Pori-Haapamäki rataosuus eli "Mierontie"

[Ossi Rosten]

Kattelin tuota "Suomen kehärata" suunnitelmaa kun se ilmesty.. EIhän se ihan täydellisen utopistinen ole, mutta en ihan äkkiä usko että nuo kustannuslaskelmat pitäisivät likikään paikansa. Toinen että tarvisi kyllä URPO radan tuohon jatkoksi että siitä saisi kaiken hyödyn irti.

(korjattu aamukahvivajauksen mukaiset kirjoitusvirheet ja Haapamäkeä koskeva ajatusvirhe)

[Jouni Hytönen]

Imatrankoskelta joudutaan vetämään juna ensin dieselillä jyrkkää ylämäkeä Imatra tavaraan, siellä sitten suurimmalle osalle junista tulisi joka tapauksessa suunnanvaihto. Vainikkalasta voi lähteä suoraan eteenpäin linjalle ilman vastaavia hidastuksia.

Tässä selvityksessä kaivattiin yhteyttä Imatra-Savonlinna-Pieksämäki, jolloin ei tarvita junan suunnanvaihtoa.

Suunnanvaihdon välttämisen hintalappu olisikin vain noin 400 miljoonaa euroa.

Tai no joo, jos tarkastellaan vain Pieksämäelle ulottuvaa rataosuutta, ei tarvita muuta kuin Laitaatsalmen silta. Mutta mikä liikennevirta tulee tänä päivänä Vainikkalasta tai Imatrankoskelta yli ja lähtee Kouvolasta Pieksämäen suuntaan? Vai oliko tässä ajatuksena, että heti kun se yhteys on auki, tällaista liikennettä jostain ilmestyy?

[Urpo Mustapää]

Länsi-Suomen satamarata ja uutisissa mainittu Oulu-Kemi-Tornio-Haaparanta yhteyden kehittäminen nostavat esiin myös kysymyksen Perämeren satamien ympärivuotisesta aukipidosta.

Rauman alueen puunkäyttö lisääntyy Metsäliiton sahainvestoinnin myötä vähintään puolitoista miljoonaa kuutiometriä. Jos tuo lisäys säteilee Parkanon yläpuolelle niin Mierontien tilanne voi nousta jälleen harkittavaksi.

[Juhana Nordlund]

Tämä Mierontie-kysymys on mielenkiintoinen. Itse jakaisin kyseisen rataosan kahteen etappiin eli Pori - Parkano ja Parkano - Haapamäki. Ensin mainitusta välistä osuus Niinisalo - Parkano on jo nyt aktiivinen, joskin kunnoltaan erittäin vaatimaton. Ruosniemi - Niinisalo on heikkokuntoinen, ja joitakin siltoja puuttuu, samoin osa tasoristeyksistä on tukittu (raideliikenteen näkökulmasta).

Näkisin Porin ja Parkanon välin sellaisena, jolla ehkä joskus voisi olla oikeastikin jotain potentiaalia. Paljon pitää tapahtua, että Parkanon itäpuoliselle osalle löytyisi aitoa kysyntää - toki sekin voi periaatteessa joskus tapahtua. URPO-radan tai edes Rauma - Pori -radan tulo ei ainakaan vähentäisi Pori - Parkano -yhteyden mielekkyyttä. En tarkistelisi asiaa vain sen pohjalta, kuinka vähän kuljetuskysyntää nykyään on Satakunnan ja Pohjois-Suomen välillä. Siihen kysyntään vaikuttaa paljon se, millaiset yhteydet on käytettävissä. Suora ja tehokas rautatieyhteys ainakin puuttuu.

[Arto Papunen]

No sentään radalle jo saatu kierrätyskiskona K43:sta lyhyelle matkaa ja toivon mukaan tuotakin tulisi lisää kun muualtakin alkaa A-radat pikkuhiljaa kadota..

