Matkaketjut

[Eljas Pölhö]

Matkaketjujen suunnittelulle pantiin Ruotsissa suuri paino eikä siinä kyselty kuka liikennöi tai millä kulkuneuvolla. Suomessa tuntuu, että VR, ELY-keskukset, Matkahuolto/yksityiset bussifirmat ja kunnat kaikki laativat omat aikataulunsa ja se on sitten sattumaa, jos syntyy matkaketju tai ei.

Tein pienen yhteenvedon Haukivuoren bussiliikenteen mahdollistamista matkaketjuista sekä lähtevän että saapuvan liikenteen osalta kesällä 2022 (4-sivuinen PDF). Yllättävän paljon oli missattuja juna-bussi tai bussi-bussi yhteyksiä 10-15 minuutin takia.

Tarkoitus ei ole, että Haukivuori on ainoa esimerkki. Jos joku on tehnyt vastaavia yhteenvetoja muualta, niin tänne vaan malliksi, jotta saataisiin vähän kattavampi näkemys koko Suomen tilanteesta.

[Eljas Pölhö]

Haukivuori 5.15-Mikkeli 5.55 bussilta on yhteys 7:09 lähtevään junaan (74 min odotus), mutta lisään sen mahdollisiin yhteyksiin. Uusi versio on 2022a.

[Markku Naskali]

Eihän Suomessa  juuri ole noita matkaketjuja kuin juhlapuheissa ja korulauseissa!  Kuitenkin se olisi kaikkien liikennemuotojen etu jos niin olisi.

[Panu Breilin]

VR ajattelee yhteyksiä Helsinkiin ja kunnat taas ajattelevat usein etupäässä koulukyytejä, toisena työmatka- ja asiointimatkustusta ja vasta kolmantena kaukoliikennettä.

Toisaalta eivät matkaketjut usein tavattoman hyvin toimineet siihenkään aikaan, kun paikallisliikennettä hoidettiin junilla joka puolella maata. Esimerkiksi Haukivuoren ympäristön seisakkeilta pääsi aikanaan aika hyvin käymään töissä, koulussa tai asiointimatkoilla Mikkelissä tai Pieksämäellä, mutta jos määränpää oli vaikkapa Kuopiossa, Kouvolassa tai Helsingissä niin tiedossa oli yleensä pitkiä vaihtoyhteyksien odotuksia.

[Eljas Pölhö]

Silloin kun vielä asuin Ruotsissa ja katsoin julkisia yhteyksiä Helsingistä Haukivuorelle, niin paras yhteys laivalta oli kolmessa etapissa:1 bussi Hki-Mikkeli, 2 bussi Mikkeli-Kt72 th, 3 kävely Kt72 th -Haukivuori (41 km). Kuitenkin oli ELY-keskuksen(?) bussi, mutta en sitä tiennyt, joten ainoa vaihtoehto oli vuokrata auto.

5 min sitten katsoin Matkahuollon sivun aikatauluhakua ja se sanoi, että ei ole olemassa mitään yhteyttä Helsingin ja Haukivuoren välillä.

Jos en asuisi Haukivuorella, niin uskoisin väitettä.

[Juhani Pirttilahti]

Tein tällaisen kaavion joukkoliikenteen yhteyksistä reitillä Oulu - Tornio/Haaparanta - Luleå. Viivat kuvaavat kesän 2022 aikatauluja arkisin. Siniset viivat ovat linja-autoja ja punaiset junia. Se ei välttämättä sisällä kaikkia aikatauluja, koska niiden etsiminen on hankalaa varsinkin Suomesta.

Kaavio on pysäkkien osalta yleistetty eli se ei erottele missä mikäkin vuoro pysähtyy. Linja-autot käyttävät yleensä Tornio/Haaparannan matkakeskusta (poikkeuksia on, kannattaa tarkastaa). Junat käyttävät eri asemia, joilla on muutamia kilometrejä välimatkaa (kävelee tunnissa).

Sen alla vielä loppukevennykseksi viranomaisen (Traficom) ylläpitämän reittipalvelun näkemys Kemi - Tornio matkaketjusta.

[Eljas Pölhö]

...
Esimerkiksi Haukivuoren ympäristön seisakkeilta pääsi aikanaan aika hyvin käymään töissä, koulussa tai asiointimatkoilla Mikkelissä tai Pieksämäellä, mutta jos määränpää oli vaikkapa Kuopiossa, Kouvolassa tai Helsingissä niin tiedossa oli yleensä pitkiä vaihtoyhteyksien odotuksia.

Silloin kun minä olin teini-iässä, niin kaikilla seisakkeilla pysähtynyt lättä H786 lähti Paanukkalasta (Mummon mökki) n. 6:21, tulo Mikkeliin 7:20, siinä vaihto M712 lähti 7:25 ja tuli Kouvolaan 9:24. Siinä vaihto ja P12 lähti 9:30 ja tuli Helsinkiin 12:00. Ei siinä ollut paljoa odotuksia. P12 Hr1-vedolla muuten ajoi minun kellotuksissani kerran Hyvinkää-Helsinki välin 36 minuutissa, mikä oli pitkään ihan huippusuoritus.

