yksi ravintolalaiva, joka teki kiertoajeluja. Kun laiva paloi laivahissin riippumattomista syistä, myös laivahissin käyttö lakkautettiin. Se on nyt museoitu ja maalattu värikkäästi, mutta ei käytössä.

Fonseranes piti sitten olla oikeasti insinöörin mestariteos. Siinä oli esimerkiksi energian takaisinsyöttö, kun laite meni alaspäin. Laitteessa oli alusta lähtien runsaasti teknisiä vikoja ja lopussa sen kaupallinen käyttö tyssäsi lopussa vakuutusasioihin. Laite on jätetty ruostumaan taivaan alle.

Videoissa ero näkyy ehkä helpoiten akselien lukumäärästä. Montechin akselijärjestys on tavallaan BB, siis neljä akselia. Fonseranesissa on pyöriä vähän niin kuin tuhatjalkaisissa. Uudempi linkattu video oli siis Montechista, mutta vanhempi Fonseranesista.

Tuossa 2 tuorehkoa videota englanniksi: https://youtu.be/N34QXyr-FY4 https://youtu.be/goGk_Gpmj6U Sopivasti ohjeilla, kuinka junamatkustaja pääsee paikalle katsomaan.

Montechista löytyy perinteinen video ranskaksi https://youtu.be/b6vZXTD-0lU siitä ajasta, kun se ravintolalaiva oli siellä liikenteessä.

Tuo on siis kaikki muuta kuin testattua ja hyväksi todettua tekniikkaa.

Nyt on ollut esillä 3 mallia:

* Krasnojarsk on tavallaan kylpyamme hammasradalla
* Arzvillers on tavallaan kylpyamme funikulaarilla
* Montechissa ja Fonseranessa amme on jätetty pois. Vetolaitteet liikkuvat kumipyörillä, ei sovi suomalaiseen keliin ollenkaan, mutta sen saisi varmaan myös tehty hammasratana.

[Uwe Geuder]

Voihan sitä tehdä tunnelin https://navigatormagazine.fi/uutiset/norjan-hallitus-nayttaa-vihreaa-valoa-maailman-ensimmaisen-laivatunnelin-rahoitukselle-rakennustyot-saattavat-alkaa-jo-tana-vuonna/

Kyllä laivakanavatunneleita on hyväksi todettu tekniikka. Sitä on käytetty kauan. Ei samanlaisia ongelmia kuin laivahissien kanssa. Tuo "ensimmäinen maailmassa" pätee korkeintaan meriliikenteeseen.
 
Mutta tunneli ei vielä ratkaise sitä ongelma kun alkupiste on oikeasti korkeampi kuin päätepiste.

[Uwe Geuder]

Jos etsii energiapihejä laivahissejä, kannattaa myös tutustua Falkirkin malliin: https://youtu.be/_tBH9SE-Kw8 En tiedä, voisiko semmoista rakentaa isommaksi rahtilaivoja varten.
 

[Uwe Geuder]

Tässä minusta hyvä video Belgian Ronquièren laivahissistä. https://youtu.be/SawZAGQoSw0 Tämä on ihan raideliikennettä Äänet videon alussa kertovat, minkälaisia massoja pitää siirtää. Saimaan kanavalla vielä 30% lisää: Pituus ja leveys ovat samankaltaisia, mutta syvyys on noin metri enemmän.

[Uwe Geuder]

Krasnojarsk on ilmeisesti sekin enää tekniikan historia https://www.youtube.com/watch?v=Vg9KTCAqI6Q Voi kävellä raitteilla.

[Topi Lajunen]

Krasnojarsk on ilmeisesti sekin enää tekniikan historia https://www.youtube.com/watch?v=Vg9KTCAqI6Q Voi kävellä raitteilla.

Videon lopussa se kuitenkin liikkuu.

[Uwe Geuder]

Krasnojarsk on ilmeisesti sekin enää tekniikan historia https://www.youtube.com/watch?v=Vg9KTCAqI6Q Voi kävellä raitteilla.

Videon lopussa se kuitenkin liikkuu.

