Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2613
|
« : Toukokuu 10, 2024, 06:53:14 » |
|
Otsikosta poiketen Dr13 asssosioitui vahvasti 1980–1990-luvun vaihteessa perusparantamattoman rantaradan veturiksi. Siitä on paljon komeita kuvia: - Dr13 Halikon tunnelissa- Dr13 "kuin syöksypommittaja"- Dr13 saapumassa Saloon- Dr13 Kivihaassa- Dr13 Perniössä- Dr13 Karjaan ja Pinjaisten välillä- Dr13 Ketolan ja Viiman välillä... ja kyllähän näitä riittää. Osa tästä Dr13 rantaradalla -tyyppisestä nostalgiasta on Lari Nylundin kuvien ja tekstien ansiota. Mutta. Dr12:sta ei ole yhtään niin paljon tuollaista romantisoitua sisältöä tarjolla, esim. "Hr12 laivapikajunan kanssa on ohittanut Kelkkalan ja kaartaa kohti Kiskonjoen siltaa." "Dr12 Ketolan pelloilla" "Dr12 pikajunan keulilla on kerännyt vauhtia Häntälän suoralla ja kaartaa Halikon tunneliin kiskonjatkosten antaessa tahtia" "Hr12 ylittämässä Kiskonjoen siltaa" Toki löytyy tämä upea kuvasarja keväältä 1989 Dr12:sta Tottolan hiekkajunassa Enkä väitä, ettei mitään sisältöä olisi, kyllähän sitä on; laivapikajuna Makarlassa kuvassa 94899 ja esim. kuvassa 63140 on oikein tunnelmakuvauskin. Kuvassa 31285 ollaan kaartamassa Aurajoen sillalle. Dr13:n käytön aikana rantaradan perusparannus oli ajankohtainen ja suuret rataoikaisut tehtiin juuri silloin. Haluttiinko silloin kuvata viimeisten liikennettä noilla vanhoilla ratalinjoilla, kun se oli vielä mahdollista, ja siihen aikaan veturina vain sattui olemaan Dr13? Ja taas Dr12:n aikana noihin maaseutumaisemiin ei niin paljon vaivauduttu menemään, kun ei vielä tiedetty tulevista suurista oikaisuista? Koska kyllähän myös Hurut ovat yhtä lailla kolunneet Häntälät, Perniöt, Kosket ja kaikenlaiset vanhat paikat.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
« Vastaus #1 : Toukokuu 10, 2024, 08:10:54 » |
|
Hr12 tuli rantaradalle noin 1961 (ei tarkka muistikuva), joka tapauksessa Hv1 jäi pois Turun noin klo 15 lähtevästä laivajunasta. Rautatieharrastajia oli tuohon aikaan vähän ja nuorisolta puuttui autoja tai mopoja ja kamerat olivat harvoilla. Nk Cocacola-kamerat tulivat käyttöön vasta 1960-luvun puolivälissä. Myös ajatusmailma oli sikäli erilainen, haluttiin kuva veturista ei niinkään juna-maisemassa kuvia. Eli ihan käytännön syistä ei paljon Hr12 kuvattu rantaradalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 968
|
« Vastaus #2 : Toukokuu 10, 2024, 09:39:41 » |
|
Hr12 kulki rantaradalla 1970-75 vain yhdessä päivittäisessä edestakaisessa pikajunavuorossa. Sen jälkeen niitä näki harvemmin, tyyliin kerran viikossa. Muut junat, myös tavarajunat, kulki Dv12 vetäminä ja osa pikajunista ajettiin Dm8/9 -porkkanoilla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #3 : Toukokuu 10, 2024, 10:10:21 » |
|
Kyllä Hr12-vetureista on Rantaradaltakin täällä kuvia erityisesti Tapio Muurisen ottamana. Jos hakee Muurisen kuvia Piikkiöstä niin löytyy useita mutta on niitä myös Muurisen Helsingin, Karjaan ja Turun kuvien joukossa. En tiedä koska Hr12 on käynyt ensimmäisen kerran Turussa mutta ainakin yksi ensimmäisiä käyntejä lienee Brežnevin Suomen vierailun yhteydessä syyskuussa 1961 http://vaunut.org/kuva/28140. Mutta Hr12-vetureiden säännöllinen käyttö alkoi Rantaradalla maalis-huhtikuun taitteessa 1962 kierrolla Pasila-Turku T1031 -> Turku satama-Helsinki P32 -> Helsinki-Turku satama P31 -> Turku-Pasila T1032. