Resiina 3/22

[Jonne Seppänen]

Kolmosresiina on painettu ja se postitetaan alkuviikosta. Mukana mm viimeinen osa laajasta makuuvaunuartikkelista.

[Stefan Baumeister]

40740 kiittää ja kuittaa

[Jukka Tölkkö]

00370 kiittää monipuolisesta lukupaketista!

[Jorma Toivonen]

Lehti tipahti laatikkoon myös Riihimäellä. Täytynee nostaa hattua (olematonta) Oksasen Jarmolle, varsin kattavista ja asiallisista makuuvaunu-osioista (en tosin vielä ehtinyt tutustua viimeiseen). Ensin "Tasoristeys-palsta"... vie aikansa.

[Jyrki Talvi]

86300 kiittää ja kuittaa lehden saapuneeksi upea lukupaketti, ajan kanssa.

[Pietu Tuovinen]

Myös Oulu kiittää ja kuittaa lehden saapuneeksi

[Elmeri Lehtovirta]

Myös Vantaa kuittaa ja kiittää lehden saapuneeksi.

[Antti Tapani Häkkinen]

Makoisa lukupaketti on saavuttanut myös Tampereen osiinjaetun liikennepaikan!

[Oula Ahlholm]

Ratakilometri 1001 kuittaa lehden saapuneeksi.

[Lari Nylund]

Ratakilometri 5+0000 (lakkautettu 1.5.1980) ja postinumero 00160 tavoitettu.

[Mikko Mäntymäki]

Espoo 02200 kuittaa, lehti tuli eilen.

[Simo Virtanen]

33250 Pispala kuittaa lehden saapuneeksi. Mukava lukupaketti.

[Veeti Heino]

08680 Lohja kiittää!

[Timo Salminen]

Pitää nostaa oikein erityiskiitoksin sekä lehdelle että kirjoittajalle esiin Resiinan julkaisema makuuvaunuartikkelikokonaisuus. Se on niin perinpohjainen, että siinä olisi ainesta myös kokonaan erilliseksi julkaisuksi, vaikka ehkä se toisaalta Resiinan mukana saavuttaa laajemman yleisön. Vaikka kolmas osa on lähinnä hakuteostyyppinen, sitäkin luki mielikseen. Ajoittain mietiskelin, olisiko linjat kannattanut järjestää jotenkin muuten kuin kronologisesti, ehkä rataosittain ja lähtöasemittain, mutta molemmissa ratkaisuissa on puolensa, enkä loppujen lopuksi nostaisi kumpaakaan toista paremmaksi. Topografinen järjestys helpottaisi yksittäisten linjojen löytämistä artikkelista, mutta toisaalta kronologinen antaa lukijalle hyvän kuvan liikenteen muutoksista ja ihmisten matkustustarpeista ja -tavoista eri aikoina. Tavallaan siis kertaa vähän toisesta näkökulmasta ruohonjuuritasolta sitä, mikä edellisissä osissa on taustoitettu ja kontekstoitu. (Pieni sivuhuomio: Moskovassa solmittiin vuonna 1940 oikea rauhansopimus, ei välirauhaa, ja vuonna 1944 vain välirauha.)

Ehkä Resiinan toimitus voisi harkita artikkelien julkaisemista eripainoksena omissa kansissaan, jos muunlaista suunnitelmaa erillisjulkaisusta ei ole? Joka tapauksessa hieno ja mielenkiintoinen kokonaisuus ansaitsee mahdollisimman laaja levikin.

[Jaakko Pehkonen]

Pitää nostaa oikein erityiskiitoksin sekä lehdelle että kirjoittajalle esiin Resiinan julkaisema makuuvaunuartikkelikokonaisuus. Se on niin perinpohjainen, että siinä olisi ainesta myös kokonaan erilliseksi julkaisuksi, vaikka ehkä se toisaalta Resiinan mukana saavuttaa laajemman yleisön. Vaikka kolmas osa on lähinnä hakuteostyyppinen, sitäkin luki mielikseen. Ajoittain mietiskelin, olisiko linjat kannattanut järjestää jotenkin muuten kuin kronologisesti, ehkä rataosittain ja lähtöasemittain, mutta molemmissa ratkaisuissa on puolensa, enkä loppujen lopuksi nostaisi kumpaakaan toista paremmaksi. Topografinen järjestys helpottaisi yksittäisten linjojen löytämistä artikkelista, mutta toisaalta kronologinen antaa lukijalle hyvän kuvan liikenteen muutoksista ja ihmisten matkustustarpeista ja -tavoista eri aikoina. Tavallaan siis kertaa vähän toisesta näkökulmasta ruohonjuuritasolta sitä, mikä edellisissä osissa on taustoitettu ja kontekstoitu. (Pieni sivuhuomio: Moskovassa solmittiin vuonna 1940 oikea rauhansopimus, ei välirauhaa, ja vuonna 1944 vain välirauha.)

