VR Group Oyj myy 11 junayksikköä Suomen Lähijunat Oy:lle

[Marko Vornanen]

VR Group Oyj myy 11 Sm2-junayksikköä Suomen Lähijunat Oy:lle. Sopimus allekirjoitettiin 6.9.2022. Junien myynti tukee VR Groupin vastuullisuustavoitetta kaluston huolellisesta käytöstä elinkaaren loppuun saakka.

VR Group ilmoitti 4.2.2022 päätöksestä, että se tulee jatkossa asettamaan myyntiin kaluston, jolle se on antanut kierrätyspäätöksen. Tänään VR Group on sopinut kaupasta Suomen Lähijunat Oy:n kanssa, jossa VR Group myy 11 Sm2-junayksikköä ostajalle.

"Kaikessa kalustossamme ja sen käytössä pyrimme aina kokonaisvaltaiseen elinkaaren käyttöön, varmistaen näin myös kaluston käytön kestävän kehityksen tavoitteidemme mukaisesti. Nyt myytävä kalusto ei sellaisenaan sovellu raideliikennekäyttöön. Kalustostrategiassamme pyrimme investoimaan uuteen kalustoon, joka on tehokkaampaa, varmatoimisempaa sekä vastaa paremmin tämän päivän tarpeita muun muassa esteettömyyden ja matkustusmukavuuden suhteen. Investoimme 12 miljoonaa euroa Sm2-kalustoon ja yli 250 miljoonaa euroa uusiin SmX-juniin", toteaa matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola

Kaupan kohteena olevia Sm2-junia on valmistettu yhteensä 50 yksikköä, vuosina 1975–1981. VR on poistanut käytöstä 14 yksikköä, ottaen niistä käyttöön tarpeelliset osat ennen kierrätystä. Näitä osia käytetään 36 yksikössä, joihin on tehty ja tehdään vuosina 2020–2023 elinkaarta jatkava investointiprojekti, jolla tavoitellaan kaluston elinkaaren jatkoa vuoteen 2030 saakka. Kolme poistettua yksikköä jää edelleen VR:n haltuun mahdollisten laajempien vauriokorjauksien varalta.

VR Group tarjoaa kalustoaan myyntiin kaikille kiinnostuneille

Helmikuussa 2022 VR Group teki päätöksen asettaa kierrätettäväksi päätettyä kalustoa myyntiin myös muille kuin museotoimijoille. Kierrätyspäätöksen saaneesta, myytävästä kalustosta tullaan jatkossa ilmoittamaan VR:n omilla verkkosivuilla Päätös kierrätettävän kaluston myynnistä tehtiin, kun kiinnostus kalustoa kohtaan ilmeni ensimmäistä kertaa.
Käytöstä poistettu kalusto myydään ostajalle kaupantekohetkellä määritellyn romuraudan hinnan mukaisesti, romutushinnan määrittelee puolueeton toimija. Kalusto siirtyy ostajan haltuun heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen ja kun kauppasumma on maksettu myyjälle, viimeistään 31.10.2022. Kustannukset kaluston siirrosta jäävät myyjälle.

Lähde: VR Group

[Erkki Nuutio]

Näillä siis yhtiö aikoo aloittaa liikenteen kunnostuksen jälkeen 2024 alusta, ilmeisesti Turun ja Uudemkaupungin välillä - aluksi tunnin ja jatkossa puolen tunnin vuorovälillä.
Vrt. Pekka Mötön haastattelu Aamulehti 7.9.22 A12-A13.
Eiköhän autojen ja akkujen teko Ugissa kehity niin, että työmatkavuorojakin tarvitaan.

[Markus Räsänen]

Täytyy kehua yritystä, joka jaksoi neuvotella VR:n kanssa, ottaen huomioon VR:n sisällä on tuullut viime aikoina kovastikin. Ensin saa lähteä toimitusjohtaja ja tämän seurauksena hallintoneuvoston puheenjohtaja erosi tehtävästään.

Kunniahimoinen tavoite saada junien kunnostus valmiiksi kahdessa vuodessa, ottaen huomioon että Sm2:t ovat varmaan aika varmaan "pelkkiä runkoja". Toivotaan että suunnitelmat onnistuvat.

 

[Jari Isolauri]

Rata olisi myös perusparannettava henkilöliikennettä vastaavaan kuntoon sitä ennen.