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä tavarajuna ei kulkenut kumpaankaan suuntaan mutta silloin ajettiin vastaavasti Hr12-veturilla sunnuntai-illan lisäpikajunat P39 Helsingistä Turkuun ja P30A Turusta Helsinkiin. Elias laittoi (muistaakseni Rautatiemuseon edesmenneelle foorumille) tarkat päivätkin eli ensimmäinen T1031:n Hr12-lähtö (ainakin säännöllisessä käytössä) oli illalla 30.3.1962 Pasilasta, sitten 31.3.1962 olivat P32, P31 ja T1032 ensimmäistä kertaa Hr12-vetoisia ja sunnuntaina 1.4.1962 olivat P39 ja P30A ensimmäistä kertaa Hr12-vetoisia. Hr12-vetureiden käytön aloitus juuri tuossa vaiheessa perustunee siihen, että numerot 2230 ja 2231 oli luovutettu ajoon maaliskuun puolivälissä 1962 mutta ne tarvittiin ensimmäiset noin 1,5 viikkoa VR:n 100-vuotisjuhlallisuuksiin ja juhlanäyttelyyn Helsingissä. Vasta maaliskuun lopulla päästiin niiden osalta aloittamaan arkinen käyttö ja Hr12-junien määrää voitiin lisätä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #4 : Toukokuu 10, 2024, 10:42:23 » |
|
Turun Hv1-2-vetureiden päivittäinen käyttö Rantaradan pikajunissa päättyi 1.5.1961 eli silloin laivajuna P32/31 oli viimeistä kertaa säännöllisesti höyryvetoinen. 2.5.1961 alkaen ko. junaan asetettiin uusia teräsvaunuja ja veturiksi tuli samalla Hr11, joita käytettiin viikonloppuisin ja kesäaikana parivedossa tai yhdessä Dm4-vaunun kanssa.
Postijunaa H33/34 ajettiin kuitenkin Hv1-2-vetureilla Dm4-vaunun ohella aikataulukauden vaihteeseen toukokuun lopulle 1961, jolloin tämä junapari muutettiin Lättähatuille. Vielä tämän jälkeenkin sunnuntai-illan P30A oli Hv1-2-vetoinen ja ko. junan veturi palasi seuraavan vuorokauden puolella Turkuun joko lisätavarajunassa tai pelkkänä veturina. Viikottaista Hv1-2-vetureiden käyttöä Rantaradan pikajunissa esiintyi siis maaliskuun lopulle 1962, jolloin sunnuntaijunat siirtyivät Hr12-kiertoon. Ilmeisesti Hv1-2-vetureiden varaveturikäyttökään ei ollut Rantaradan pikajunissa tavatonta vuoden 1962 alkupuolelle saakka mutta Hr12-vetoisen liikenteen käynnistymisen jälkeen sitä tuskin enää kovin usein esiintyi, koska Hr11-vetureita tarvittiin tämän jälkeen päivittäiseen käyttöön vain 2 kpl eli niitä riitti jo varavetureiksikin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #5 : Toukokuu 10, 2024, 10:57:39 » |
|
Oma lukunsa ovat tosin vielä Karjaan Hv2-vetureilla ajetut Helsinki-Hanko laivajunat Hansa Express-lautan vuoroille. Näissä on esiintynyt Hv-vetureiden pikajunakäyttöä Rantaradalla vielä 1960-luvun puolivälissä. Olisiko talvi 1965-1966 viimeinen, kun näitä junia ajettiin? Minulla ei ole tietoa ko. liikenteen loppumisen ajankohdasta mutta Finnhansa ja Finnpartner valmistuivat 1966, joten kai niillä yritettiin ajaa Helsinkiin asti jo talvellakin?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2545
|
« Vastaus #6 : Toukokuu 10, 2024, 17:59:31 » |
|
Oma lukunsa ovat tosin vielä Karjaan Hv2-vetureilla ajetut Helsinki-Hanko laivajunat Hansa Express-lautan vuoroille. Näissä on esiintynyt Hv-vetureiden pikajunakäyttöä Rantaradalla vielä 1960-luvun puolivälissä. Olisiko talvi 1965-1966 viimeinen, kun näitä junia ajettiin? Minulla ei ole tietoa ko. liikenteen loppumisen ajankohdasta mutta Finnhansa ja Finnpartner valmistuivat 1966, joten kai niillä yritettiin ajaa Helsinkiin asti jo talvellakin?