Itse myös kiinnittäisin huomiota Kankaanpäähän. Se on ainut iso paikka, josta voisi kuljetuksia saada. Paikkakunnalla terästeollisuutta ja SSAB:n kuljettaessa muutenkin terästä junalla niin mietityttää miksei junakuljetus voisi olla mahdollista myös Kankaanpäähän. Olen myös kuullut, että VR:n ollessa vielä vanhantyylisessä muodossaan toinen terästeollisuus paikkakunnalla olisi halunnut hyödyntää rataa, mutta silloin VR:ää ei kiinnostanut.

Toinen tietysti metsäteollisuus, mutta riittääkö heille että Parkanossa isot alueet. Toisaalta kuitenkin kolme isoa toimijaa ja kaksi lastausraidetta? Kankaanpään ratapihalla on ollut isot kasat puita varastoituna ja nyt vanhalle ajoharjoitteluradalle tulee puun ja muun tavaran varastointialue. Siitäkään ei olisi pitkä raiteille tai rakentaa pisto sinne.

Ja mitkä sillat Ruosniemen ja Niinisalon välistä on pois? Mun listalla on vain puuttuva silta Ruosniemessä..
Hieman pohtinut, että linjaamalla tietä hieman etelämmäksi, voitaisiin saada tasoristeys aikaa tai sitten enemmän tilaa tehdä kunnon alituskorkeuden silta.

Kihniön ja Haapamäen välissä olisi paljon enemmän mietittävää siltojen kanssa.

[Juhana Nordlund]

Voi olla, että Ruosniemen ja Niinisalon väliseltä osuudelta puuttuu vain Ruosniemen silta eli nykyisen Liitostien ylittävä silta. Tarkkaa siltakartoitusta en ole tehnyt.

[Tero Korkeakoski]

Voi olla, että Ruosniemen ja Niinisalon väliseltä osuudelta puuttuu vain Ruosniemen silta eli nykyisen Liitostien ylittävä silta. Tarkkaa siltakartoitusta en ole tehnyt.

Ei puutu muita. Tosin jos liikenne kovin suureksi kasvaisi pitäisi ainakin pari ylikulkusiltaa rakentaa uudelleen (Jämintielle ja Niinisalonkadulle). Molemmat on korvattu tasoristeyksellä.

[Lauri Rantala]

Voi olla, että Ruosniemen ja Niinisalon väliseltä osuudelta puuttuu vain Ruosniemen silta eli nykyisen Liitostien ylittävä silta. Tarkkaa siltakartoitusta en ole tehnyt.

Ei puutu muita. Tosin jos liikenne kovin suureksi kasvaisi pitäisi ainakin pari ylikulkusiltaa rakentaa uudelleen (Jämintielle ja Niinisalonkadulle). Molemmat on korvattu tasoristeyksellä.

vain turvalaitteet

[Lauri Rantala]

No sentään radalle jo saatu kierrätyskiskona K43:sta lyhyelle matkaa ja toivon mukaan tuotakin tulisi lisää kun muualtakin alkaa A-radat pikkuhiljaa kadota..

Jos halutaan lisää liikennettä, pitää nykyinen rata muuttaa alkupään mukaiseksi B2 luokkaan

[Simo Virtanen]

Toinen tietysti metsäteollisuus, mutta riittääkö heille että Parkanossa isot alueet. Toisaalta kuitenkin kolme isoa toimijaa ja kaksi lastausraidetta? Kankaanpään ratapihalla on ollut isot kasat puita varastoituna ja nyt vanhalle ajoharjoitteluradalle tulee puun ja muun tavaran varastointialue. Siitäkään ei olisi pitkä raiteille tai rakentaa pisto sinne.

Metsäteollisuuden kohdalla fakta on, että kaikki puu lähtee metsistä kumipyörillä. Kun kalikat on kerran nostettu pankkojen väliin niin ne kulkee kohtuullisen helposti muutaman kymmenen kilometriä pitemmällekin kuormausterminaaleihin.

[Topi Lajunen]

Metsäteollisuuden kohdalla fakta on, että kaikki puu lähtee metsistä kumipyörillä. Kun kalikat on kerran nostettu pankkojen väliin niin ne kulkee kohtuullisen helposti muutaman kymmenen kilometriä pitemmällekin kuormausterminaaleihin.

