Gmbk- ja Vgmbk-miehistövaunut ('härkävaunut')

[Kurt Ristniemi]

Sotaväkeä on aikoinaan kuljetettu katetuissa tavaravaunuissa, ns. härkävaunuissa. Tällöin vaunuissa oli sotilassisustus, eli asetelineet ja istuinlaudat sekä ainakin talvisaikaan kamiina. Näillä sotilaskuljetusvaunuilla ei ollut omaa litteraa. Kuitenkin Suomen sisällissodan ajoilta Punaisten rautatiearkistosta löytyy tietoja, joiden mukaan ns. miehistövaunuja jäljitettiin litteroilla Gmbk tai Vgmbk:

- Helmikuussa 1918 punaisten Liikenneosaston ylivalvoja ilmoitti, että kaikki Gmbk-vaunut tuli kiireellisesti palauttaa Helsinkiin.
- Maaliskuussa 1918 punaisten Sotaväenkuljetusosasto ilmoitti Vaununjakokomitealle, että ne Vgmbk-vaunut, jotka oli asetettu venäläisten joukkojen ja näiden perheiden sekä evakuoimisjoukkojen kuljettamiseen Venäjälle, tuli pidättää vain tähän käyttöön.

Sanomalehdistä selviää (ks. alla oleva kommentti), että Gmbk- ja Vgmbk-vaunut olivat penkkisisutuksella ja kaminalla varustettuja miehistövaunuja, ns. härkävaunuja.

[Kurt Ristniemi]

Rautatieläislehti nro 12-14 1917 kertoo Gmbk-vaunuista konduktöörivaunuina:
"Ensinnä esiintyivät Gmbk. vaunut, joissa kamiinan juurella poltti ja etäämpänä paletti. Astuimia eikä juuri istuimiakaan niissä ei ole. Nuori ja notkea sinne omin avuin ryömii, mutta vanhan ja kankean on turvauduttava toisten apuun. Ainakin yhden konduktörin ovatkin nämä pyydykset jo surmaan vieneet. Kalustoa ei niissä ole, eikä liioin valoa. Ellei satu kynttilän pätkää mukaansa saamaan, niin ole pimeässä."

Suojeluskuntalaisen Lehti nro 29 1923 kertoo Gmbk-vaunujen olleen penkkisisutuksella ja kamiinalla varustettuja miehistövaunuja, ns. härkävaunuja:
"Suojeluskunta on sotiiaallinen järjestö. Tämän huomioonottaen suojeluskuntalaisten pitää myöskin kyetä alistumaan siihen asiantiaan, että heidän kuljetuksiinsa annetaan Gmbk vaunuja, kuten sotilaillekin, sillon kuin luokkavaunuja ei riitä annettaviksi. Tämä on vastakin otettava varteen, varsinkin suurempien suojeluskuntakuljetusten tapahtuessa. Ellei tähän seikkaan voida tyyneesti suhtautua, on tosiaankin paras jättää paraatimatkat tekemättä.
»Härkävaunu» on sana, jota ei ainakaan päällystö saisi sotilas- eikä suojeluskuntakuljetuksista puhuttaessa käyttää. Se vaikuttaa kuria höllentävästi kuljetusten aikana. Vaunut, joita tarkoitetaan, ovat sotilaskuljetukseen järjestettyjä, penkkisisustuksella ja kylmänä vuoden aikana kaminalla varustettuja Gmbk eli miehistövaunuja eikä mitään »härkävaunuja»."

Rautatieläislehti nro 12-14 1917 kertoo myös, miksi hevos- ym. laudat tapasivat kadota:
"Suurinkin huolellisuus virkailijoiden puolelta vaunujen irtonaisten osien häviämisen estämiseksi tulee ainakin nykyään suuren sotilaskuljetuksen aikana melkein tehottomaksi, sillä sotilaat hyvin usein jo junan lähtöasemalla, tai sitten jollain muulla asemalla, missä juna pysähtyy, ottavat, tehdäkseen olonsa mukavammaksi vaunuihinsa (Gmbk) lisää istuinlautoja asemalla olevista tyhjistä vaunuista. Tällöin eivät he useinkaan välitä, ovatko nämä laudat sotilas-, hevos- tai sivulautoja."