Hki-Hanko laivajunat ajettiin viimeisen kerran kesällä 1964. Juna H28A Hanko-Hki ajettiin 24 kertaa ajalla 31.5-31.8 ja kaikki havainnot (12 kertaa) ovat Karjaan Hv2:lla (579 7.7. saakka ja loppukesä 580). Kesällä 1965 oli nopea juna kulussa vain suunnassa Hki-Hanko, la ja su, H333A Hki 22:30-Hanko 0:40 ja se ajettiin aina Dm7:llä. Hangon satamaan/satamasta ei 1965 ollut yhtään Turistiin merkittyä vuoroa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2545
|
« Vastaus #7 : Toukokuu 10, 2024, 18:15:41 » |
|
Turun Hv1-2-vetureiden päivittäinen käyttö Rantaradan pikajunissa päättyi 1.5.1961 eli silloin laivajuna P32/31 oli viimeistä kertaa säännöllisesti höyryvetoinen. ---- Viikottaista Hv1-2-vetureiden käyttöä Rantaradan pikajunissa esiintyi siis maaliskuun lopulle 1962, jolloin sunnuntaijunat siirtyivät Hr12-kiertoon. Ilmeisesti Hv1-2-vetureiden varaveturikäyttökään ei ollut Rantaradan pikajunissa tavatonta vuoden 1962 alkupuolelle saakka mutta Hr12-vetoisen liikenteen käynnistymisen jälkeen sitä tuskin enää kovin usein esiintyi, koska Hr11-vetureita tarvittiin tämän jälkeen päivittäiseen käyttöön vain 2 kpl eli niitä riitti jo varavetureiksikin.
1962 höyryvetureiden käyttö siirtyi sarjoihin Hr1 ja Tr1. Otetaan esimerkiksi juna P30 (tulo Helsinkiin 20:35) kesäkuu 1962-toukokuu 1963 höyryveto on havaittu 6 x Hr1, 4 x Tr1 ja ainoa Hv1 oli 23.2.1963 veturi 545. Samalla kaudella sunnuntai-iltajuna (P30A tulo Helsinkiin 22:52) on havaittu 11 x Hr11, 2 x Hr12 ja 1 x kukin Dm4, Dm4+Hr11 ja Hr1.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #8 : Toukokuu 10, 2024, 20:27:00 » |
|
1962 höyryvetureiden käyttö siirtyi sarjoihin Hr1 ja Tr1. Otetaan esimerkiksi juna P30 (tulo Helsinkiin 20:35) kesäkuu 1962-toukokuu 1963 höyryveto on havaittu 6 x Hr1, 4 x Tr1 ja ainoa Hv1 oli 23.2.1963 veturi 545. Samalla kaudella sunnuntai-iltajuna (P30A tulo Helsinkiin 22:52) on havaittu 11 x Hr11, 2 x Hr12 ja 1 x kukin Dm4, Dm4+Hr11 ja Hr1.
