Kolarin Rata sähköistetään

[Oula Ahlholm]

Kolarin Rata sähköistetään
Linkki Ylen uutiseen: https://yle.fi/a/74-20037246

[Mika Hakala]

Nyt menee Oulalta hieno rata pilalle, kun nuo törröttäjät pystytetään pilaamaan paikallista kulttuurimaisemaa.

[Panu Breilin]

Olisikohan tuonne jotain uutta tai lisääntynyttä liikennettä tiedossa? Nykyiset tavaraliikenteen kuljetusmääräthän ovat melko pienet (samaa tasoa kuin esimerkiksi Äänekoski–Haapajärvi-rataosalla) ja matkustajajunat kulkevat harvakseltaan.

[Teemu Saukkonen]

Täytyynee liitttyä Naton huoltovarmuusvaatimuksiin. Tosin sähköistys ei sitä periaatteessa lisää.

[Rainer Silfverberg]

Täytyynee liitttyä Naton huoltovarmuusvaatimuksiin. Tosin sähköistys ei sitä periaatteessa lisää.

Ehkä kyse on siitä että VR haluaa eroon viimeisistäkin sinisistä makuuvaunista. Eli Kemijärven tapauksen toisto.

Toinen juttu mitä tulee Natoon tai huoltovarmuuten , niin jos Jäämeren rata joskus rakennetaan niin minun mielestäni järkevin reittti olisi Kolari-Kilpisjärvi-Jäämeri eikä Rovaniemi-Inari-Kirkkoniemi.

Käsivarren reitin varrella olisi paljon matkailullisesti kiinnostavia kohteita.

[Kari Haapakangas]

Huoltovarmuusrata Jäämerelle? Onko sen pakko olla juuri Jäämerelle? Paljon fiksumpaa olisi hyödyntää olemassa olevaa Narvikin rataa, vaikka se vie "vain" Atlantille. Nelikiskotus Oulu-Narvik, niin siinä se!

[Rainer Silfverberg]

Huoltovarmuusrata Jäämerelle? Onko sen pakko olla juuri Jäämerelle? Paljon fiksumpaa olisi hyödyntää olemassa olevaa Narvikin rataa, vaikka se vie "vain" Atlantille. Nelikiskotus Oulu-Narvik, niin siinä se!

Se on selvä että Torno-Haaparanta ja sieltä reitti muualle Skandinaviaan on ykkösvaihtoehto , mutta Jäämeren rata olisi varapäre. Se toimisi ilman siirtokuormauksia.

[Jaakko Pehkonen]

Ehkä kyse on siitä että VR haluaa eroon viimeisistäkin sinisistä makuuvaunista. Eli Kemijärven tapauksen toisto.

Toinen juttu mitä tulee Natoon tai huoltovarmuuten , niin jos Jäämeren rata joskus rakennetaan niin minun mielestäni järkevin reittti olisi Kolari-Kilpisjärvi-Jäämeri eikä Rovaniemi-Inari-Kirkkoniemi.

Käsivarren reitin varrella olisi paljon matkailullisesti kiinnostavia kohteita.

Niin eikö täällä esiintynyt sellainenväite viimesyksynä että isomman agregaattivaunun hankinnan ympäristöministeriö olisi kieltänyt. Ja selvää taitaa olla sekin että sinisillä makuuvaunuilla on vähemmän elinaikaa edessä mitä on takana. Toisaalta eikö tuossa olisi mainostetulle Fleetcaren modernisointiosastolle näytönpaikka...

Ehkä tuo käivarren reitti voisi olla parempi reitti Jäämeren radalle. Tosin sitä en tiedä kuinka vaikea (kallis) se on rakentaa millekkin reitille.  Tosin onko käsivarren olosuhteet radan aukipitämiselle talvella kuinka vaikeat? Mietin vain kun valtatie 21:llä tuppaa olemaan ongelmia talvisin runsaiden lumisateiden aikaan.

[Panu Breilin]

Täytyynee liitttyä Naton huoltovarmuusvaatimuksiin. Tosin sähköistys ei sitä periaatteessa lisää.

Tosiaan hallitusohjelman puolustuspolitiikkaa koskevasta osiosta näkyy löytyvän tällainen teksti:

"Liikenneyhteydet Norjasta ja Ruotsista Suomeen on taattava, sillä tämä hyödyttää turvallisuutta, huoltovarmuutta ja
kauppaa. Suomi edistää sotilaallista liikkuvuutta Euroopassa ja tukee EU:n sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita."

