Gda ja Gds, sotilaskuljetusvaunuja? - Sotilassisustus

[Kurt Ristniemi]

Sotilaskuljetuksissa näkyy käytetyn mm. Gda- ja Gds-vaunuja ainakin vuonna 1914, sekä Gds-vaunuja vuonna 1937.
Gds-vaunuja tiedetään olleen penkkisisustus, kun niitä käytettiin olympialiikenteen ylimääräisissä junissa vuonna 1952.

Oletettavasti sekä Gda että Gds olivat raporteissa käytettyjä litteroita, ei vaununseinään maalattuja. Mutta mitä ne oikein olivat (Gd-vaunun versioita?), millainen sisutus niissä oli ja miten ne erosivat toisistaan?

Vaunut mainitaan kirjoituksissa:

Työnjakosuunnitelman laatiminen kuormausta ja purkamista varten kenttätykistön rautatiekuljetuksen yhteydessä.
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.03.1937, nro 3, s. 33
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124366?page=33

Muistelma venäläisten liikekannallepano- ja keskityskuljetuksista v. 1914.
Rautatie : rautatietaloutta, rautatietekniikkaa, rautatiehallintoa, 17.03.1937, nro 1-2, s. 61
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894374?page=61

Käskylehti 1952 https://www.doria.fi/handle/10024/171690
Penkkisisusteisista tavaravaunuista (Gds) koottuja henkilojunia. Kl n:o 35/ 52. 1.
Og-junien jarruakselit. Kl n:o 35/ 52. 4

[Kurt Ristniemi]

Rautatiemuseossa on (ainakin) yksi piirustus, joka kuvaa Gda-vaunua, tosin vain sen jarruja:
PA:47290: Katettu tavaravaunu Litt. Gda. 1050 mm pyöräkerrat. Ilma- ja jalkavipujarrulaitos. 8"-jarrukoje. 1938

[Panu Breilin]

Vuonna 1957 julkaistun Liikenne- ja kuljetusohjesäännön II osan Sotilaskuljetukset rautateillä mukaan nuo eri lailla varusteltujen vaunujen nimitykset menivät seuraavasti:

Gda = hevoskuljetuksiin varusteltu Gd-vaunu (vaunuun oli mm. asennettu rintalaudat hevosia varten)
Gds = miehistökuljetuksiin varusteltu Gd-vaunu (normaalisti tällaisessa vaunussa oli lankuista koottu yösisustus lavereineen ja ovilautoineen ym, mutta saattoi olla myös lyhyisiin kuljetuksiin tarkoitettu päiväsisustus mihin kuuluivat lavereiden sijasta penkit ja hyllyt)
Gdsk = miehistökuljetuksiin varusteltu Gd-vaunu jossa oli myös kamiina

Vastaavasti käytössä olivat nimitykset Gbs ja Gbsk miehistökuljetuksiin varusteltuja Gb-vaunuja varten.

[Kurt Ristniemi]

Gda = hevoskuljetuksiin varusteltu Gd-vaunu (vaunuun oli mm. asennettu rintalaudat hevosia varten)
Gds = miehistökuljetuksiin varusteltu Gd-vaunu (normaalisti tällaisessa vaunussa oli lankuista koottu yösisustus lavereineen ja ovilautoineen ym, mutta saattoi olla myös lyhyisiin kuljetuksiin tarkoitettu päiväsisustus mihin kuuluivat lavereiden sijasta penkit ja hyllyt)

Mainiota. Kiitokset tiedoista.

Tuo Gda:n a:n hevosmerkitys on vanhaa perua. Äärimmillään se oli huvihevosvaunujen Gaa-litterassa.

Ja Gds-vaunujen päiväsisustus on epäilemättä sama penkkisisustus, joka oli käytössä Gds-vaunuista kootuissa olympialaisten aikaisissa junissa.
Käskylehti 1952 https://www.doria.fi/handle/10024/171690
Penkkisisusteisista tavaravaunuista (Gds) koottuja henkilojunia. Kl n:o 35/ 52. 1.

Nyt kun jostakin vielä löytyisi piirustus tuosta penkkisisustuksesta, niin alkaisi pahin tiedontarve olla pääosin tyydytetty. Mutta ei toki kokonaan.

[Petri Sallinen]

Rh 92/1914 sisältää ohjeet ja piirustuksen Gb/Gd-vaunun sotilaskuljetuksen sisustuksesta yö- ja päiväkäyttöä varten. Määräys ja piirustus on julkaistu "Suomen Valtionrautateiden koneosaston aakkosellinen kiertokirjekokoelma" -julkaisussa (painovuosi 1920).