Jossain vaiheessa Hr12-vetureiden sunnuntain "lisävuorot" muutettiin junaan P30 ja meno Turkuun oli junalla P29 tai P35. Syy ilmeisesti oli siinä, että P30:een liitettiin sunnuntaisin Karjaalla Hangosta tulevia vaunuja ja se oli silloin turhan pitkä Hr11-vetoiseksi junaksi. Tapahtuikohan tämä muutos jo aikataulukaudella 1962-1963, jos havaintojen perusteella P30A oli useimmiten Hr11-vetoinen eli P30 meni oletettavasti samana päivänä jollain muulla?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2545
|
« Vastaus #9 : Toukokuu 10, 2024, 22:23:25 » |
|
1962 höyryvetureiden käyttö siirtyi sarjoihin Hr1 ja Tr1. Otetaan esimerkiksi juna P30 (tulo Helsinkiin 20:35) kesäkuu 1962-toukokuu 1963 höyryveto on havaittu 6 x Hr1, 4 x Tr1 ja ainoa Hv1 oli 23.2.1963 veturi 545. Samalla kaudella sunnuntai-iltajuna (P30A tulo Helsinkiin 22:52) on havaittu 11 x Hr11, 2 x Hr12 ja 1 x kukin Dm4, Dm4+Hr11 ja Hr1.
Jossain vaiheessa Hr12-vetureiden sunnuntain "lisävuorot" muutettiin junaan P30 ja meno Turkuun oli junalla P29 tai P35. Syy ilmeisesti oli siinä, että P30:een liitettiin sunnuntaisin Karjaalla Hangosta tulevia vaunuja ja se oli silloin turhan pitkä Hr11-vetoiseksi junaksi. Tapahtuikohan tämä muutos jo aikataulukaudella 1962-1963, jos havaintojen perusteella P30A oli useimmiten Hr11-vetoinen eli P30 meni oletettavasti samana päivänä jollain muulla? Hyvä huomio, nyt kun kysyit niin poikkeukset ovat aina sunnuntaisin (11.11.62 =1008, 18.11.62 =1004, 25.11.62 =1010, 6.12.62 =1003, 9.12.62 =1050 jne). Höyryllä kevääseen 1963, minkä jälkeen pääasiassa Hr12.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #10 : Toukokuu 11, 2024, 20:48:58 » |
|
Kiitos tiedoista. Milloin olisi ensimmäinen kirjattu havainto Hr1/Tr1-veturista junassa P29/30 sunnuntaivuorolla? Entä onko P30A:n Hr11- ja Hr12-havainnot sekaisin pitkin kautta vain onko niissä nähtävissä ajankohta, milloin vetovoima olisi vaihtunut?