[Sami Koistinen]

Olisiko kyse kumminkin Kaunisvaaran rautatiehankkeen paluusta? Kaunisvaaran kaivos on saanut lupa-asiansa kuntoon.

https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/kaunisvaaran-kaivoshanke-pajala-ruotsi

https://yle.fi/a/3-6155399

[Niila Heikkilä]

Kolarin radan sähköistys nousee esille myös sotilaallisena kehityshankkeena, eli naton kuljetusinfran parantamisena Tornionlaaksossa. Lisäksi hanketta voi ajatella myös jäämerenradan vaiheittain rakentamiseen liittyvänä, ei niin merkityksettömänäkään osa-alueena. Jos matkustajaliikenne lasketaan pieneksi osa-alueeksi, varsinaisia olemassa olevia kuljetusvirtoja on Kolarin raakapuuterminaali, jonka täyttä potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty.

Tulevaisuudessa kuljetuksia lisää mahdollinen Hannukaisen kaivoshanke. Ehkä myös Kaunisvaara, mikäli se aukeaa. Vaikka kaikki nuo kariutuisivat, varsinaisen huoltovarmuuden kannalta yhteys Jäämerelle voidaan saada myös rakentamalla Kolari-Svappavaara-rata. Silloin pystytään kiertämään Bodenin ympäristön rautatiesolmu, ja yhteys toimii varareittinä.

Mikäli alkuperäinen Kilpisjärvi-Skibotn -ratahanke vielä joskus palaa suunnittelulistalle, porotalouden kannalta Suomen ja Ruotsin rajaa myötäilevä rata ei ole niin paha, koska paliskuntien länsiraja on joka tapauksessa valtakunnanrajalla. Jos koko rata aidataan itäpuolelta, Muonionjoen rantaan jäävä maa-alue ei jaa/rokota aivan kohtuuttomasti poronhoitoaluetta.

Kolarin radan sähköistys ei ole aivan niin turha kuin se äkkiseltään katsottuna näyttää. Se on osa laajempaa tulevaisuuden kokonaisuutta jolla on olemassa perusteet kuljetusinfrahankkeiden vaiheittain rakentamisessa.

[Panu Breilin]

Olisiko kyse kumminkin Kaunisvaaran rautatiehankkeen paluusta? Kaunisvaaran kaivos on saanut lupa-asiansa kuntoon.

https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/kaunisvaaran-kaivoshanke-pajala-ruotsi

https://yle.fi/a/3-6155399

Nykyisinhän malmi kulkee tuolta alueelta kuorma-autoilla Pitkäjärvelle Svappavaaran radan varteen, ja sieltä junalla Narvikiin. Tämä katsottiin kannattavammaksi kuin kuljettaminen Kolarin rataa Perämeren rantaan laivattavaksi.

Siitä ei taida olla tietoa, että kuljetusreittiä oltaisiin muuttamassa? Reitin muutoshan vaatisi myös investointeja satamaan ja ratakapasiteetin lisäykseen.

[Simo Virtanen]

Kolarin radan sähköistys nousee esille myös sotilaallisena kehityshankkeena, eli naton kuljetusinfran parantamisena Tornionlaaksossa.

Hieman erikoista nostaa jokainen infraa koskeva kysymys NATO-asiaksi.

NATO:n kenraaleille varmaankin kelpaa myös dieselvetoinen tavaraliikenne, joka on toimintavarmempaa myös poikkeusoloissa.

[Markku Naskali]

Pirkkalassa tehdään paikallistien parantamisen nimikkeellä käytännössä kiitorataa.
Sekin on helppo tulkita NATO-hankkeeksi...

[Juha Toivonen]

Jonkun aikaa taaksepäin hehkutettiin jälleen Pori - Parkano - Haapamäki radan uutta tulemista, eli jonkinmoista hanketta ko poikittaisradan uudelleen rakentamiseksi. Myös tuohon hankkeeseen oli kytkettynä Nato. Media uutisoi Nato-radasta. Lienee kuitenkin kyseiset suunnitelmat päätyneet mappi-Ö:n?

[Juha Toivonen]

Pirkkalassa tehdään paikallistien parantamisen nimikkeellä käytännössä kiitorataa.
Sekin on helppo tulkita NATO-hankkeeksi...

Ei ollenkaan huono idea sähköistää Kolarin rata. Toivottavasti ko rataa jatketaan pikaisella aikataululla myös Norjan puolelle. Strateginen varmuus sekä huoltovarmuus edellyttäisivät radan jatkamista Norjan satamiin. Dieselit voivat aina liikennöidä tiukan paikan tullen sähköistetyllä radalla.

[Juha Toivonen]

Väittävät, jotta jokin alustava suunnitelma olisi Kolari - Kiiruna välille? Mutta kuinka ratkaistaisiin 1435 - 1524 välinen ero Kiirunassa, vaiko jo Kolarissa?

[Christian Pakisjärvi]

Kolarin Rata sähköistetään
Linkki Ylen uutiseen: https://yle.fi/a/74-20037246

Silleen kiva juttu mutta sinisistä cemteistä en halua luopua.

[Antti Tapani Häkkinen]

Kolarin Rata sähköistetään
Linkki Ylen uutiseen: https://yle.fi/a/74-20037246

Silleen kiva juttu mutta sinisistä cemteistä en halua luopua.

