Jäähdytys- ja lämminvaunu Ggs

[Kurt Ristniemi]

Säilyneiden kirjelmien mukaan Valtionrautateillä oli vuonna 1923 48 Ggs- lämmin- ja kylmävaunua sekä tilattuna materiaalit 30 Ggs-vaunua varten.
Osaluettelon mukaan Ggs-vaunuissa oli mm. jääsäiliöt, kamiina, kattokaiteet ja kattoluukut.
Vaunun sivupalkin pituus oli 7 981 mm.

Ggs-vaunua ei löydy vuosikertomusten vaunutaulukoista eikä VR:n historiikeista. Ei myöskään käytettävissäni olevista vaunukuvastoista.
Minkähänlainen vaunu tuo Ggs- lämmin- ja kylmävaunu mahtoi olla? Ja mitä mahtoi tarkoittaa litteran 's'?

[Erkki Nuutio]

Vastata en osaa, mutta K.J.M. Collanin matkakertomus Pietarin maitokauppaolot / Maanviljelyshallitus N:o LXXXI 1913 (106 s. + 2 liitettä) kuvaa lähinnä sanallisesti lämmin- ja jäähdytysvaunuja eli n.k. voivaunuja. Maidonkuljetuksissa Pietariin käytettiin G.g.h. ja G.g.k. -malleja (suljettava eteinen) ja G.k. -mallia (kapea avoin silta, joka oli varsin vaarallinen ja epäkäytännöllinen).

[Kurt Ristniemi]

Käsikirja Liikenneosaston Asema- ja Junapalvelijoille II, 1916 näkyy kertovan, mitä Ggs-litteran 's' tarkoittaa:
Katettuja, lämm. ja jäähd. vaunuja, (valkeita), joiden jäähdyttämisessä käytetään suolaa.

Suolan käyttäminen lopetettiin vuonna 1930. Viimeistään tällöin näiden vaunjen litteraksi arvatenkin tuli pelkkä Gg.

Vaunumallin ulkonäkö on yhä hakusessa. Voi toki olla, etteä se ei mitenkään eronnut saman ajan Gg-vaunuista. Ainoa ero on saattanut olla, että suolaa käytettäessä jääsäiliöissä käytettiin pohjatulppia.

[Eljas Pölhö]

SVR-VR tilauskirjassa 1913-1941 löytyy
1914 Varm & kylv. Ggs 30 st 33873-33902, Fredriksberg, kontrakt 2/12 1914, nr 420, de första (5) 1916, de sista (3) 1919

1915 Varm & kylv. Ggs 15 st 33858-33872, Fredriksberg, kontrakt 2/12 1914, nr 420, de första (5) 1916, de sista (3) 1919

Tilauspäivä, tilausnumero ja toimitusajat ovat tosiaan samat kummankin vuoden riveillä (ei copy/paste-virhe). Kummankin jarrusarake (Bromslag) on W, häfst.
Teksti on musteella käsinkirjoitettu ja 1914 sarjamerkki vähän levinnyt, mutta näin sen tulkitsin. Vaunut 33903-33926 näyttävät enemmän sarjalta Gg kuin Ggs.

[Petri Sallinen]

Rh 40/1901 (?) toteaa seuraavaa: "Höyryllä lämmitettävät lämminvaunut merkitään kirjaimilla Ggh, kamiinalla varustetut taas kirjaimilla Ggk. Uusimmat lämminvaunut N:rot 33858 alkaen merkitään kirjaimilla Ggs." Sama teksti toistuu vuoden 1912 vaunuluettelon alaviitteessä.

Kaikki Ggs-sarjan yksilöt perusmittoineen löytyvät käsinkirjoitetuista vaunulistoista numerosta 33858 alkaen. Jokaisen vaunuyksilön kohdalle on kirjoitettu käsin litteramuutos: Gg. Muutosajankohdasta ei ole tietoa.

"Mustasta kirjasta" löytyy sarja 33858-33902 ja kuvalaattapiirustus. Vaunu on kolmiakselinen, jossa päätyseinän pyöristyssäde on loiva — vähän samaan tapaan kuin Gb/Gd-yhdysliikennevaunuissa. Vaunusta on erinomainen Tapio Keräsen laatima piirustus Junat-lehdessä nro 62.

Rh 40/1901 ja vaunulistauksen päiväys 1912 ovat ristiriidassa vaunujen valmistumisvuosien kanssa. Vaunujen valmistumisvuosiksi ilmoitetaan nimittäin vuodet 1915-1919 — vai ennakoitiinko määräyksessä jo tulevaa?