[Rainer Silfverberg]

Täytyy kehua yritystä, joka jaksoi neuvotella VR:n kanssa, ottaen huomioon VR:n sisällä on tuullut viime aikoina kovastikin. Ensin saa lähteä toimitusjohtaja ja tämän seurauksena hallintoneuvoston puheenjohtaja erosi tehtävästään.

Kunniahimoinen tavoite saada junien kunnostus valmiiksi kahdessa vuodessa, ottaen huomioon että Sm2:t ovat varmaan aika varmaan "pelkkiä runkoja". Toivotaan että suunnitelmat onnistuvat.

 

11 junaa on aika paljon. Toivottavasti heillä on niitä tarpeeksi  että voisi muillakin rataosilla osallistua kilpailutuksiin, esim Karjaa-Hanko, tosin ottaen huomioon kunnostustarpeen niin kahdesta junasta saa ehkä yhden kelvollisen?

[Marko Vornanen]

TS 8.9.2022: Jos muilla rintamilla asiat näyttävät kehittyvän Suomen Lähijunien toivomaan suuntaan, Väylävirastosta tulee sen sijaan jobinpostia.

Virastosta on kantautunut tietoja, joiden mukaan Uudenkaupungin radan suunniteltu peruskorjaus veisi enemmän aikaa kuin Varsinais-Suomessa on uskottu. Apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väylävirastosta vahvistaa TS:lle, että realistisesti ajatellen Ugin rata voisi olla matkustajaliikenteen vaatimassa kunnossa aikaisintaan vuonna 2026.

– Ratasuunnitelma valmistuu ensi kesän jälkeen, jolloin toteutukseen tarvittavat varat voisivat ehtiä syksyn 2024 valtion talousarvioon. Vuosi 2026 voisi olla mahdollinen valmistumisaikataulu, Ojanen sanoo.

Lisäksi Ojanen huomauttaa, että radan peruskorjaussuunnitelma ei vielä sisällä henkilöjunaliikenteen edellyttämiä asemapaikkoja.

[Rainer Silfverberg]

TS 8.9.2022: Jos muilla rintamilla asiat näyttävät kehittyvän Suomen Lähijunien toivomaan suuntaan, Väylävirastosta tulee sen sijaan jobinpostia.

Virastosta on kantautunut tietoja, joiden mukaan Uudenkaupungin radan suunniteltu peruskorjaus veisi enemmän aikaa kuin Varsinais-Suomessa on uskottu. Apulaisjohtaja Tapio Ojanen Väylävirastosta vahvistaa TS:lle, että realistisesti ajatellen Ugin rata voisi olla matkustajaliikenteen vaatimassa kunnossa aikaisintaan vuonna 2026.

– Ratasuunnitelma valmistuu ensi kesän jälkeen, jolloin toteutukseen tarvittavat varat voisivat ehtiä syksyn 2024 valtion talousarvioon. Vuosi 2026 voisi olla mahdollinen valmistumisaikataulu, Ojanen sanoo.

Lisäksi Ojanen huomauttaa, että radan peruskorjaussuunnitelma ei vielä sisällä henkilöjunaliikenteen edellyttämiä asemapaikkoja.

No mitä radalle sitten tehtiin kun se sähköistettiin?

Ja mitä radalla ei nyt ole mitä sillä oli 1990-luvun alussa kun ajettiin Dm9 -porkkanoilla sinne?
Puuttuko JKV jtai muita turvalaitteita?

Ratahan ei ole kovin mutkainen. Kyllä sen pitäis kestää kevyellä sähkömoottorijunalla ajamisen suorilla ainakin nopeampaa vauhtia kuin raskaat tavarajunat?

Ja asemapaikat, ovathan asemat olemassa, ja kunnat, jos he haluavat junien pysähtyvän, voisivat itse osallistua laitureiden uudelleenpystyttämiseen.

[Juhani Pirttilahti]

No mitä radalle sitten tehtiin kun se sähköistettiin?

Ja mitä radalla ei nyt ole mitä sillä oli 1990-luvun alussa kun ajettiin Dm9 -porkkanoilla sinne?
Puuttuko JKV jtai muita turvalaitteita?

Ratahan ei ole kovin mutkainen. Kyllä sen pitäis kestää kevyellä sähkömoottorijunalla ajamisen suorilla ainakin nopeampaa vauhtia kuin raskaat tavarajunat?

Ja asemapaikat, ovathan asemat olemassa, ja kunnat, jos he haluavat junien pysähtyvän, voisivat itse osallistua laitureiden uudelleenpystyttämiseen.