Näin minäkin olin ajatellut alussa. Mutta jos katsoo hammaspyöriä, näkee, että ne eivät pyöri. Videota voi katsoa myös hidastettuna, ei minusta siellä liiku mitään. Tuo taitaa olla jonkinlaista harhaa, joka syntyy kameran liikkeestä, kun katsoo normaalinopeudella.

[Uwe Geuder]

Krasnojarsk on ilmeisesti sekin enää tekniikan historia https://www.youtube.com/watch?v=Vg9KTCAqI6Q Voi kävellä raitteilla.

Videon lopussa se kuitenkin liikkuu.

Näin minäkin olin ajatellut alussa. Mutta jos katsoo hammaspyöriä, näkee, että ne eivät pyöri. Videota voi katsoa myös hidastettuna, ei minusta siellä liiku mitään. Tuo taitaa olla jonkinlaista harhaa, joka syntyy kameran liikkeestä, kun katsoo normaalinopeudella.

Saksankielinen Wikipedia kertoo, että liikennekausi olisi vain 3.9. - 3.10. Se selittäisi, miksei kesäkuun videossa liikku mitään. Eihän siitä voi olla edes varma, milloin se on otettu, mutta tuo vihreä voisi ehkä olla kesäkuu.

[Jorma Rauhala]

Voihan sitä tehdä tunnelin https://navigatormagazine.fi/uutiset/norjan-hallitus-nayttaa-vihreaa-valoa-maailman-ensimmaisen-laivatunnelin-rahoitukselle-rakennustyot-saattavat-alkaa-jo-tana-vuonna/

Kyllä laivakanavatunneleita on hyväksi todettu tekniikka. Sitä on käytetty kauan. Ei samanlaisia ongelmia kuin laivahissien kanssa. Tuo "ensimmäinen maailmassa" pätee korkeintaan meriliikenteeseen.
 
Mutta tunneli ei vielä ratkaise sitä ongelma kun alkupiste on oikeasti korkeampi kuin päätepiste.

Suomessakin on laivatunneli Kimolan kanavan yhteydessä. Kartan mukaan se on noin 75 metriä pitkä.

[Topi Lajunen]

Näin minäkin olin ajatellut alussa. Mutta jos katsoo hammaspyöriä, näkee, että ne eivät pyöri.

Videossa ei näy hammaspyöriä, vaan niitä suojaavat vinoraidoitetut suojukset. Hammaspyörissä itsessään on suorat hampaat, kuten hammaskiskosta näkee.

Kun vertaa vekottimen oikeaa laitaa viereiseen betoniseinään, havaitsee vehkeen liikkuvan. Se liikkuu varsin hitaasti.

[Uwe Geuder]

Näin minäkin olin ajatellut alussa. Mutta jos katsoo hammaspyöriä, näkee, että ne eivät pyöri.

Videossa ei näy hammaspyöriä, vaan niitä suojaavat vinoraidoitetut suojukset. Hammaspyörissä itsessään on suorat hampaat, kuten hammaskiskosta näkee.

Oikeassa olet.

Kun vertaa vekottimen oikeaa laitaa viereiseen betoniseinään, havaitsee vehkeen liikkuvan. Se liikkuu varsin hitaasti.

Ehkä tai sitten se on vain kameran liikettä. Vaikea sanoa. Nyt on vain väärä aika käydä katsomassa paikan päällä Olisi päässyt normaalitilanteessa suht koht vaivattomasti...

[Uwe Geuder]

Suomessakin on laivatunneli Kimolan kanavan yhteydessä. Kartan mukaan se on noin 75 metriä pitkä.

Ja ihan uusi (ainakin laivatunnelina). Muuten se on sama kuin Tampereen uittotunneli, vain hieman isompi ja hieman enemmän käytetty tarkoitukseensa

[Uwe Geuder]

Suomessakin on laivatunneli Kimolan kanavan yhteydessä. Kartan mukaan se on noin 75 metriä pitkä.