[Eljas Pölhö]

Ottamatta suoraan kantaa Petrin julkaisemaan otteeseen, niin yleensä tällaiset isot kirjat (sledget, mikä on oikea sana?) on Kansallisarkistossa usein listattu vähän hassusti ja joskus ihan pieleen. Lisäksi ne eivät ole hetken tuotteita, vaan niitä täydennetään vuosikymmenien ajan. Vaunukirjoja olen kuvannut vain, jos sattuvat eteen, mutta veturikattilarekisterejä etsin tietoisesti. Niissä on harmillisia virheitä siinä kuvaelmassa mitä ne sisältävät. Esim. Viipurin konejakson tai konepajan rekisteristä oli ihan väärät tiedot (kuvasin sen joskus Hämeenlinnassa). Tarjosin kyllä korjausta, mutta eihän minua uskottu silläkään kertaa.

Kaluston vastaanottopapereita löytyy ainakin Rh:n (rautatiehallitus), Koneosaston, Koneteknisen toimiston ja Liikenneosaston arkistoista (vanhimmalta ajalta myös TVH:n arkistosta). Yksi antoisa lähde ovat Kilometrikonttorille tehdyt kuukausittaiset (joskus useamminkin) ilmoitukset, kunhan vain aina keksii missä ne minäkin vuonna ovat. Harmillisin puute käsittää vuodet 1916-1920, vaikka on mahdollista ettei niitä ole tässä muodossa koskaan edes tehty (vrt. liitekuva).

[Petri Sallinen]

Ottamatta suoraan kantaa Petrin julkaisemaan otteeseen, niin yleensä tällaiset isot kirjat (sledget, mikä on oikea sana?) on Kansallisarkistossa usein listattu vähän hassusti ja joskus ihan pieleen. Lisäksi ne eivät ole hetken tuotteita, vaan niitä täydennetään vuosikymmenien ajan.

Vaunuyksilöiden tietoja sisältävät "isot kirjat" olivat vaunukorttijärjestelmän edeltäjiä. Moni tunnettu kirja on aloitettu vuonna 1896, jolloin toteutettiin suuri litterointiuudistus. Joidenkin vaunusarjojen osalta päivityksiä on tehty jopa 1950-luvulle asti. Suurimmaksi osaksi päivittäminen loppui vaunukorttijärjestelmän tuloon. Vaunukorteista tehtiin vuosittain yhteenvedot "Mustaan kirjaan".

http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11734.0.html

Keskushallinto ylläpiti useampia kirjamaisia listauksia — vähän erilaisin tiedoin. Listauksista kertyy valtava määrä otoksia, mikäli mielii kuvata kaikkien vaunusarjojen tiedot. Todelläkin: tapa arkistoida on melko villi. Aika moni kirja on tullut vastaan täydellisenä yllätyksenä arkistoviitteestä, jonka ei olettaisi sisältävä vaunuluetteloita.

Vaunukortit olisivat parasta dataa — valitettavasti vaunukortistoja on vuosien varrella hävitetty.

[Kurt Ristniemi]

Vaunusta on erinomainen Tapio Keräsen laatima piirustus Junat-lehdessä nro 62.

Niinpäs näkyy olevan. Tosin ei litteralla, vaan tunnistettavissa vaununnumeron perusteella.

Artikkeli on mielenkiintoinen ja kattava. Valitettavasti siinä toistuu VR-historiikin 1862-1912 väärä tieto, että ensimmäiset jäähdytys- ja lämminvaunut olisivat olleet peräisin vuodelta 1863.
Historiikkiin väärä tieto lienee tullut vuoden 1906 vuosikertomuksen taulusta N:o 5, jonka mukaan VR:n konepaja (po. Helsingin - Hämeenlinnan rautatien konepaja) rakensi Gg-vaunut 1214,1215 ja 1137 vuodeksi 1863.
Vanhemman tiedon, eli vuoden 1885 taulun N:o 19 mukaan ensimmäiset Gg-vaunut 1214, 1215 ja 1216 rakensi rautatien mekaaninen konepaja Helsingissä vasta vuodeksi 1879.
Eikä vuoden 1871 kalustoluettelossa olekaan lainkaan jäähdytys- ja lämminvaunuja, eikä mitään muitakaan vaunuja numeroilla 1214-1216, vaikka viereisillä numeroilla erilaisia tavaravaunuja onkin.