Rata on samalla tasolla kuin ennen sähköistystä. JKV on. Mutta kuuttakymppiä siellä voi ajella tällä hetkellä. Nopeuden nosto tulee mahdolliseksi, kun radan päällysrakenne laitetaan uusiksi ja tasoristeyksien varoituslaitoksia muutetaan uudelle nopeudelle.

[Jouni Hytönen]

Radalla on edelleen jonkin verran tasoristeyksiä, joissa ei ollut Porkkana-aikaankaan näkemien puolesta turvallista ajaa 100 km/h. Nopeuden nosto takaisin 100 km/h:iin ei ole ihan pelkkä ilmoitusasia.

[Rainer Silfverberg]

Radalla on edelleen jonkin verran tasoristeyksiä, joissa ei ollut Porkkana-aikaankaan näkemien puolesta turvallista ajaa 100 km/h. Nopeuden nosto takaisin 100 km/h:iin ei ole ihan pelkkä ilmoitusasia.

Onko niitä niin paljon ettei olisi mahdotonta että juna jarruttaa? Jarruttavathan IC-junat laituripoluillakin 80 km/h:hon

[Aapo Halminen]

Ja mitä radalla ei nyt ole mitä sillä oli 1990-luvun alussa kun ajettiin Dm9 -porkkanoilla sinne?
Puuttuko JKV jtai muita turvalaitteita?

Ratahan ei ole kovin mutkainen. Kyllä sen pitäis kestää kevyellä sähkömoottorijunalla ajamisen suorilla ainakin nopeampaa vauhtia kuin raskaat tavarajunat?

Ja asemapaikat, ovathan asemat olemassa, ja kunnat, jos he haluavat junien pysähtyvän, voisivat itse osallistua laitureiden uudelleenpystyttämiseen.

Kohtausmahdollisuudet rataosuudella ovat nykyisin aivan surkeat: vain Mynämäellä voi kohdata. Muutama vuoro päivässä mahtuisi nykyinfrastruktuurillakin, mutta vähänkään tiheämpi liikenne edellyttäisi lisäkohtauspaikkoja.

Nykyinen nopeusrajoitus tosiaan on 60 km/h. Nostaminen 100 kilometriin tunnissa vaatisi pieniä parannuksia geometriaan (n. 1 milj. €) ja tasoristeysten parantamista (n. 2,5 milj. €).

Ja seisakkeethan tarvittaisiin toki liikennettä varten. Kunnat toki voivat halutessaan osallistua kustannuksiin, mikä voi nopeuttaa toteuttamista. Siitä huolimatta seisakkeiden rakentaminen ja sitä edeltävät rata- ja rakentamissuunnitelman laatimiset vievät oman aikansa.

JKV ja turvalaitevarustus radalla on Uudenkaupungin liikennepaikalle saakka. Jos liikennettä halutaan jatkaa Kalarantaan asti, tulisi turvalaitemuutoksin mahdollistaa junakulkutiet sinne asti ja varustaa myös kyseinen väli JKV:llä.

Rataosuuden infrastruktuuritarpeita on käsitelty Väyläviraston Alueellisessa junaliikenneselvityksessä.

[Markku Naskali]

Missähän noista aletaan rakentelemaan? Kerrotun perusteella ei raadoista kaiketi saada kootuksi yhtään toimivaa junaa. Parhaita osia voi tietenkin valita käyttöön mutta varmaan paljon oleellista joudutaan hankkimaan muualta.

[Lauri Uusitalo]

Missähän noista aletaan rakentelemaan? Kerrotun perusteella ei raadoista kaiketi saada kootuksi yhtään toimivaa junaa. Parhaita osia voi tietenkin valita käyttöön mutta varmaan paljon oleellista joudutaan hankkimaan muualta.

Tämä Network Rail:n logoa sujuvasti soveltava yritys https://www.suomenkiskokalustotehdas.fi/ toimii Hyvinkäällä, ainakin osoite sinne löytyy. Ja eiköhän junat ollutkin runkoja/telejä/moottoreita lukuun ottamatta ollutkin tarkoitus rakentaa uusiksi.

[Pietu Tuovinen]

En muista nähneeni täällä havainnekuvaa modernisoidusta Sm2:sta, ainakin itseltä mennyt ohi tämä Turun Sanomien juttu kesäkuulta. Juttu maksumuurin takana mutta kuva sentään näkyy https://www.ts.fi/uutiset/5679034

Kuva: IDS DESIGN LTD

[Antti Ojala]

Hienolta näyttää. Mielestäni jäähdytinkanaalin laajennus täydellistää Valmetin alkuperäisen ajatuksen kattolinjasta.

