Ehdotus v. 1870: Matkustajavaunuihin sekä pääty- että sivuovet

[Kurt Ristniemi]

Syyskuussa 1870 Pietarin - Riihimäen rautatierakennuksen toimistoinsinööri laati muistion Pflugin matkustajavanutilauksen liitteeksi. Muistiossa hän esitti, että vaunut rakennettaisiin rautatiejohtokunnan laatimien spesifikaatioiden mukaan, mutta muutamin poikkeuksin. Vaunuihin piti mm. päätyovien lisäksi rakentaa kaksi ovea kummallekin sivuseinälle. Muitakin muutoksia muistiossa esitettiin, mm. vaununsiltojen muuntaminen vaununeteisiksi.
 
Sivuoviehdotusta ei muistiossa mitenkään perustella, mutta sillä lienee tavoiteltu nopeampia vaunuunnousu- ja vaunustalasketumisaikoja.  Oletettavasti näitä ehdotuksen mukaisia vaunuja ei lopulta kuitenkaan tilattu.

[Kurt Ristniemi]

Onkohan tässä ollut kyse jostakin myöhemmästä vaunuhankinnasta Pietarin - Riihimäen rautatielle? - Syksyllä 1870 alkuperäiset hankinnat oli jo tehty, ja Turun - Tampereen - Riihimäen kalustosta ei voine vielä olla kyse, sillä rautatien kalustomitoitus määrättiin vasta vuonna 1874.

Muistio listaa seuraavat vaunumäärät:

• I lk: 2 kpl. Neljä osastoa, joissa kussakin 6 paikkaa. Ei klosettia. Korin pituutena säilyy 30' 6".
• II lk: 10 kpl. Kaksi osastoa, joissa 16 paikkaa ja yksi osasto jossa 8 paikkaa. Ei klosettia. Muutettu korin pituus 30'. (Kuva 1 edellä)
• I&II lk yhdistetty vaunu: 2 kpl. Erillinen perheosasto muutetaan osastoksi, jossa 6 paikkaa. Päätysilloille rakennetaan ovikomerot, jotka voidaan tarvittaessa irrottaa. (kuva 2 edellä)
• III lk: 5 kpl. Sisustetaan samoin kuin Pietarin - Riihimäen rautatielle aiemmin rakennetut III lk vaunut. Kaksi 16 paikan osastoa ja yksi 4 paikan osasto. Ei klosettia.

 

III lk kuvaus lienee viivattu yli sen tähden, että muistion tarkoituksena lienee ollut kuvata muutoksia aiempiin Pietarin - Riihimäen rautatien vaunuihin verrattuna. III luokkaanhan muistio ei muutoksia edellyttänyt.

[Erkki Nuutio]

Edellisessä pohjapiirustuksessa ei ole paikkaa kamiinalle, mutta jälkimmäiseen sellainen ehkä tuli käymälää vastapäätä.
I luokan vaunuissa oli lämpölaatikoita (hiekkaa) sohvien alla, kuten kai myös II lk:n vaunuissa. III lk vaunuissa oli korkeintaan taskumatteja rintataskuissa.
Jälkikäteisiä muutoksia vaunuihin tuli tehtäväksi tästäkin johtuen 1880 -luvusta alkaen.
En osannut lukea allekirjoituksia.

[Kurt Ristniemi]

Pietarin - Riihimäen rautatien vaunujen lämmitys toteutettiin aluksi hiekkalaatikoin, mutta vain I luokassa. II luokassa lämmitystä ei ollut. (ks. kuva) Vaunuihin asennettiin kuitenkin kamiinoita jo ennen Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatien vaunujen suunnittelemista.

Pietarin - Riihimäen rautatieltä saatujen kokemusten perusteella Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatien vaunujen lämmtys toteutettiinkin heti kamiinoilla.

Mutta näistä vuoden 1870 muistion vaunuista oletan, että niitä ei koskaan rakennettu.

Allekirjoitus on
Knut Stjernvall
öfveringeniör

Toisesta allekirjoituksesta minäkään en ota selkoa.

[Marko Anttila]

Luultavasti Th Ahlgren,
eli hän
Gustaf Theodor Ahlgren (1836–1883) oli ruotsalaissyntyinen rautatien rakentaja. Hän tuli Suomeen 1858[1] tai 1859 ja johti Turun–Tampereen–Hämeenlinnan ja Vaasan ratojen rakentamista. (wikipediasta lainattu)

[Kurt Ristniemi]

No, Gustaf Theodor Ahlgrenin allekirjoitushan se tosiaan on.

Mm. hänestä Suomalainen Wirallinen lehti kertoi 27.1.1870:

"Keisarillinen Majesteeti on 17 (5) p:nä wastakulunutta joulukuuta armossa määrännyt, että Suomen tie- ja wesi-yhdistysten insinöörikunnassa palwelewat ... wiidennen luokan insinöörit, alaluutnantit Gustaw Theodor Ahlgren ... siirrettäkööt siwiliwirastoon insinööreiksi siihen luokkaan, johon kunkin wirkatoimi 2 §:ssä armollista ohjesääntöä mainitulle insinöörikunnalle 20 p:ltä kesäkuuta wastakulunutta wuotta on luettu."

 

[Kari Haapakangas]

Kumpaankohan suuntaan tuossa mahtaa arvo nousta, eli onko kuudennen luokan insinööri arvoltaan ylempi vai alempi?

[Erkki Nuutio]

Koeta tulkita tuosta kenen pitää kumartaa syvempään :
https://fi.wikisource.org/wiki/Arvoj%C3%A4rjestys_Suomen_Suuriruhtinaanmaalle_1860 

Venäjän rankijärjestelmä oli lähtökohta Suomessa sovelletuille arvoasteille:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rankij%C3%A4rjestelm%C3%A4

[Kurt Ristniemi]

Kumpaankohan suuntaan tuossa mahtaa arvo nousta, eli onko kuudennen luokan insinööri arvoltaan ylempi vai alempi?

Vaikka Erkki tuossa jo vastasikin; niin tässä lyhyt pikaopasvinkki Ensiluokkainen, ja sitten sekunda ja ne muut.