Vuoden 1962 rautatietilastossa on höyryvetureille merkitty Karjaa-Turku välille (113 km) pikajuna-ajoa 3000 km eli 23-30 junaa vuoden aikana sekä paluusuunnassa 4000 km eli 31-39 junaa vuoden aikana. Vetureiden keskipainoksi on laskettu 129 t Karjaalta Turkuun ja 122 t Turusta Karjaalle. Suurempi junamäärä sekä pienempi veturipaino Turusta Karjaalle päin selittynee Hv1-2:n käytöllä P30A:ssa tammi-maaliskuun ajan. Tästä voisi arvioida, että Hr1/Tr1-vetoisia pikajunia olisi ollut vuoden aikana Rantaradalla luokkaa 20-25 kpl suuntaansa. Kun niillä lienee ajettu muutama juhlapyhien lisäjunakin niin olisiko sunnuntain P29/30 muuttunut Hr1/Tr1-vetoiseksi joskus syksyllä 1962?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #11 : Toukokuu 13, 2024, 10:01:24 » |
|
Onko muuten P37:n ja/tai P39:n vetovoimassa havaittavissa muutosta aikataulukaudella 1962-1963? Helsinkiin pitäisi jäädä sunnuntaisin ylimääräinen Hr11 sen jälkeen, kun P29/30 muuttui Hr1/Tr1-vetoiseksi ja se varmaankin toimitettiin takaisin Turkuun toisella mainituista iltajunista. Tämä voisi epäsuorasti kertoa muutosajan, jos suoria havaintoja on rajoitetusti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2545
|
« Vastaus #12 : Toukokuu 13, 2024, 15:10:48 » |
|
Kiitos tiedoista. Milloin olisi ensimmäinen kirjattu havainto Hr1/Tr1-veturista junassa P29/30 sunnuntaivuorolla? Entä onko P30A:n Hr11- ja Hr12-havainnot sekaisin pitkin kautta vain onko niissä nähtävissä ajankohta, milloin vetovoima olisi vaihtunut? ----
Ensimmäinen havainto Hr1/Tr1:stä junassa P29 sunnuntaina on 28.10.1962 (Hr1 1000). 14.10.1962 saakka sunnuntaivuorossa oli Hr12. 21.10.1962 ei ole havaintoa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2545
|
« Vastaus #13 : Toukokuu 13, 2024, 15:19:03 » |
|
Onko muuten P37:n ja/tai P39:n vetovoimassa havaittavissa muutosta aikataulukaudella 1962-1963? Helsinkiin pitäisi jäädä sunnuntaisin ylimääräinen Hr11 sen jälkeen, kun P29/30 muuttui Hr1/Tr1-vetoiseksi ja se varmaankin toimitettiin takaisin Turkuun toisella mainituista iltajunista. Tämä voisi epäsuorasti kertoa muutosajan, jos suoria havaintoja on rajoitetusti.
P37 on ollut koko aja Dm4. P39 (sunnuntaijuna) on ollut pääasiassa Hr11, paitsi 22.12.1962 Hr11+2xDm4 (1952+1617+1616) ja 26.12.1962 Hr1 1001. P39:ssä ei ole yhtään Hr12 havaintoa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #14 : Toukokuu 13, 2024, 17:24:44 » |
|
Ensimmäinen havainto Hr1/Tr1:stä junassa P29 sunnuntaina on 28.10.1962 (Hr1 1000). 14.10.1962 saakka sunnuntaivuorossa oli Hr12. 21.10.1962 ei ole havaintoa.
Kiitos tiedoista. Nyt asia on lähes selvä muuten mutta jos Hr12 oli P30:n sunnuntaivuoroissa jo vuoden 1962 puolella niin toimitettiinkohan se Turkuun junalla P29 tai vasta junalla P35? Lähinnä siis mietityttää, että Helsingissä ei tainnut yöpyä tuohon aikaan, kuin P68:ssä iltayöstä saapunut Hr12 ja aamulla veturi tarvittiin kuitenkin juniin P91, P67 ja P75 niin ehdittiinkö sellainen ottaa jostain aamulla saapuneesta junasta vielä myös P29:een?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2545
|
« Vastaus #15 : Toukokuu 13, 2024, 20:33:42 » |
|
Ensimmäinen havainto Hr1/Tr1:stä junassa P29 sunnuntaina on 28.10.1962 (Hr1 1000). 14.10.1962 saakka sunnuntaivuorossa oli Hr12. 21.10.1962 ei ole havaintoa.