Sähköistys ei sinänsä tarkoita, että siniset vaunut katoaisivat. Syy, miksi Kolarin yöjunissa käytetään sinisiä vaunuja on se, että Kolarin yöjunien kysyntä aaltoilee hyvin paljon vuodenajan mukaan, eikä VR ole halunnut ostaa uusia makuuvaunuja seisomaan puolet vuodesta turhan panttina.

[Arto Papunen]

Vaiko, että nykyisessä aggregaattivaunussa ei teho riittäisi, että koko juna olisi kaksikerroksinen?

[Lasse Holopainen]

Eihän niillä aina siellä edes ole jostain syystä alligaattorivaunua käytössä, ja on kai Dr16 sähkönsyöttöäkin käytetty. Sitten vielä sinisissä on asjalliset oljypolttimet.

[Markku Naskali]

Noista öljypolttimista tuli mieleen se kun 50-luvun loppupuoliskolla aloin kulkea kouluun, joissain puukorivaunuissa oli koppi joka sisälsi kamiinan. Näin joskus sen kun konnari avasi  kopin oven. Olisiko silloin lämmitetty peräti klapeilla?

[Jouni Hytönen]

Noista öljypolttimista tuli mieleen se kun 50-luvun loppupuoliskolla aloin kulkea kouluun, joissain puukorivaunuissa oli koppi joka sisälsi kamiinan. Näin joskus sen kun konnari avasi  kopin oven. Olisiko silloin lämmitetty peräti klapeilla?

Klapilämmitteisiä puuvaunuja oli jokapäiväisessä normaaliliikenteessä lättähattujen poistumisen jälkeen alkaen 29.5.1988 vielä kyseisen aikataulukauden loppuun 27.5.1989 saakka, mutta ei enää kovin yleisesti 90-luvun puolella. 29.5.1988 alkaen jokapäiväistä puuvaunuliikennettä oli rataosilla Tampere-Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Pieksämäki ja Pieksämäki-Joensuu. 28.5.1989 alkaen puuvaunujen jokapäiväinen käyttö päättyi rataosilla Tampere-Haapamäki-Jyväskylä ja Jyväskylä-Pieksämäki. Tuosta Pieksämäki-Joensuu-rataosasta minulla ei ole tarkkoja havaintoja, mutta olen nähnyt siellä puuvaunuista koostuvan junan vielä 27.5.1989 jälkeenkin. Toisaalla mainittiin, että viikonlopun lisävaunuina puuvaunuja käytettiin myös Savonlinna-Parikkala-rataosalla. Oliko myös Karjaa-Hanko-rataosalla?

edit: täsmennetty tietoja.

[Mikko Nyman]

Klapilämmitteisiä puuvaunuja oli jokapäiväisessä normaaliliikenteessä lättähattujen poistumisen jälkeen alkaen 29.5.1988 vielä vuoden 1989 ajan, mutta ei enää kovin yleisesti 90-luvun puolella. 29.5.1988 alkaen jokapäiväistä puuvaunuliikennettä oli rataosilla Tampere-Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Pieksämäki ja Pieksämäki-Joensuu.

Olen yrittänyt onkia tietoa siitä, milloin puuvaunujen säännöllinen käyttö henkilöjunissa päättyi tarkkaan ottaen, mutta sellaista päivämäärää ei ole löytynyt mistään.

Mahtoiko olla niin, että vielä vuonna 1992 tai jopa 1993 joissain Haapamäen suunnan pika- tai henkilöjunissa käytettiin vaunuvajeen vuoksi muutamissa junissa Haapamäen höryveturipuistolta lainattuja puuvaunuja (jotka muuten taisivat olla VR:n omistuksessa)?

[Leevi Halonen]

Klapilämmitteisiä puuvaunuja oli jokapäiväisessä normaaliliikenteessä lättähattujen poistumisen jälkeen alkaen 29.5.1988 vielä vuoden 1989 ajan, mutta ei enää kovin yleisesti 90-luvun puolella. 29.5.1988 alkaen jokapäiväistä puuvaunuliikennettä oli rataosilla Tampere-Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Pieksämäki ja Pieksämäki-Joensuu.

Olen yrittänyt onkia tietoa siitä, milloin puuvaunujen säännöllinen käyttö henkilöjunissa päättyi tarkkaan ottaen, mutta sellaista päivämäärää ei ole löytynyt mistään.

Mahtoiko olla niin, että vielä vuonna 1992 tai jopa 1993 joissain Haapamäen suunnan pika- tai henkilöjunissa käytettiin vaunuvajeen vuoksi muutamissa junissa Haapamäen höryveturipuistolta lainattuja puuvaunuja (jotka muuten taisivat olla VR:n omistuksessa)?

Olen kuullut myös samaa että 1993 käytettiin Haapamäen junissa puuvaunuja. Yksi henkilö kertoi että olisi käytetty viellä 1994.