[Kurt Ristniemi]

Uusi Suomi 23.02.1926 kertoo Karjalan Kannaksen talvisotaharjoituksissa käytetyistä miehistönkuljetusvaunuista. Vaunujen litteraa tekstissä ei mainita, mutta vaunutyyppi ja varustelu kyllä. Sekä termi 'miehistönkuljetusvaunu' erotukseiksi pelkästä katetusta tavaravaunusta:

"Rautatiekuljetukset edellyttivät huomattavaa määrää liikkuvaa kalustoa, joka osaksi oli muunnettava umpivaunuista miehistönkuljetusvaunuiksi."

[Kurt Ristniemi]

Gmbk ja Vgmbk eivät olleet vaunun kylkeen maalattavia litteroita, vaan vain raporteissa käytettyjiä tunnuksia. Vaunun kyljissä littera oli Ga.

Käsikirja Liikenneosaston Asema- ja Junapalvelijoille II, 1916, s. 96:
Gmbk: "Mustia normaalivaunuja (merkityt N.M./H.P.), varustetut sekä kamiinalla että sotilassisustuksella."
'Musta' tässä tarkoittaa tavaravaununvihreää erotukseksi 'punaisesta', joka oli venäläismallisten vaunujen väri.

Ilman kamiinaa olevan sotilassisustuksella varustetun normaalivaunun raporttitunnus oli Gmb.
Ja vastaavasti kamiinalla varustetun, ilman sotilassisustusta olevan normaalivaunun raporttitunnus oli Gak.

Vmbk-vaunut olivat arvatenkin venäläisvalmisteisia miehistönkuljetusvaunuja.

Merkillepantavaa on kuitenkin, että vaunuista käytettiin raporttitunnuksia mm. sanomalehtikirjoituksissa. Kenties niitä yleisessä puheessa kutsuttiin näillä raporttitunnuksilla erotukseksi tavallisista katetuista tavaravaunuista?

[Kurt Ristniemi]

Tuossa edellä kävi jo ilmi, että Gmbk-vaunut olivat sotilassisustuksella ja kamiinalla varustettuja suomalaisia katettuja tavaravaunuja. Niiden varsinainen littera oli Ga, ja Gmbk oli vain raporteissa käytettävä tunnus.

Mutta mikä oli venäläisvalmisteisten Vgmbk-vaunujen todellinen littera? Gd tai Gav? Mutta ennen vuotta 1920?

[Kurt Ristniemi]

Kevään 1918 punaisten kalustoluetteloissa nuo Gmbk ja Vgmbk -littterat esiintyvät samalla tavalla kuin tavallisetkin litterat.

Luetteloissa esiintyvät myös mm. litterat
- Gop, Goyö, Eop, Eoyö, CEoyö.
Näissä o=telivaunu, p=päivävaunu, yö=yövaunu. Mutta mikä on Gop? Päiväkäyttöön tarkoitettu telillinen katettu tavaravaunu? Vai väärinkirjoitettu Cop?

Ja mikä onkaan ollut VG. amr.? Sellaisia oli huhtikuussa 1918 5 kpl lastattuina I piirin asemilla.  

[Ilkka Hovi]

VG amr. oli varmaan Kanadassa tehtyjä teli-katettuja tavaravaunuja (Box car). Niitä oli kaksi kappaletta  "mustan kirjan" vaunuluettelon mukaan.  Katolla oli matala kaide kulkulankkujen vieressä.

[Petri Sallinen]

VG amr. oli varmaan Kanadassa tehtyjä teli-katettuja tavaravaunuja (Box car). Niitä oli kaksi kappaletta  "mustan kirjan" vaunuluettelon mukaan.  Katolla oli matala kaide kulkulankkujen vieressä.

Mahdollisesti tämä?

[Kurt Ristniemi]

Huhtikuussa 1918 Suomessa oli siis ainakin 5 VG. amr. -vaunua. 
Voitaneen olettaa niiden olleen Venäjän isoja telillisiä box car vaunuja, joita siis jossakin liikkuvan kaluston kuvastossa ('musta kirja') on kaksi kappaletta litteralla Gkk ja numeroilla 49998 ja 49999.

Onkohan siinä liikkuvan kaluston kuvaston sivussa vuosilukua? Nimittäin vuonna 1923 sovittiin kalustonvaihdosta Valtionrautateiden ja Venäjän rautateiden välillä (Rh 1248/4368 28.6.1923:     
13.6.1923 luovutettiin kolme Amerikassa rakennettua korkealaitaista tavaravaunua, nrot 90997, 90998 ja 90999.
 

