BR:n opetusfilmi (osa 2) vuodelta 1959 dieselmoottorivaunun kuljettajan huolellisista aamutoimista ja itse ajotehtävästä. Laita englanninkielinen tekstitys päälle, jollet ole simultaaniosaaja.
Moottorivaunussa on momentinmuuntimellinen ja vapaakytkimellä varustettu Wilson -tyyppinen vaihteisto:
https://www.youtube.com/watch?v=6LHZOJvLCbE .
Samasta kokonaisuudesta on tarjolla myös osa 1 ja muita filmejä löytyy mm. täältä :
https://www.rmweb.co.uk/topic/48694-railway-footage-in-feature-films-and-television/page/62/#comments . Sen kaltaisella köröttelin 1976-1977 London S:t Pancrasin ja Bedfordin väliä viikonloppuisin. London Paddingtonin Swansean välille ei ollut 1977-1978 kovin usein asiaa
Usein puhutaan Suomessa englannin ns. haittakäytöstä Suomessa.
Aiheellista puhetta, koska monet arvostelukyvyttömät mainospellet ja vastaavat tuputtavat pingviinienglantiaan yhteyksissä, joissa virheetönkään englanti ei ole paikallaan.
Mehän emme tällaiseen sorru?
Myös eräät vieraiden kielien valinnaisuutta vastustavat pakottajapoliitikot ja -puolueet kauhistelevat ja liioittelevat fariseuksina englannin kielen suosiota ja sen kiistatta esiintyvää haittakäyttöä.
Miten niin fariseuksina? Siksi koska haittakäyttö on suuressa määrin JUURI HEIDÄN syytään.
Valinnaisuus opiskelukieliin (2 pakollista valinnaista) ei toisi muutosta englannin opiskeluun.
Lahes kaikki nuoret opiskelisivat sitä kuten nykyäänkin.
Sen sijaan se toisi ratkaisevan ja välttämättömän muutoksen toisen vieraan kielen opiskeluun.
Noin 50% valitsisi edelleen ruotsin. MUTTA noin 50% valitsisi saksan, ranskan tai muun kielen, jota kulttuuri ja talous laajalti käyttää.
Saksan, ranskan tai muun kielen uusi, nykyistä paljon laajempi osaaminen iskisi suoraan englannin haittakäyttöä vastaan.
Haittakäytön "muodikkuus" katoisi ja muuttuisi osoitukseksi junttimaisuudesta (sitähän se on). Samalla englantiin ja ruotsiin romahdusmaisesti kaventunut kieliosaamisemme alkaisi elpyä.
Jatko-opiskelin Britanniassa runsaat kaksi vuotta, kahden yliopistotutkinnon (B.Sc. Hons. ja M.Sc.) Tein sen omilla säästöilläni, joita keräsin jopa alivuokralaisasunnossa asuen (Helsinki oli ylikallis jo silloin) ja muuten säästäen ensimmäisen vakityöpaikkani palkasta.
Onneksi lukuvuosimaksut vasta tulivat silloin Britanniaan, ja olivat alussa pieniä (250 £ ja 700 £).
Opintolainaa sain ruhtinaalliset tuhat markkaa (nykyarvo ehkä 1000 €).
Sitä oli OPM:n myötäeläminen. Nyky-OPM ei ole viisastunut yhtään, vaan on entistäkin tyhmempi.
Brexitin seurauksena Britanniassa ei juuri ole varaa jatko-opiskella. USA, Australia jne ovat kaukana ja nekin kalliita jatko-opinnoille.
Mutta Saksa, Itävalta, Sveitsi ja myös esimerkiksi Hollanti olisivat jatko-opiskelun kannalta kohtuuhintaisia maita, ja niihin helpohkosti pääsisi.
Siis pääsisi jos hallitsee saksan. Monikaan ei nykyään hallitse pakkoruotsin vuoksi. Somen ja muun nykykiireen vuoksi valtaosa esimerkiksi insinööriopiskelijoista ei ehdi/voi opiskella useampaa kuin kahta vierasta kieltä. Pakkoruotsi estää ongelman ratkaisun, kuten nykytilanne kiistatta osoittaa.
Jos täältäkin löytyy kelvottomia pakottajia (siis Suomen kieliosaamisen kaventajia), sopii väittää vastaan. Jos kerrotte omista ulkomaisista jatko-opinnoistanne.
Muuten vastaväitteillänne ei ole arvoa.
OPM:n EU-rahoilla järjestämiä lukukauden mittaisia turistireissuja ulkomaiseen yliopistoon ei oteta huomioon.