Vaihtoehto oli lähteä isän kesämökiltä postijunalla (pysähtyi Pm-Mi välillä Meijerhovi, Lamminmäki, Loukolampi, Kantala, Haukivuori, Pitkäaho, Kalvitsa, Hiirola, Palosuo) 8:57, tulo Mikkeliin 9:44, siinä vaihto kiitojunaan, joka lähti 9:55. Ei ollut pitkä odotus, jos junat kulki ajallaan.

Jos matkustin yksin, niin jatkoin aina postijunalla Mikkelistä 10:00, tulo Kouvolaan 12:31 ja samassa vaunussa istuen jatkoi Kouvolasta junana P10. Kerran kun kiitojuna oli pahasti myöhässä, niin postijuna paransi matka-aikaa Mikkelin ja Kouvolan välillä 28 minuuttia, vaikka siinä oli 18 pysähdystä välillä (113 km 122 min sisältäen pysähdykset ja postin vaihdot asemilla).

[Jimi Lappalainen]

Huomasin joskus sellaisen, että jos halusi matkustaa Helsingistä Tolsaan, piti mennä koko matka lähijunalla.

Nopeammin olisi päässyt menemällä ensin IC:llä Helsingistä Kirkkonummelle ja sieltä lähijunalla Tolsaan. Mutta lähijuna lähti Kirkkonummelta Helsinkiin samaan aikaan kun IC saapui Kirkkonummelle.

[Eljas Pölhö]

...
Nopeammin olisi päässyt menemällä ensin IC:llä Helsingistä Kirkkonummelle ja sieltä lähijunalla Tolsaan. Mutta lähijuna lähti Kirkkonummelta Helsinkiin samaan aikaan kun IC saapui Kirkkonummelle.

Tästä Jimin kommentista tulee mieleen ne monet kerrat kun olen lähinnä Pohjoismaissa työmatkoilla korvannut hotelliyöpymisen edestakaisilla makuuvaunumatkoilla. Esimerkiksi Oulussa yöpyminen oli jossain vaiheessa helppo korvata makuuvaunumatkoilla Oulu-Pieksämäki ja Pieksämäki-Oulu. Menomatkalla piti vain muistuttaa konduktööriä, että jos juna on myöhässä, niin hälytä ajoissa vaihtamaan suuntaa. Aina toimi hyvin, en muista koskaan missanneeni paluuyhteyttä. Ei varmaan ollut hotellifirmojen kannattama tapa, mutta osa mun työtä oli seurata junaliikenteen toimintaa silloin kun se ei vielä onnistunut netistä katselemalla eikä antaa pisteitä hotelliaamiaisista.

[Miitre Timonen]

...
Nopeammin olisi päässyt menemällä ensin IC:llä Helsingistä Kirkkonummelle ja sieltä lähijunalla Tolsaan. Mutta lähijuna lähti Kirkkonummelta Helsinkiin samaan aikaan kun IC saapui Kirkkonummelle.

Tästä Jimin kommentista tulee mieleen ne monet kerrat kun olen lähinnä Pohjoismaissa työmatkoilla korvannut hotelliyöpymisen edestakaisilla makuuvaunumatkoilla. Esimerkiksi Oulussa yöpyminen oli jossain vaiheessa helppo korvata makuuvaunumatkoilla Oulu-Pieksämäki ja Pieksämäki-Oulu. Menomatkalla piti vain muistuttaa konduktööriä, että jos juna on myöhässä, niin hälytä ajoissa vaihtamaan suuntaa. Aina toimi hyvin, en muista koskaan missanneeni paluuyhteyttä. Ei varmaan ollut hotellifirmojen kannattama tapa, mutta osa mun työtä oli seurata junaliikenteen toimintaa silloin kun se ei vielä onnistunut netistä katselemalla eikä antaa pisteitä hotelliaamiaisista.

Nykyään taitaa se hotelli tulla halvemmaksi, ja aamupalankin saa

[Petri Nummijoki]

P12 Hr1-vedolla muuten ajoi minun kellotuksissani kerran Hyvinkää-Helsinki välin 36 minuutissa, mikä oli pitkään ihan huippusuoritus.

Mikä Hr1-vetureista junassa oli tuolla matkalla ja montako vaunua? Ajoiko juna tasaisesti 115-120 km/h mitä tuo vaatisi vai vaihtelevilla nopeuksilla, jolloin huippunopeudet olisivat korkeampia?

[Eljas Pölhö]

P12 Hr1-vedolla muuten ajoi minun kellotuksissani kerran Hyvinkää-Helsinki välin 36 minuutissa, mikä oli pitkään ihan huippusuoritus.