[Kurt Ristniemi]

Rh 92/1914 sisältää ohjeet ja piirustuksen Gb/Gd-vaunun sotilaskuljetuksen sisustuksesta yö- ja päiväkäyttöä varten. Määräys ja piirustus on julkaistu "Suomen Valtionrautateiden koneosaston aakkosellinen kiertokirjekokoelma" -julkaisussa (painovuosi 1920).

Itselläni on vain vanhempi koneosaston kiertokirjekokoelma (v. 1901), jossa piirustusta sotilassisustuksesta päivä- ja yökayttöä varten ei ole. Mutta muissa opuksissa olevat vastaavat piirustukset esittävät sisustuslautojen asettelun päivä- ja yökäyttöön. Penkkisisustuspiirustusta niissä ei missään ole.

[Panu Breilin]

Rh 92/1914 sisältää ohjeet ja piirustuksen Gb/Gd-vaunun sotilaskuljetuksen sisustuksesta yö- ja päiväkäyttöä varten. Määräys ja piirustus on julkaistu "Suomen Valtionrautateiden koneosaston aakkosellinen kiertokirjekokoelma" -julkaisussa (painovuosi 1920).

Itselläni on vain vanhempi koneosaston kiertokirjekokoelma (v. 1901), jossa piirustusta sotilassisustuksesta päivä- ja yökayttöä varten ei ole. Mutta muissa opuksissa olevat vastaavat piirustukset esittävät sisustuslautojen asettelun päivä- ja yökäyttöön. Penkkisisustuspiirustusta niissä ei missään ole.

Ainakin sotilassisustuksessa penkit saatiin aikaan laittamalla kaksi lankkua rinnakkain.

[Petri Sallinen]

Ainakin sotilassisustuksessa penkit saatiin aikaan laittamalla kaksi lankkua rinnakkain.

Kaksi lankkua rinnakkain ja pitkittäin. Vaunun keskikohdassa neljä lankkua. Näistä muodostui penkit.

[Kurt Ristniemi]

Sotilassisustuksesta on kieltämättä lehdissä käytetty nimitystä penkkisisustus, mutta mitä pitää ajatella tästä lehtiuutisesta:
"Asemapäälliköiden tehtäväksi on annettu ilmoittaa vielä tämän kuun kuluessa monelleko vaunulle on kullakin asemalla saatavissa penkkisisustus, lukuunottamatta sotilaslautoja, sekä montako sisustettua vaunua ja missä junissa kukin asema luulee tarvitsevansa."
Jos penkkisisustus joko oli sotilassisustus tai luotiin siitä, niin mitä sitten olivat sotilaslaudat, joiden ei katsottu kuuluvan  penkkisustukseen?

Penkkisisustus on hyvinkin saattanut tarkoittaa sotilassisustusta, mutta on saattanut olla tarkoittamattakin.

Riihimäen Sanomat, 25.02.1922, nro 23, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1454954?page=3

Aamulehti, 26.02.1922, nro 48, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1375925?page=4

[Panu Breilin]

Sotilassisustuksesta on kieltämättä lehdissä käytetty nimitystä penkkisisustus, mutta mitä pitää ajatella tästä lehtiuutisesta:
"Asemapäälliköiden tehtäväksi on annettu ilmoittaa vielä tämän kuun kuluessa monelleko vaunulle on kullakin asemalla saatavissa penkkisisustus, lukuunottamatta sotilaslautoja, sekä montako sisustettua vaunua ja missä junissa kukin asema luulee tarvitsevansa."
Jos penkkisisustus joko oli sotilassisustus tai luotiin siitä, niin mitä sitten olivat sotilaslaudat, joiden ei katsottu kuuluvan  penkkisustukseen?

Jos tehdään se oletus, että myös siviilikäytön penkkisisustus koostui laudoista, niin ehkä sotilaslaudoilla tarkoitettiin niitä kahta lautaa jotka sotilassisustuksessa oli tarkoitettu aseiden alustoiksi?

[Kurt Ristniemi]

Alan minäkin kallistua siihen käsitykseen, että penkkisisustus hyvinkin tarkoitti sotilassisustuksen päiväversion versiota. Olisihan loppujen lopuksi ollut aika turhaa ylläpitää erillisiä penkkejä, kun sotilassisustuslautoja oli varastoituna eri liikennepaikoille.
Tosin lopullisen varma voi olla vasta kun siviilikäytön ns. penkkisisustuksesta löytyy jostakin virallinen kuvaus.