Kiitos tiedoista. Nyt asia on lähes selvä muuten mutta jos Hr12 oli P30:n sunnuntaivuoroissa jo vuoden 1962 puolella niin toimitettiinkohan se Turkuun junalla P29 tai vasta junalla P35? Lähinnä siis mietityttää, että Helsingissä ei tainnut yöpyä tuohon aikaan, kuin P68:ssä iltayöstä saapunut Hr12 ja aamulla veturi tarvittiin kuitenkin juniin P91, P67 ja P75 niin ehdittiinkö sellainen ottaa jostain aamulla saapuneesta junasta vielä myös P29:een? Junasta P35 ei ole yhtään havaintoa Hr12:lla. En osaa sanoa mistä sunnuntain P29 Hr12 tuli eikä ole yhtään havaintoa P96 ja P29 samana sunnuntaina. Vakio Hr12 kierto kauden alusta 21.10.1962 asti oli ---T1031-P31-P32-T1032---. Seuraavasta päivästä lähtien joulukuun puoliväliin sekä P31 että P32 olivat Hr11-junia (pari kertaa oli Tr1). T1031 ja T1032 jatko oli sekaisin Hr12 (harvoin), Tr1 ja 2xVv15. Vuoden 1963 puolella Hr12 palasi näiden tavarajunien yleisimmäksi veturiksi. Junissa P31 ja P32 oli joulukuun puolivälistä toukokuun loppuun yleisin vetäjä, mutta Hr11 esiintyi suht. usein ilman selvää sääntöä (esim.joskus useampi päivä peräkanaa ja sitten pitkä tauko ennen seuraavaa satunnaista 1-2 päivän vetovuoroa), esim tammikuussa 1963 Hr11 oli 7 kertaa ja Hr12 24 kertaa junassa P31.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #16 : Toukokuu 14, 2024, 10:21:21 » |
|
Vakio Hr12 kierto kauden alusta 21.10.1962 asti oli ---T1031-P31-P32-T1032---. Seuraavasta päivästä lähtien joulukuun puoliväliin sekä P31 että P32 olivat Hr11-junia (pari kertaa oli Tr1). T1031 ja T1032 jatko oli sekaisin Hr12 (harvoin), Tr1 ja 2xVv15.
Kiitos tarkennuksista. Pystyykö havainnoista päättelemään, kävivätkö Tr1 ja Vv15-pari T1031/1032:n vetäjinä tässä vaiheessa Turussa asti vai kääntyivätkö paluumatkalle jo Karjaalla ja vastaavasti Karjaa-Turku-väli olisi voitu ajaa Turusta käsin esim. Tampereen varikon Vv15-16-vetureilla? Ko. junat kohtasivat Karjaalla, joten aikataulun puolesta tämmöinenkin vaihto olisi mahdollinen. Aikaisemminhan Tr1 ja Vr11-pari ajoivat T1031/1032:ssä koko matkan mutta tämmöisessä tilapäisemmässä käytössä voisi olla niinkin, ettei Pasila olisi antanut vetureitaan pois yli vuorokaudeksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2545
|
« Vastaus #17 : Toukokuu 14, 2024, 12:12:50 » |
|
Vakio Hr12 kierto kauden alusta 21.10.1962 asti oli ---T1031-P31-P32-T1032---. Seuraavasta päivästä lähtien joulukuun puoliväliin sekä P31 että P32 olivat Hr11-junia (pari kertaa oli Tr1). T1031 ja T1032 jatko oli sekaisin Hr12 (harvoin), Tr1 ja 2xVv15.