Saavutettavuuden toteuttaminen näin on ratkaisuna ilmiselvä. Lattian allahan kuljetetaan sähkömoottorijunissa pelkkiä johtoja, dieselmoottorijunissakin koneisto on vain vetovaunussa.

- Luonnostelen myös dieselmoottorijunasta modernisointipiirustuksen, jossa prominentti kattojäähdytin ja koriin upotetut LED-valot.

[Rainer Silfverberg]

Hienolta näyttää. Mielestäni jäähdytinkanaalin laajennus täydellistää Valmetin alkuperäisen ajatuksen kattolinjasta.

Saavutettavuuden toteuttaminen näin on ratkaisuna ilmiselvä. Lattian allahan kuljetetaan sähkömoottorijunissa pelkkiä johtoja, dieselmoottorijunissakin koneisto on vain vetovaunussa.

- Luonnostelen myös dieselmoottorijunasta modernisointipiirustuksen, jossa prominentti kattojäähdytin ja koriin upotetut LED-valot.

Kuvan perusteella ohjausvaunuun keskiosan lattiaa madallettaisiin, ja junaan olisi tulossa ilmastointi? Värityksestä voi olla montaa mieltä eikä tämä ole varmaan viimeinen ehdotus.

Mitä dieseljunaa tarkoitat? Sitäkö että Sm2:sta tehtäisiin myös dieselversio?

[Antti Ojala]

Mitä dieseljunaa tarkoitat? Sitäkö että Sm2:sta tehtäisiin myös dieselversio?

Sehän on tehty jo, Dm8/9. - En kuitenkaan julkaise piirustusta, se on vain yksityiseen käyttöön.

[Markku Naskali]

Onko tuon kaupan jäljiltä näkynyt mitään konkreettista?
Siis onko esim. romut siirretty varastoraiteiltaan jonnekin muualle?

[Lauri Uusitalo]

Hienolta näyttää. Mielestäni jäähdytinkanaalin laajennus täydellistää Valmetin alkuperäisen ajatuksen kattolinjasta.

Saavutettavuuden toteuttaminen näin on ratkaisuna ilmiselvä. Lattian allahan kuljetetaan sähkömoottorijunissa pelkkiä johtoja, dieselmoottorijunissakin koneisto on vain vetovaunussa.

Miksi tuohon mallinnukseen on jätetty vanha ohjaamon ilmastointilaite ja tarpeeton "maitopurkki" -antenni?

Tuntuu aikamoiselta ja kalliilta operaatiolta katkaista runko ja tiputtaa lattiaa tuosta keskeltä. Toivotan onnea.

[Miska Sallinen]

En muista nähneeni täällä havainnekuvaa modernisoidusta Sm2:sta, ainakin itseltä mennyt ohi tämä Turun Sanomien juttu kesäkuulta. Juttu maksumuurin takana mutta kuva sentään näkyy https://www.ts.fi/uutiset/5679034

Kuva: IDS DESIGN LTD

Minun mielestä nuo etuvalot voisi pitää ennallaan, ei sovi kovin hyvin samiin tuollaiset. Kuvan perusteella ovet säilytetään alkuperäisinä, mutta tuohan on vain havainnekuva ja havainnekuvat harvemmin pitää paikkaansa...

[Jimi Lappalainen]

havainnekuvat harvemmin pitää paikkaansa...

...ainakaan Turussa nuo Idis Designin kuvat eivät aina vastaa todellisuutta kovin hyvin.

[Vertti Kontinen]

Hienolta näyttää. Mielestäni jäähdytinkanaalin laajennus täydellistää Valmetin alkuperäisen ajatuksen kattolinjasta.

Saavutettavuuden toteuttaminen näin on ratkaisuna ilmiselvä. Lattian allahan kuljetetaan sähkömoottorijunissa pelkkiä johtoja, dieselmoottorijunissakin koneisto on vain vetovaunussa.

Miksi tuohon mallinnukseen on jätetty vanha ohjaamon ilmastointilaite ja tarpeeton "maitopurkki" -antenni?

Tuntuu aikamoiselta ja kalliilta operaatiolta katkaista runko ja tiputtaa lattiaa tuosta keskeltä. Toivotan onnea.

Koska suunnittelija ei tuskin tiennyt esimerkiksi tuon antennin käyttötarkoitusta ja eikä sillä ole mitään väliä onko se siellä vai eikö ole