[Petri Sallinen]

Mustan kirjan julkaiseminen alkoi vasta vuosina 1926-27, vaikka kirja onkin vain yksi muoto keskushallinnon ylläpitämästä vaunukorttitiedosta. Gkk:n osalta julkaisun piirustuksissa ei ole vuosilukua. Piirustuksissa vaunu on jo esitetty K5-teleillä varustettuna.

Yhdistelmä- ja Erikoisyhdistelmä-vaunuluetteloissa kaksi kappaletta Gkk-vaunuja esiintyy vielä vuonna 1938. Tämän uudempia versioita kyseisistä luetteloista minulla ei ole.

Gkk-vaunujen numerointi muutettiin 25.2.1927 annetulla määräyksellä (Ko 47/317) seuraavasti: Gkk 48001 -> 49998 ja Gkk 48002 -> 49999.

[Kurt Ristniemi]

Nuo edellä mainitsemani Venäjälle luovutetut Amerikassa valmistetut korkealaitaiset tavaravaunut 90997-90999 olivat nähtävästi Suomeen jääneitä venläisiä avonaisia tavaravaunuja.
Minkähänlaisia ne olivat?

[Kurt Ristniemi]

Näkyypä sattuneen niinkin, että aina kekseliäät - ja ohjeista ja määräyksistä piittaamattomat - rautatieläiset ovat lämminvaunujen puutteessa lastanneet lämminvaunutavaraa Gmbk-vaunuihin. Vaunuthan eivät siihen käyttöön soveltuneet ja tavaraa pilaantui matkalla, ja rautatielaitos joutui maksamaan korvauksia.

Tästä ymmärrettävästi harmistununeena rautatiehallitus julkaisi nimenomaisen kiellon kuormata lämminvauntavaraa Gmbk-vaunuihin.

"Kiertokirje N:o 25/951 kiellosta kuormata lämminvaunutavaraa Gmbk-vaunuihin.

Koska on sattunut että asemat ovat kuormanneet lämminvaunutavaraa Gmbk-vaunuihin, mutta näiden vaunujen tarkoitukseen sopimaton rakenne helposti voi aiheuttaa tavaran pilaantumisen matkalla sitä seuraavine korvausvaatimuksineen, on Rautatiehallitus katsonut tarpeelliseksi nimenomaan kieltää sanotunlaisen tavaran kuormaamisen kyseellisiin vaunuihin; joka kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan. Helsingissä, Rautatiehallituksessa, maaliskuun 5 päivänä 1920.
Vilhelm Jansson"

https://www.doria.fi/handle/10024/172220

[Kurt Ristniemi]

Maaliskuussa 1920 laaditun muistion mukaan Gmbk-vaunuja oli n. 50 (alunperin n. 250). Nämä vaunut sotilassistuksineen eivät kuuluneet yleisesikunnalle, joten ne olivat rautateiden vapaasti käytettävissä. Niitä oli käytetty paitsi sotilaskuljetuksiin, myös matkustajaliikenteeseen (markkinaväki, paikallisliikenne).
Vaunut esitettiin säilytettäviksi. Niiden sisustus oli kuitenkin puutteellinen, kun sen osia oli ilmeisesti varastettu. Helsingissä oli rautateiden oma sotilassisustusvarasto, jonka avulla esitettiin vaunujen sisustuksen täydentämistä (28 istuinlautaa, 2 kivääritelinettä ja 1 kamiina).

Esitys on muistioon merkitty hyväksytyksi.
(Rautatiehallituksen Liikenneosaston ensimmäinen arkisto F:13)

Tämä muistio saattaa ola yksi vastaus vuonna 2018 esittämääni kysymykseen katettujen tavaravaunujen käyttämisestä matkustajaliikenteeseen. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,10804.msg85782.html#msg85782
Tuon ketjun mukaan käytettiin myös Gds-vaunuja. Gds-litteraa ei näy vielä(kään) lisätyn vorgin litteraluetteloon.  
  

[Jorma Rauhala]

VG amr. oli varmaan Kanadassa tehtyjä teli-katettuja tavaravaunuja (Box car). Niitä oli kaksi kappaletta  "mustan kirjan" vaunuluettelon mukaan.  Katolla oli matala kaide kulkulankkujen vieressä.

Mahdollisesti tämä?

Tämmöisellä vaunulla lienee sukulaisuus myös tuohon esitettyyn vaunutyyppiin?
http://vaunut.org/kuva/165631