VR-historiikissa on muitakin virheitä, jotka johtuvat historiikin kuvaamaa aikaa myöhemmin tehdyistä virheellisistä kalustoluetteloista.

[Petri Sallinen]

En ole tutkinut "kylmevaunuja" tai "lämmevaunuja", mutta tällaisen listauksen kuvasin aikoinani Ggk-vaunuista. Sivu on hieman kurtussa, mutta ensimmäisen vaunun numerosarja lienee alkujaan 3601 (?) ja muutoksen jälkeen 33601 (?). Valmistumisvuodeksi on kahden ensimmisen vaunun osalta on kirjattu 1860. "Kylmevaunut" ja "lämmevaunut" on karkeammissa listauksisa kirjattu pelkkään G-litteraan.

[Eljas Pölhö]

Vuoden 1879 vaunuluettelon mukaan jäävaunut ("isvagnar") 1214 ja 1215 on vuonna 1879 muutettu vaunuista 1125 ja 1138.

[Petri Sallinen]

En osaa ottaa kantaa siihen, onko luetteloinnissa tehty virhe. Vuoden 1902 luetteloinnista (mikäli se pitää paikkansa) voi kuitenkin seurata keskustelussa mainittujen Gg-vaunujen numeroinnin kehityksen.

[Kurt Ristniemi]

Varmuuden välttämisen ehkäisemiseksi lienee syytä muistuttaa, että vuoden 1902 (ym.) numerointimuutostaulukoiden sarake 1860 ei tarkoita sitä, että vaunu olisi ollut olemassa vuonna 1860, vaan sitä, että ennen vuotta 1887 sillä on ollut numero, joka kuuluu vuoden 1860 numerointijärjestelmään. Olipa vaunu valmistunut sitten vuonna 1860, 1870 tai 1880 (esim.)

[Petri Sallinen]

Varmuuden välttämisen ehkäisemiseksi lienee syytä muistuttaa, että vuoden 1902 (ym.) numerointimuutostaulukoiden sarake 1860 ei tarkoita sitä, että vaunu olisi ollut olemassa vuonna 1860, vaan sitä, että ennen vuotta 1887 sillä on ollut numero, joka kuuluu vuoden 1860 numerointijärjestelmään. Olipa vaunu valmistunut sitten vuonna 1860, 1870 tai 1880 (esim.)

Taulukon vasen sarake kertoo vaunun hankintavuoden. Gg:n tapauksessa se näyttää olevan 1863.

Tosin tässä luetteloinnissa vuosi on aikaisempi.

[Kurt Ristniemi]

Näissä vuosikymmeniä myöhemmin tehdyissä luetteloissa on vanhimpien vaujujen kohdalla virheitä. Ja eri luetteloissa on jopa erilaiset tiedot.  Tarkempia tietoja pitää etsiä varhaisemmista lähteistä, ja mieluiten vuosikohtaisista kalustoluetteloista.

- Kuten edellä totesin esim. vuoden 1885 taulun mukaan ensimmäiset Gg-vaunut 1214, 1215 ja 1216 rakensi rautatien mekaaninen konepaja Helsingissä vasta vuodeksi 1879.
- Esim. vuoden 1871 kalustoluettelossa ei ole lainkaan jäähdytys- ja lämminvaunuja.
- Vuosien 1860-1862 välinekirjoista selviää, mitä vaunuja siihen mennessä oli valmistettu. Niihin ei kuulu lämmin- ja kylmävaunuja.
- Mitä valmistettiin vuonna 1863, sitäpä en tiedä. Ei ole tullut vastaan vuoden 1863 kalustoluetteloa tai välinekirjaa.

Toistaiseksi uskon siis lähinnä vuoden 1885 luetteloa, mitä tulee Gg-vaunujen käyttöönottoaikaan. 

[Eljas Pölhö]

Vuoden 1879 vaunukalustokirjassa vaunujen 1125 ja 1138 kohdalla on maininta, että ne muutettiin 1879. Tässä se sivu. Aiemmin olen laittanut sivun, jossa vaunut on merkitty uusille numeroilleen 1214 ja 1215. Huomaa, että numeromuutokset olivat 1125 -> 1215 ja 1138 ->1214. Ennen muutosta vaunut olivat tavallisia katettuja tavaravaunuja, joten minusta 1879 näyttää melko varmalta jäähdytysvaunujen käyttöönottovuodelta.