Kovasti olin miettimässä, eikö Ranskassa ollut jopa yhdistetty laiva- ja rautatietunneli? Se näkyi aina vanhalla radalla Strasbourg – Paris. Mutta muistin väärin, kyseessä on 2 eri putkea. Toki ihan vieressä: https://reiseberichte-erlebnisreisen.com/wp-content/uploads/2017/10/Tunnel-1.jpg Ennen 1972 kanavan vieressä kulki vielä kapearaiderata laivojen hinausta varten ja se kulki tietysti samassa tunneliputkessa. Näkyy paremmin tuossa kuvassa vuodesta 1979:  https://de.wikipedia.org/wiki/Canal_de_la_Marne_au_Rhin#/media/Datei:19970730h_Tunnelmund_Arzviller.jpg Se oli Europan viimeinen hinausrata. Minä en ole enää nähnyt sitä käytössä, olen tainnut matkustaa reittiä ensimmäinen kerta 1978.

[Uwe Geuder]

Se oli Europan viimeinen hinausrata.

Muutama veturi on jäljellä muistimerkkinä: https://www.internationalsteam.co.uk/trains/france23.htm

Varmaan Robertille tuttu

[Jorma Rauhala]

Suomessakin on laivatunneli Kimolan kanavan yhteydessä. Kartan mukaan se on noin 75 metriä pitkä.

Ja ihan uusi (ainakin laivatunnelina). Muuten se on sama kuin Tampereen uittotunneli, vain hieman isompi ja hieman enemmän käytetty tarkoitukseensa

Kimolan laivatunnelissa seilaa useita matkustaja-aluslinjojakin.
https://visitkouvola.fi/fi/a/409/taukopaikkoja-ja-palveluja#b986532a
https://visitkouvola.fi/fi/a/334/kimolan-kanavan-risteilyt#b986532a

[Ismo Kirves]

Tämän päivän Hesarissa on juttua Kymijoen–Mäntyharjun kanavahankeesta. Se on todettu aikoinaan kannattomaksi hankkeeksi. Miten liene tänäpäivänä, jos tehtäisiin hiilineutraliuslaskelmat.

[Markku Naskali]

Ei kaiketi olisi kannattava nytkään, mutta olot muuttuvat. Keskeisessä Euroopassa kavaliikenne on runsasta mutta meillä ovat nuo kuuluisat "erityisolosuhteet" eli se että järvet jäätyvät talvisin. Ilmasto kuitenkin muuttuu nopeasti. Muistan vielä ajan kun pohjanlahden satamat olivat talvisin täysin kiinni ja toisinaan ajettiin talvella Merenkurkun yli rekoilla. Maaston vuoksi kavavien teko on kallista, mutta jos kanavan hyödyllinen käyttöaika pitenee, voivat kustannuslaskelmat muuttua.

[Arttu Kaipiainen]

Viimeisin laskettu hyöty-kustannussuhde tuolle hankkeelle oli 0,01. Se ei tule kannattavaksi muuttumaan millään ihmeellä.

[Markku Naskali]

En ollenkaan väitä vastaan, mutta aina voi kysyä mitkä ovat laskelman perusteet.
On hyvin yleistä sanoa että näin on aina tehty ja näin tehdään jatkossakin.
Ei ole pitkää aikaa siitä kun eräs kansallinen "besserwisser" nauroi "tuulimyllyjä" ja vastaavia hömpötyksiä.
Kuitenkin tuuli- ja aurinkovoimalla on jo ihan merkittävä osuus sähkön tuotannossa.

[Uwe Geuder]

Tämän päivän Hesarissa on juttua Kymijoen–Mäntyharjun kanavahankeesta. Se on todettu aikoinaan kannattomaksi hankkeeksi. Miten liene tänäpäivänä, jos tehtäisiin hiilineutraliuslaskelmat.

Vaikka sitä ei niin suoraan sanottu, minusta vihjattiin, että tuo 0,01 hyötysuhde ei olisi edes enää saavuttavissa, koska teollisuutta on vähennetty viimeisten selvitysten jälkeen.

[Matti Grönroos]

Tämän päivän Hesarissa on juttua Kymijoen–Mäntyharjun kanavahankeesta. Se on todettu aikoinaan kannattomaksi hankkeeksi. Miten liene tänäpäivänä, jos tehtäisiin hiilineutraliuslaskelmat.

Vaikka sitä ei niin suoraan sanottu, minusta vihjattiin, että tuo 0,01 hyötysuhde ei olisi edes enää saavuttavissa, koska teollisuutta on vähennetty viimeisten selvitysten jälkeen.