Käsikirja liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille, osa II vuodelta 1916 kertoo sotilassisustuksen seuraavasti:

Tavaravaunun sisustukseen sotilaskuljetusta varten kuuluu:
              20 istuinlautaa,
                4 hyllylautaa,
                2 tukilautaa kivääreille, yläpuolisia,
               2 tukilautaa kivääreille, alapuolisia.
Yhteensä 28 lautaa.
Kivääritelineitä 2,
lyhtyjä            2,
sankoja          1.
Kuljetuksen kestäessä 3 vuorokautta kauemmin tulee näitten lautojen lisäksi vielä 12 lautaa.

[Eljas Pölhö]

Mitenkä 1940-luvun sota-aikaiset VGds-vaunut? Kuuluvatko ne samaan sarjaperheeseen? Niistä ei täällä näy yhtään kuvaa, vaikka esiintyvät useissa sota-ajan kuvitetuissa julkaisuissa. Sisäkuvaa en kyllä muista nähneeni, mutta ulkokuvissa numerot ovat olleet jotain 212xxx-sarjaa (6-numeroisia ja ehkä vielä -S numeron perässä, jollen ihan väärin muista).

[Kurt Ristniemi]

Näitä s-loppuisia litteroita näkyy olleen useita:
"eikä hätä kysy, kulkeeko meidän sotilaskuljetusta varten sisustetuista vaunuista (joitten hienompi nimi on Gas, Gbs tai Gds) kokoonpantu junamme päivä- tai makuuvaunujunana."
Tappara : Tampereen rykmentin äänenkannattaja, 01.11.1935, nro 11, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1366247?page=2

Ilmeisesti katetun tavaravaunun litteran häntään liitetty pikku-s tarkoitti sitä, että vaunu oli varustettu sotilassisustuksella: Gas, Gbs, Gds, VGds. Ja kamiinallisina Gask, Gbsk, Gdsk, VGdsk?

Kun tuolla edellä ilmeni, että litteran hännän pikku-a vastaavasti tarkoitti hevoskuljetukseen tarkoitettua katettua tavaravaunua (ts. hevossisustusta), niin olikohan olemassa vaunut Gaa, Gba ja Gda?  (Unohdetaan nyt varhaisempien aikojen huvihevosvaunun littera Gaa.) 

Muuten: Gs-vaunua, eli katettua G-tavaravaunua, jossa oli sotilasisustus, ei voinut olla olemassa, sillä sotilassisustus sai olla vain normaalimittaisissa vaunuissa. Esim. normaalimitoista poikkeavat (esim. levinneet) vanhat Ga:t siirrettiin juuri siksi G-sarjaan.
 

[Kurt Ristniemi]

Vuonna 1936 sotilassisustukseen kuului jo enemmän lautoja:

Miehistövaunujen tarkastus.
Miehistövaunun (tavaravaunu) Ga sotilassisustus tarkastetaan. Tällaisessa vaunussa tulee löytyä seuraava sotilassisustusesineistö:
   1. Istuinlautoja   40 kpl.
   2. Ovilautoja        2  „
   3. Kivääritelineitä 2  „ (Päiväsisustuksessa ovat nämä vaunujen päissä, yösisustuksessa alimaisen lavan alla lattialla.)
   4. Kamiina           1 kpl. (lämmityskautena).
   5. Lyhtyjä            2  „ (yökuljetus 1. 8.—1. 5. välillä).
   6. Kynttilöitä (yökuljetus 1. 8.—1. 5. välillä).
   7. Polttopuita (lämmityskautena).
Tämän lisäksi tulee vastaanottajan tarkastaa, että vaunut ovat rautatien puolesta puhdistetut, esineistö asetettu paikoilleen ja ensimmäinen lämmitys suoritettu.
Gd-vaunussa tulee olla sama esineistö kuin yllä esitetyssä Ga-vaunussa.
Gb-vaunussa sensijaan tulee olla:
     1. Istuinlautoja 48 kpl.
2—7. Kuten on sanottu Ga:sta vastaavissa kohdissa.

Hevosvaunujen tarkastus.
Hevoset kuljetetaan yleensä katetuissa tavaravaunuissa, ja tulee eri vaunumerkeissä olla seuraava sisustus:
Ga-vaunussa:
   1. Rintalautoja 2 kpl.
   2. Välilautoja   4 „
   3. Vesisankoja 1 „
   4. Lyhtyjä        1 „ (ajalla 1.8.—1.5.)
Gd- ja Gb-vaunuissa:
   1. Rintalautoja 2 kpl.
   2. -  -
   3—4. Kuten Ga:ssa vastaavissa kohdissa.

Tämän lisäksi on tarkastettava vaunujen puhtaus, lattiat ja seinät, jotta niissä ei ole hevosia vahingoittavia reikiä ja nauloja.

Kymenlaakson vartio, 01.05.1936, nro 5, s. 8
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1017061?page=8