Mikä Hr1-vetureista junassa oli tuolla matkalla ja montako vaunua? Ajoiko juna tasaisesti 115-120 km/h mitä tuo vaatisi vai vaihtelevilla nopeuksilla, jolloin huippunopeudet olisivat korkeampia?

Tuo oli niin varhainen ajo, että kirjasin vain sarjan ja katsoin minuutin tarkkuudella lähtö- ja tuloaikoja. Tässä oli niin reipas lähtö Hyvinkäältä, että kirjasin myös ohitetut asemat, mutta lähimmän minuutin tarkkuudella, jolloin yhden asemavälin ajamiseen kulunut aika on "vain sinnepäin".

Minulla on kaksi Sr12 ajoa, jotka ovat vain hivenen nopeampia, ohessa vertailuksi toinen niistä. Ajat olivat Hr1/Sr12
Hyvinkää 0/0, Jokela 7/6.38, Järvenpää 13/12:45, Kerava 17/16.45, Korso 20/19.50, Tikkurila 24/23.13, Malmi 27/25.45, Oulunkylä 29/27.25, Pasila 32/30.37, Helsinki 36/35.45

P12 oli tuohon aikaan Pasilan Hr1-ajossa ja vaunuja oli tyypillisesti 6 kpl. Jokela-Malmi 20 min on n. 112 km/h keskinopeus.

[Petri Nummijoki]

Kiitos tiedoista. Oliko tuo P12-ajo kuitenkin myöhemmin kuin 1961 eli kaikki 50-luvulla valmistuneet yksilöt (1012-1021) voi sulkea pois?

[Eljas Pölhö]

Kiitos tiedoista. Oliko tuo P12-ajo kuitenkin myöhemmin kuin 1961 eli kaikki 50-luvulla valmistuneet yksilöt (1012-1021) voi sulkea pois?

Se oli 1963 keväällä tai syksyllä ja viimeisen kerran kun minulle sattui Hr1 tähän junaan. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä se ei ollut 1012, 1013, 1015-1019 ja aivan varmasti ei 1014, 1020 tai 1021. Lunta ei ollut maassa, joten ei ollut keskitalvella. Tarkka päivä ei enää ole muistissa kun en sitä kirjannut siihen satunnaiseen paperiin mihin ajat kirjoitin. Tämä juna oli yksi kiihoke siihen, että päätin vähitellen siirtyä mittaamaan ajat vähän tarkemmin, aluksi 10 sek tarkkuudella ja sitten sekunnin tarkkuudella kun aloin seurata kilometritolppia.

[Petri Nummijoki]

Jos muistiinpanoissa on jotain tietoa aikataulun mukaisista ajoista niin aikataulukausi 1963-1964 on helppo varmistaa tai sulkea pois, koska silloin oli Hyvinkään ja Helsingin välille annettu Helsinkiin saapuville pikajunille 5-6 min ylimääräistä ajoaikaa verrattuna edellisiin ja seuraaviin aikataulukausiin. Ainakin keväällä 1964 oli Pukinmäessä käynnissä Kehä I:n ylittävien siltojen rakentaminen ja työmaan kiertävillä apusilloilla nopeusrajoitus 5 km/h. En tiedä oliko työmaa jo vuoden 1963 puolellakin vai tehtiinkö saman aikataulukauden aikana peräkkäin useampikin ratatyö, joka vaati aikataulun hidastamisen.

[Eljas Pölhö]

Jatkettiin Jukka Ahtiaisen kanssa pohdintaa, kuinka matkaketjujen esittäminen saataisiin yksinkertaiseksi ja tulostettavaksi niin, että niitä voi jakaa myös netin ulottumattomissa oleville ihmisille. Jukka laati sitten aikataulut perinteiseen "lue ylhäältä alas"-muotoon ja ohessa on matkaketjut haukivuorelaisille sekä Mikkelissä että Pieksämäellä.

Minusta näistä tuli hienot.

Lähetin aikataulut asianomaiselle liikennöitsijälle (Kantamatkat), Pohjois-Savon ELY keskuksen joukkoliikenneasiantuntijalle ja Mikkelin Kaupungin joukkoliikenneinsinöörille ja jaoin aikataulut aamulla Haukivuoren Matkahuollolle, kirjastolle ja molemmille tänä päivänä vuorossa olleelle kuljettajille. Kuljettajat olivat erityisen ilahtuneita näistä.

Tauluista näkee hyvin, kuinka paljon asioita mutkistaa se, että kylällä on kaksi aikataulujen tasauspistettä. Kylän keskellä oleva Matkahuollon toimipaikalla käynti vaatii aina soiton bussifirmalle matkattaessa Pieksämäelle. Mutta ELY-keskus on sitä mieltä, että "Liikenteen sujuvuuden vuoksi kylällä ei voi poiketa" eli 2 x 300m ei vaan onnistu automaattisesti.

Jotenkin tuntuu, että tällaisten matkaketjutaulujen laatiminen olisi joko kaupungin tai ELY-keskuksen tehtävä ja koko maassa.