Vuoden 2000 yhteiskuntataloudellinen laskelma on osoitteessa https://www.doria.fi/handle/10024/141948

Laskelma perustuu kuljetusvolyymeihin, jotka ovat sittemmin pudonneet noin puoleen (vertailuvuosi 2019 eli viimeisin ennen koronaa). Valtaosa volyymistä on puutavaraa, jonka tuonti Venäjältä on vähentynyt jo vuosia ennen case Ukrainaa. Kanavassa kulkevan rahdin määrä on alle kaksi prosenttia Suomen kaikkien satamien rahdista.

Jo karttaan katsomalla näkee, kuinka mahdottoman kiehtova olisi reitti mereltä varsinkin Lappeenrannan ja Imatran isolle teollisuuslaitoksille Kouvolan, Heinolan ja Ristiinan kautta.

Hiilineutraaliutta ei välttämättä edesauta se, että osa Mäntyharjun kanavan suluista olisi pumppusulkuja, joissa sähköenergialla nostetaan sulutuksessa käytetty vesi takaisin sulun yläpuolelle vesistön vähävetisyyden takia.

Doriassa ovat myös muut asiaa koskevat suunnitelmat.

[Lasse Reunanen]

Ei välttämättä pumppusulkuja tulisi. Ainakaan jatkuvasti ei tarvitsisi käyttää, ehkä ainoastaan kuivaan aikaan veden ollessa erityisen alhaalla. Korkein kohta vesistöjen välillä ei ole mikään pieni lampi jota pitäisi käyttää, vaan vedenjakajan yli mentäisiin kaivamalla kanava, vaikka paikalla pieniä lampia onkin. Mäntyharjun reitin Kallavesi on n. 6 mertiä Saimaan Yöveden pintaa korkeammalla. Pyhäveden-Kallaveden valuma-alue on kuitenkin suurehko, niin veden määrä todennäköisesti riittäisi juoksuttamaan suluissa molempiin suuntiin.

Kuolimoahan tuohon kanavareittiin ei pitäisi sotkea jo ihan siellä elävän harvinaisen kalaston takia. Varteenotettavin reittihän olisi Ristiinan Rautalahdesta Matkuslampien kautta Mäntyharjun Taipaleenlahteen. Tuo oli myös vaihtoehtoinen reitti Honkataipaleen tukkiradalle, mikäli Kyni-yhtiö ei olisi saanut maita ostettua Honkataipaleesta. Matkuslampien alue on edelleenkin UPM:n maata.

[Matti Grönroos]

Ei välttämättä pumppusulkuja tulisi. Ainakaan jatkuvasti ei tarvitsisi käyttää, ehkä ainoastaan kuivaan aikaan veden ollessa erityisen alhaalla. Korkein kohta vesistöjen välillä ei ole mikään pieni lampi jota pitäisi käyttää, vaan vedenjakajan yli mentäisiin kaivamalla kanava, vaikka paikalla pieniä lampia onkin.

Yleissuunnitelman m/2000 laatijat ovat olleet asiasta vastakkaisella kannalla: "Vesistön luonnollista virtaamaa ei voida käyttää sulutuksiin ilman, että sen vaikutus vesistöön olisi huomattava. Tästä syystä on sulkujen kaikki sulutusvedet korvattava pumppaamalla vastaava vesimäärä sulun alaportin alapuolelta yläportin yläpuolelle."

[Simo Virtanen]

Eipä siellä paljoa pumpattavaa olisi, jos ei olisi juuri liikennettäkään.

Olisi mielenkiintoista tietää millaisia aluksia Saimaalle jäi. Onko hinaajia kiskomaan puutavaraproomuja ja lauttoja? Raakapuuta siellä kai tästä lähtien kuljetetaan eikä juuri muuta.

Toki kanava säilyy ja kenties se joskus vielä avataankin. Henkeä ei kannata pidätellä ja heittämällä voi mennä kvartaali (25 v.) tai parikin.

[Jukka Peltonen]

MarineTraffic sivuston mukaan vain yksi suomalainen laiva Helga  ja jokunen työntöhinaaja