Kiitos tarkennuksista. Pystyykö havainnoista päättelemään, kävivätkö Tr1 ja Vv15-pari T1031/1032:n vetäjinä tässä vaiheessa Turussa asti vai kääntyivätkö paluumatkalle jo Karjaalla ja vastaavasti Karjaa-Turku-väli olisi voitu ajaa Turusta käsin esim. Tampereen varikon Vv15-16-vetureilla? Ko. junat kohtasivat Karjaalla, joten aikataulun puolesta tämmöinenkin vaihto olisi mahdollinen. Aikaisemminhan Tr1 ja Vr11-pari ajoivat T1031/1032:ssä koko matkan mutta tämmöisessä tilapäisemmässä käytössä voisi olla niinkin, ettei Pasila olisi antanut vetureitaan pois yli vuorokaudeksi. 23.10.1962 T1031 oli Tr1 1051, samoin 25.10.1962 T1032 (tulo Pasilaan 02:55). 25.10.1962 T1031 oli Tr1 1056, samoin 27.10.1962 saapunut T1032. Ainakin Tr1 kävi Turussa. Yhtään Vv15-parin havaintoa ei satu sopivasti, joten sitä en tiedä (niitä oli joka tapauksessa paljon harvemmin kuin Tr1). Tr1 käyttö näkyy uusiintuneen koko helmikuun 1963 ajan. 15.4.1963 T1031 näkyy lähteneen Hv2 579 vetämänä, mutta se ei varmaan mennyt Karjaata pidemmälle. 3.11.1962 T1032 oli Hr1 1003 eli vielä yksi vaihtoehto lisää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #18 : Toukokuu 15, 2024, 21:07:14 » |
|
Tilastosta laskettuna 1962 meni Rantaradalla 1120-1128 pikajunaparia dieselvedolla ja Hr11-vetureiden kyseisen vuoden pikajunasuorite vastaa 860-869 edestakaista matkaa Helsingin ja Turun välillä. Tosin Turku-Turku satama ei ole mukana laskuissa. Tästä päätellen noin 251-268 vuoroa olisi pitänyt ajaa muilla dieselvetureilla. Jos P31/32 oli Hr12-vetoinen 31.3-21.10.1962 ja uudestaan joulukuussa kaksi viikkoa sekä samalla jaksolla sunnuntaisin tai peräkkäisistä pyhäpäivistä viimeisenä olisi ajettu yksi lisävuoro Hr12-vetureilla niin taidetaan päästä lukemaan 252 edestakaista vuoroa. Sopii vaihteluväliin, miten VR on tilastoinut.
Jos kauden 1962-1963 havainnot ovat vielä käsillä niin löytyyköhän TK1055:n osalta noin selvät jaksot, milloin se oli Hr12-vetoinen vai vaihteliko siinä vetovoima satunnaisemmin? Tämähän oli myös yksi niistä junista, joissa esiintyi höyryvetoa runsaanlaisesti senkin jälkeen, kun juna oli jo kertaalleen ehditty siirtää dieselvetureille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Vuorisalo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 36
|
« Vastaus #19 : Heinäkuu 02, 2024, 11:48:06 » |
|
Otsikosta poiketen Dr13 asssosioitui vahvasti 1980–1990-luvun vaihteessa perusparantamattoman rantaradan veturiksi. Siitä on paljon komeita kuvia: - Dr13 Halikon tunnelissa- Dr13 "kuin syöksypommittaja"- Dr13 saapumassa Saloon- Dr13 Kivihaassa- Dr13 Perniössä- Dr13 Karjaan ja Pinjaisten välillä- Dr13 Ketolan ja Viiman välillä... ja kyllähän näitä riittää. Osa tästä Dr13 rantaradalla -tyyppisestä nostalgiasta on Lari Nylundin kuvien ja tekstien ansiota. Mutta. Dr12:sta ei ole yhtään niin paljon tuollaista romantisoitua sisältöä tarjolla, esim. "Hr12 laivapikajunan kanssa on ohittanut Kelkkalan ja kaartaa kohti Kiskonjoen siltaa." "Dr12 Ketolan pelloilla" "Dr12 pikajunan keulilla on kerännyt vauhtia Häntälän suoralla ja kaartaa Halikon tunneliin kiskonjatkosten antaessa tahtia" "Hr12 ylittämässä Kiskonjoen siltaa" Toki löytyy tämä upea kuvasarja keväältä 1989 Dr12:sta Tottolan hiekkajunassa Enkä