Joku on varmasti kattavastikin tätä miettinyt, mutta miten olisi pankkokontti?

[Simo Virtanen]

Metsäteollisuuden kohdalla fakta on, että kaikki puu lähtee metsistä kumipyörillä. Kun kalikat on kerran nostettu pankkojen väliin niin ne kulkee kohtuullisen helposti muutaman kymmenen kilometriä pitemmällekin kuormausterminaaleihin.

Joku on varmasti kattavastikin tätä miettinyt, mutta miten olisi pankkokontti?

Varmaan sellaista on mietitty, mutta kuorma-auton suurin sallittu leveys 2,55 m on reilusti pienempi kuin rautateillä, joten kontteja käyttämällä junaan kuormattavan puutavaran määrä olisi merkittävästi pienempi.

Toiseksi kontit ja niiden lukituskiskot söisivät reilusti autojen kantavuutta, joten kuormat pienenisivät nykyisestä. Varsinkin kun iso osa puusta ajetaan muualle kuin juniin.

Kehitys on vienyt päinvastaiseen suuntaan eli puutavara-autojen joukkoon on tullut rakenteeltaan entistä kevyempiä maantieautoja eli joilla ei ole tarkoituskaan hakea puuta hankalasta maastosta, eikä niihin saa esim. nostureitakaan kiinnitetyttyä. Haetaan siis mahdollisimman kevyttä alustaa, jolle saa mahdollisimman suuren hyötykuorman.

[Jouni Hytönen]

Viime syksynä oli UPM:n Kaukaan tehtaalla avoimien ovien päivä ja pihalla oli esittelyssä raskas puutavara-auto. Juttelin esittelijöiden kanssa ja kyseinen auto kuulemma ajaa jatkuvasti Saimaata ympäri eli Kaukaalta Savonlinnaan, Savonlinnasta Ristiinaan ja Ristiinasta Kaukaalle. Tällä isolla autolla ei ole tarkoituskaan rymytä missään metsässä, vaan se liikkuu mahdollisimman tehokkaasti noiden tehtaiden välillä. Oliko nyt vielä niin, että perävaunu kuormataan aina valmiiksi ennen auton saapumista eli vain vetoauto kuormataan paikan päällä, perävaunuja on useampia.

[Urpo Mustapää]

Poliitikot päättävät ja konsultit rahastavat kun mietitään panostetaanko kumi- vai rautapyöriin. Nykyisessä diesel-myönteisessä ilmapiirissä raskaan kaluston investointeja joutuu miettimään tarkkaan.

Jos kiskoliikenne lisääntyy tulevaisuudessa niin jossain vaiheessa on mietittävä myös Tampereen ohitusraidetta koska kaupunki on tärkeä solmukohta joka voi lamauttaa koko Länsi-Suomen rataliikenteen.

Parkano-Pori-Turku on yksi vaihtoehto ja se toisi osan Mierontietä takaisin käyttöön. Heinola-Jyväskylä sopisi yhtä hyvin nykyisten ratojen väliin. Katsotaan tilannetta parin vuoden kuluttua kun yksityiset operaattorit pääsevät toimintaan mukaan.

[Tero Korkeakoski]

Jos Jämsästä lakkautetaan paperitehdas/tehtaat se merkitsee viimeistään sitä että tämän radan kunnostaminen voidaan unohtaa. Silloin tuskin on tarvetta kaksoisraiteelle Lielahden ja Kokemäen välillekään. Jämsänjokilaakson paperiliikenne on kuitenkin iso syy sille että Porin rata ennen Kokemäkeä on ruuhkainen.