Ehkä Resiinan toimitus voisi harkita artikkelien julkaisemista eripainoksena omissa kansissaan, jos muunlaista suunnitelmaa erillisjulkaisusta ei ole? Joka tapauksessa hieno ja mielenkiintoinen kokonaisuus ansaitsee mahdollisimman laaja levikin.

Olen täysin samaa mieltä. Erittäin hyvä ja monipuolinen juttusarja makuuvaunuliikenteestä. Itselle oli paljon uutta tietoa.

Wikipediassa ainakin on ollut maininta että 1990-luvun alussa olisi kulkenut koeluontoisesti Salla express niminen juna Helsingistä Sallaan. Siitä ei ollut artikkeleissa mainintaa, niin tuli mieleen että onko tällaista junaa oikeasti edes kulkenut?

[Antero Airola]

En ole koskaan kuullut nimeä Salla Express.
Itsenäisyyspäivän aikoihin vuosina 1993 ja 1994 VR järjesti tilausjunamatkan makuuvaunuissa Helsingistä Sallaan. Matkan hintaan sisältyi makuuvaunumatka m/p sekä kahden yön majoitus Sallatunturin laskettelukeskuksessa.

[Teppo Niemi]

En ole koskaan kuullut nimeä Salla Express.
Itsenäisyyspäivän aikoihin vuosina 1993 ja 1994 VR järjesti tilausjunamatkan makuuvaunuissa Helsingistä Sallaan. Matkan hintaan sisältyi makuuvaunumatka m/p sekä kahden yön majoitus Sallatunturin laskettelukeskuksessa.

On ollut jopa tarralla tehtyjä määräasemakilpiä, joissa oli tuo teksti SALLA EXPRESS. Ja hyvin mahdollista, että HMVY:ltä voisi vielä löytyä yksi tuollainen kilpi. Muut kilvet menivät kierrätykseen, eli niistä tehtiin uusia määräasemakilpiä.

[Rainer Silfverberg]

En ole koskaan kuullut nimeä Salla Express.
Itsenäisyyspäivän aikoihin vuosina 1993 ja 1994 VR järjesti tilausjunamatkan makuuvaunuissa Helsingistä Sallaan. Matkan hintaan sisältyi makuuvaunumatka m/p sekä kahden yön majoitus Sallatunturin laskettelukeskuksessa.

On ollut jopa tarralla tehtyjä määräasemakilpiä, joissa oli tuo teksti SALLA EXPRESS. Ja hyvin mahdollista, että HMVY:ltä voisi vielä löytyä yksi tuollainen kilpi. Muut kilvet menivät kierrätykseen, eli niistä tehtiin uusia määräasemakilpiä.

Makuuvaunuliikenteen kuvaus oli hyvin perusteellinen ja vaikka jotain yksityiskohtia jäi auki niin osittain johtuu varmaan siitä että lähteitä ei ole ollut.

Esim olisi kiinnostanut millä reiteillä Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön makuuvaunuja kulki Suomessa ennen vuotta 1918, oletettavasti kaikki vaunut  lähtivät Pietarista mutta mille määräasemille ja minä vuosina? Ainoastaan Pietari-Rauma oli mainittu artikkelissa.

Toinen juttu joka jäi mietityttämään oli että kyllähän Viipurin ja Rajajoen välisille asemille (Terijoki, Raivola ym) pääsi makuuvaunulla Helsingistä myös 1930-luvulla, vaunu tosin meni Leningradiin asti (kulkuviikonpäivistä ei ole tietoa), mutta tuskin oli määräys että vain Neuvostoliittoon matkustavat saivat kulkea siinä, koska vaunu oli VR:n ja rajamuodollisuudet hoidettiin Rajajoen asemalla eikä liikkuvassa junassa.

[EDIT] Olen kanssa lukenut vahvistamattomista lähteistä että ennen Hki-Leningrad vuoroliikenteen uudelleenaloittamista 1953 oli suomalaisillakin mahdollista matkustaa Porkkalan vuokra-alueen ja Leningradin välisellä kuriirijunalla ns kansainvälisessä vaunussa nousten kyyttiin Pasilasta. Tietysti erityisluvalla.

[Tuomas Pätäri]

Tasoristeys-palstalla sivulla 56 on lähijunaliikenteen kaavio, jossa painossa oli tulostettu karttoihin "piilotettuja tasoja" jotka sisältävät tulevaisuuden suunnitelmia.

Lisätään, että kuvatekstissä mainittujen virheiden lisäksi kartassa Inkeroisten ja Tavastilan sijainnit ovat väärin päin.

Onkohan se asia oikein oikein tulostetuissa kartoissa, koska kyseisessä asiassa tulevaisuuden suunnitelma ei poikkea nykyisestä (Tavastilan tai Inkeroisten taajamia ei varmaankaan "siirretä" ) joten voisi pitää ihan mahdollisena, että siinä kohtaa ei ole mitään nyt esitettävien tasojen päällä olevaa piilotettua tasoa - miksi olisi? - jolloin väärä tieto olisi nykytilanteessa...