väitä, ettei mitään sisältöä olisi, kyllähän sitä on; laivapikajuna Makarlassa kuvassa 94899 ja esim. kuvassa 63140 on oikein tunnelmakuvauskin. Kuvassa 31285 ollaan kaartamassa Aurajoen sillalle. Dr13:n käytön aikana rantaradan perusparannus oli ajankohtainen ja suuret rataoikaisut tehtiin juuri silloin. Haluttiinko silloin kuvata viimeisten liikennettä noilla vanhoilla ratalinjoilla, kun se oli vielä mahdollista, ja siihen aikaan veturina vain sattui olemaan Dr13? Ja taas Dr12:n aikana noihin maaseutumaisemiin ei niin paljon vaivauduttu menemään, kun ei vielä tiedetty tulevista suurista oikaisuista? Koska kyllähän myös Hurut ovat yhtä lailla kolunneet Häntälät, Perniöt, Kosket ja kaikenlaiset vanhat paikat. Eipä kait Dr12/Hr12 -kuvien vähyyteen muuta syytä ole kuin että niitä kulki aika vähän rantaradalla. Painava ja jäykkä veturi ei ollut ennen perusparannusta rantaradan huonokuntoiselle radalle (= jyrkät kaarteet + K43 18 m kiskotus) mikään paras vaihtoehto. Dr13 oli selvästi kevyempi ja aiemmin Dv12 oli (useimmiten tuplavedolla) yleisin pikajunaveturi ja sitten olivat Dm8 eli porkkanat, joissa matkustusmukavuus ei ollut parasta mahdollista luokkaa lyhytkiskoisella radalla, jossa pudonneet jatkokset olivat pehmeästä ratapohjasta johtuen lähes vakiotavaraa. Tarina kertoo että Lemunsuolla (eli nykyisen Ervelän liikennepaikan kohdilla) Hr12-vetoisen junan tullessa ikäänkuin juna olisi ollut kuin "kuopassa" liikkuessaan eteenpäin suuren painonsa takia
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #20 : Heinäkuu 02, 2024, 13:09:39 » |
|
Dr12/Hr12-aika oli Rantaradalla suunnilleen yhtä pitkä, kuin Dr13/Hr13-aikakin, joten en sanoisi niitä kulkeneen vähän. Toki päivittäisten pikajunavuorojen määrä oli Dr13-aikaan ehdittäessä Rantaradalla jo lisääntynyt.
Eiköhän pääasiallinen syy Hr12-kuvien pienempään määrään ole siinä, että junakuvaus harrastuksena lienee ollut 60-luvulla ylipäätään vähäisempää, kuin 80-90-luvuilla. Lisäksi 60-luvulla harrastajien ykköskohteita olivat epäilemättä höyryveturit, kun taas Dr13-vetureiden käytön päättyminen Rantadalla 1994 tarkoitti samalla dieselvetoisen pikajunaliikenteen aikakauden päättymistä Helsingissä. Dr13-junat olivat siis varmaan monen harrastajan silmissä kiinnostavimpia junia Helsingin seudulla 1990-luvun alussa.
En sanoisi, että Dv12-veturit ajoivat Rantaradalla yleensä parivedossa. Dv12-pari oli Rantadalla yleinen mutta ainakin minä näin selvästi useammin Dv12-veturin yksinään Turun junan edessä. Jos joku pitää paria yleisempänä niin todennäköisesti havainnot muodostuvat pääasiassa joko viikonloppuruuhkan vuoroista tai ns. laivapikajunasta, joka kulki muita useammin parivedolla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #21 : Heinäkuu 02, 2024, 13:23:52 » |
|
Niin ja kyllähän Hr12 oli 1960-luvulla varmastikin parhaiten soveltuva veturi laivapikajunan normaaliin kiertoon Helsinki T1031 -> Turku P32 -> Helsinki P31 -> Turku T1032. Tavarajunassa paino oli kai usein yli 1000 t tai vaikka silloinen maksimi 1300 t, joten se ei oikein ollut kelvollinen esim. Hr1:lle ja pikajuna oli siinä määrin pitkä, että Sr12/Dv12 yksinään olisi ollut jo tiukoilla http://vaunut.org/kuva/61319.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|