[Lauri Rantala]

Aamulehdessä laadukas mielipidekirjoitus  3.6.2021

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008019922.html

[Juha Vuorinen]

Aamulehdessä laadukas mielipidekirjoitus  3.6.2021

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008019922.html

Laadukkaasti kirjoitettu (tai oikaisuluettu ja -toimitettu), mutta asiana ihan huuhaata. Koko väli pitäisi rakentaa käytännössä pohjia myöten uudestaan. Nykyisten yhteyksien parantaminen, kuten kaksoisraiteen tai kohtauspaikkojen rakentaminen on meidän lystin maksajien kannalta paljon tehokkaampaa rahankäyttöä.  Jokainen voi käydä katsomassa graafisesta aikataulusta, että kuinka paljon ratakapasiteetista on oikeasti käytössä. Voin sanoa, että tilaa on ihan paria pullonkaulaa lukuun ottamatta paljon. Tulee mieleen muutamakin olennaisempi kehityshanke ennen tätä. Aloitetaan vaikka Luumäki-Vainikkala kaksarista ja parista kolmioraiteesta.

[Lauri Rantala]

Aamulehdessä laadukas mielipidekirjoitus  3.6.2021

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008019922.html

Laadukkaasti kirjoitettu (tai oikaisuluettu ja -toimitettu), mutta asiana ihan huuhaata. Koko väli pitäisi rakentaa käytännössä pohjia myöten uudestaan. Nykyisten yhteyksien parantaminen, kuten kaksoisraiteen tai kohtauspaikkojen rakentaminen on meidän lystin maksajien kannalta paljon tehokkaampaa rahankäyttöä.  Jokainen voi käydä katsomassa graafisesta aikataulusta, että kuinka paljon ratakapasiteetista on oikeasti käytössä. Voin sanoa, että tilaa on ihan paria pullonkaulaa lukuun ottamatta paljon. Tulee mieleen muutamakin olennaisempi kehityshanke ennen tätä. Aloitetaan vaikka Luumäki-Vainikkala kaksarista ja parista kolmioraiteesta.

Asiasta kannattaa lukea myös Pirkanmaaliiton suunnitelma, jossa kyllä liikennettä löytyi tarpeeksi. Esim. Tampereen alueen lähijunaliikenne tulee kasvamaan ja syömään kapasiteettia Porin radalta.

[Tero Korkeakoski]

Aamulehdessä laadukas mielipidekirjoitus  3.6.2021

https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000008019922.html

Laadukkaasti kirjoitettu (tai oikaisuluettu ja -toimitettu), mutta asiana ihan huuhaata. Koko väli pitäisi rakentaa käytännössä pohjia myöten uudestaan. Nykyisten yhteyksien parantaminen, kuten kaksoisraiteen tai kohtauspaikkojen rakentaminen on meidän lystin maksajien kannalta paljon tehokkaampaa rahankäyttöä.  Jokainen voi käydä katsomassa graafisesta aikataulusta, että kuinka paljon ratakapasiteetista on oikeasti käytössä. Voin sanoa, että tilaa on ihan paria pullonkaulaa lukuun ottamatta paljon. Tulee mieleen muutamakin olennaisempi kehityshanke ennen tätä. Aloitetaan vaikka Luumäki-Vainikkala kaksarista ja parista kolmioraiteesta.

Asiasta kannattaa lukea myös Pirkanmaaliiton suunnitelma, jossa kyllä liikennettä löytyi tarpeeksi. Esim. Tampereen alueen lähijunaliikenne tulee kasvamaan ja syömään kapasiteettia Porin radalta.

Tulee kyllä halvemmaksi rakentaa kaksoisraide Tampere-Vammala(-Kokemäki) kuin Mierontie uusiksi.

[Lauri Rantala]

Tulee kyllä halvemmaksi rakentaa kaksoisraide Tampere-Vammala(-Kokemäki) kuin Mierontie uusiksi.

Ei mierontietä tarvitse rakentaa kokonaan uudeksi, tehdään kuin viime vuonna kunnostettu alkupää rakennettiin.

[Juha Vuorinen]

Tulee kyllä halvemmaksi rakentaa kaksoisraide Tampere-Vammala(-Kokemäki) kuin Mierontie uusiksi.

Ei mierontietä tarvitse rakentaa kokonaan uudeksi, tehdään kuin viime vuonna kunnostettu alkupää rakennettiin.