[Petri Nummijoki]

Onko vaunujen 1125 ja 1138 valmistumisvuosi tiedossa? Voisiko ristiriita selittyä sillä, että ne olisivat vuodelta 1863 mutta muutettu 1879?

[Kurt Ristniemi]

Vanhin löytämäni ukaasi jäähdytysvaunujen käytöstä on maaliskuulta 1879. Siinä todetaan keisarillisen senaatin antaneen luvan kokeilla jäällä jäähdytettyjä vaunuja meijerivoin ja kerman kuljettamiseen. Tarkoitusta varten varustettiin kaksi käytettyä tavaravaunua.

Ensimmäiset jäähdytetyt tavaravaunut olivat siis jo olemassa olleita käytettyjä katettuja tavaravaunuja, jotka vuonna 1879 jollakin toistaiseksi vielä tuntemattomalla tavalla varustettiin jäällä jäähdytettäviksi.    

Cirkulär. No 1,122, 13.3.1879
För att underlätta transport per jernväg af mejerismör och grädde under den varma årstiden, har Kejserliga Senaten den 27 sistvikne Februari tillåtit att under innevarande års sommar till denna transport får på försök begagnas vagnar, hvilkas inre kunna hållas afkylda med is, samt att två godsvagnar få för sådant ändamål inredas och nödiga isupplag anskaffas å stationerna Svartå, Riihimäki, Loimijoki, Kaipiais och Walkeasaari; och komma dessa vagnar att åtfölja godstågen N:o 191 från Hangö och N:o 152 från Åbo hvarje onsdag samt derefter fortsätta med godståget N:o 101 från Hyvinge och Riihimäki hvarje thorsdag och anlända till S:t Petersburg om fredag afton; ägande stationsinspektorerne å de stationer, der isupplag finnas, tillse att, der så erfordras, is i dessa vagnar påfylles. Det alle, som vederbör, till kännedom härigenom meddelas. Helsingfors, af Jernvägsstyrelsen den 13 Mars 1879.

[Kurt Ristniemi]

Voisiko ristiriita selittyä sillä, että ne olisivat vuodelta 1863 mutta muutettu 1879?

Juuri siitä on kyse.

Esim. vuoden 1906 taulukossa kerrotaan kunkin vaunun sarja (littera) vuonna 1906, numero eri vuosien numeroinneissa ja liikenteesentulovuosi. Mutta siinä ei kerrota vaunun mahdollisia entisiä litteroita.  

Muutaman kertaan olen joutunut korjaaman taulukon perustella esitettyjä väitteitä tyyliin "On helppo osoittaa, että vaunu on aina kuulunut D-sarjaan". Tällaista väitettä taulukon perusteella ei voi esittää, sillä taulukko ei kerro vaunun mahdoillisia entisiä litteroita. Joidenkin vaunujen kohdalla tällaisia tietoja on lisätiedoissa, mutta ei suinkaa kaikkien sarjaa vaihtaneiden kohdalla.

Joissakin kalustokirjoissa on tieto vaunun liikenteeseenottovuoden lisäksi muunnosvuodesta, mutta ei aina. Näissäkään ei välttämättä kerrota, mihin sarjaan vaunu ennen muuntamista kuului.

Lyhyesti: liikenteeseenottovuosi ei (aina) tarkoita vaunun taipaleen alkua taulukon tai kirjan kertoimassa sarjassa (litterassa).

Ts. kyse ei ole mistään ristiriidasta. Taulukoita ja kalustokirjoja pitää vain osata lukea.

[Petri Sallinen]

Taulukot tarjoilevat vain karkeaa tietoa. Tarkempia vaunuyksilökohtaisia tietoja on etsittävä vaunukorteista tai ennen vaunukorttiaikaa koneosaston liikkuvaa kalustoa koskevasta kirjeenvaihdosta.

Viime perjantaina kävin läpi Kansallisarkistossa paksun mapillisen liikkuvaa kalustoa koskevia lähteneitä kirjeitä vuodelta 1914. Mappi sisälsi mm. noin sata sivua vaunuyksilöiden numeroita ja litteroita koskevia muutosmääräyksiä — sekaisin monenlaisten muiden aineistojen kanssa. Näistä saa tarkkaa tietoa vaunuyksilöiden muutoksista, mutta aineiston peuhkottamiseen on varattava runsaasti aikaa.