1930-luvun hiekkapenkka... Siinä ei riitä uudet pölkyt ja kiskot. Kuka haluaa liikennöidä 20 t akselipainolla enintään 50-60 km/h? Jos haluaa edes välttävän alusrakenteen ja siihen päälle C-rataluokan päällysrakenteen, niin tuolla tehdään kaikki uusiksi. Kaivetaan, vahvistetaan ja täytetään. Pirkanmaan suot paalutetaan ja kaikki routaeristetään. Sillat uusitaan jne. Mitään vähempää ei kannata tehdä. Eikä ole tai ole ole tulossa mitään kuljetusvirtoja, joita nykyisen yhteyden kehittämisellä ei voitaisi hoitaa. Voitaisiinko nyt laittaa piste tälle haihattelulle, jonka taustavaikuttimena on lähinnä aluepolitiilka...

[Juhani Pirttilahti]

Kapasiteetin puuttumisen takia välttämättöminä toimenpiteinä on jossain lähitulevaisuudessa tulossa linjasuojastus Lielahti-Rauma/Pori rataosuuksille. Toki kaikki kapasiteetti ei käytössä ole. Esimerkiksi Tampere-Lielahti osuudella on joka ilta parin kolmen tunnin hiljainen hetki liikenteessä. Kapasiteettia on vielä jäljellä karkeasti grafiikasta arvioiden 50% eli melkein kaksinkertaiseksi voidaan liikennettä kasvattaa.

[Lauri Rantala]

1930-luvun hiekkapenkka... Siinä ei riitä uudet pölkyt ja kiskot. Kuka haluaa liikennöidä 20 t akselipainolla enintään 50-60 km/h? Jos haluaa edes välttävän alusrakenteen ja siihen päälle C-rataluokan päällysrakenteen, niin tuolla tehdään kaikki uusiksi. Kaivetaan, vahvistetaan ja täytetään. Pirkanmaan suot paalutetaan ja kaikki routaeristetään. Sillat uusitaan jne. Mitään vähempää ei kannata tehdä. Eikä ole tai ole ole tulossa mitään kuljetusvirtoja, joita nykyisen yhteyden kehittämisellä ei voitaisi hoitaa. Voitaisiinko nyt laittaa piste tälle haihattelulle, jonka taustavaikuttimena on lähinnä aluepolitiilka...

alkupäässä rakenttiin uudet kiskot, vanha alusrakenne, sepelikerros ja uudet puupölkyt.

http://vaunut.org/kuva/139778?paik=Parkano

[Juhani Pirttilahti]

Kapasiteetin puuttumisen takia välttämättöminä toimenpiteinä on jossain lähitulevaisuudessa tulossa linjasuojastus Lielahti-Rauma/Pori rataosuuksille. Toki kaikki kapasiteetti ei käytössä ole. Esimerkiksi Tampere-Lielahti osuudella on joka ilta parin kolmen tunnin hiljainen hetki liikenteessä. Kapasiteettia on vielä jäljellä karkeasti grafiikasta arvioiden 50% eli melkein kaksinkertaiseksi voidaan liikennettä kasvattaa.

Tarkennan tähän vielä, että tuo suojastus ei vaikuta nykyiseen liikennerakenteeseen peilaten mitenkään välttämättömältä vaan enemmän sellaiselta olisi kiva -ominaisuudelta. Aika hiljaista siellä on ja liikennepaikkojen välit sen verran lyhyitä, että nykyinen asemavälisuojastus riittää melko pitkälle tulevaisuuteen vaikka liikenne lisääntyisi paljonkin.

[Roope Prusila]

Kapasiteetin puuttumisen takia välttämättöminä toimenpiteinä on jossain lähitulevaisuudessa tulossa linjasuojastus Lielahti-Rauma/Pori rataosuuksille.

Kaikkea sitä saakin lukea, tuntuu hullulta. "Jossain lähitulevaisuudessa", tarkoittaako seuraavan viiden- tai kymmenen vuoden aikana?