Pekka Soininen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 114
|
« : Tammikuu 12, 2010, 11:31:32 » |
|
Esim. kuvassa http://vaunut.org/kuva/34691 on Sm3:n sarjano. tekstiin merkitty 7617:ksi - mutta tunnistetiedoissa se on 7017. Omissakin Sm3-kuvissani telin päältä lukemani ja tekstiin merkitsemäni 7611 automaattisesti korjaantuu 7011:ksi, http://vaunut.org/kuva/60683. Monissa kuvateksteissä 6:n ja 0:n paikalla on X. Mikä Pendolinon sarjano:n tekee näin "riidanalaiseksi", miksi korin helmassa seisova no. ei ole yksikäsitteellisen kurantti?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #1 : Tammikuu 12, 2010, 12:11:29 » |
|
Pendolinon kuusi vaunua on jokainen numeroitu erikseen. Helmassa lukeva numero on vain sen vaunun numero, jonka helmassa se lukee. Numeroissa on kuitenkin tietty logiikka.
Esimerkiksi 7312, jossa ensimmäinen numero on kaikissa Pendolinoissa 7, vähän samaan tapaan, kuin kaikissa sähkövetureissa 3, dieselmoottorivaunuissa 4, sähköisessä lähijunakalustossa 6, ym. Toinen numero - esimerkissä 3 - tarkoittaa monesko vaunu (normaalisti) Helsingin päästä vaunu on, tässä tapauksessa kolmas. Loput numerot ovat järjestysluku, eli monenteenko kuuden vaunun yksikköön ko. vaunu kuuluu, tässä tapauksessa 12:een. 7312 on siis 12. Pendolinoyksikön kolmas vaunu, eli ravintola.
Usein kuitenkin on mielekästä viitata kuvateksteissä ja muissa koko kuusivaunuiseen yksikköön, jolla ei siis ole omaa numeroa. Yleinen merkintätapa on ollut merkata toinen numero x-kirjaimeksi, joka tällöin edustaa kaikkia numeroita 1-6, ja 7x12 siis tarkoittaa 12. Pendolinorungon kaikkia vaunuja, eli kokonaista junayksikköä. Ilmeisesti joistain tietoteknisistä syistä vakiintunutta "x-merkintää" ei voi tunnistetiedoissa käyttää, joten siellä käytetään toisena numerona nollaa, josta muodostuva 7012 ei ole oikeasti mikään oikea tunnus, vaan tässäkin edustaa tunnusten 7112 ... 7612 muodostamaa kuusivaunuista junayksikköä.
Kaksivaunuisissa lähiliikenteen sähkömoottorivaunuissa Sm1, 2 ja 4 on vakiintunut tavaksi käyttää koko yksiköstä sen (normaalisti) pohjoispään numeroa edustamaan koko yksikköä, vaikka niissäkin eri vaunut on itsenäisesti numeroitu.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2653
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 12, 2010, 12:12:46 » |
|
Pendon korin helmassa seisova numero on yksiselitteisesti kurantti kyseiselle vaunulle, mutta jokaisessa vaunussa on eri numero. Vaunuilla on myös omat litteransa. Koko Pendon numerossa ensimmäinen numero (7) on kaikilla sama, toinen numero (1, 2, 3, 4, 5, 6) kertoo vaunun sijainnin rungossa (IM+CM+TTC+TT+CM+IM) ja kaksi viimeistä numeroa ovat yksikön järjestysnumero (01 oli vanhin, 02 toiseksi vanhin, 17 on seitsemästoista jne). Käyttämällä toisena numerona "0" tai "x" voidaan kuvata koko yksikköä luettelematta kaikkien vaunujen numeroita, koska vain järjestyksessä toinen numero muuttuisi ja kolme muuta pysyisivät samoina.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pekka Soininen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 114
|
« Vastaus #3 : Tammikuu 12, 2010, 13:29:36 » |
|
Kiitos herroille. Jos olisin vilkaissut muita yksikköjä järjestyksessä, olisi asia luultavasti selvinnyt ilman eri urkkimista - ennen pitkää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #4 : Tammikuu 13, 2010, 22:40:10 » |
|
Kaksivaunuisissa lähiliikenteen sähkömoottorivaunuissa Sm1, 2 ja 4 on vakiintunut tavaksi käyttää koko yksiköstä sen (normaalisti) pohjoispään numeroa edustamaan koko yksikköä, vaikka niissäkin eri vaunut on itsenäisesti numeroitu.
4:ssakinko?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #5 : Tammikuu 13, 2010, 23:31:02 » |
|
4:ssakinko?
Tällainen mielikuva minulla on.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #6 : Tammikuu 14, 2010, 00:14:49 » |
|
Mikä on tapana VR:llä, kun noihin kalustoihin halutaan esim. varikoilla viitata?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2227
|
« Vastaus #7 : Tammikuu 14, 2010, 08:15:58 » |
|
Aikoinaan Helsingin varikon Dm-huollossa puhuttiin Dm8-9 junista käytettiin aina parittonta numeroa lukuunottamatta yksinäisistä Dm9 vetovaunuista. 'Sekarunko' 5106 + 5501 + 5002 tultua liikenteeseen tulikin sitten ongelma. Enpä enää muista, miten tästä rungosta puhuttiin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #8 : Tammikuu 14, 2010, 11:34:29 » |
|
4:ssakinko?
Tällainen mielikuva minulla on. Niinpä onkin, 63xx ja 64xx. Mistä ihmeestä mieleeni oli jäänyt, ettei noilla olisi erillisiä numeroita. Vanhuus alkaa vaivata?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #9 : Tammikuu 14, 2010, 13:33:30 » |
|
Mikä on tapana VR:llä, kun noihin kalustoihin halutaan esim. varikoilla viitata?
Riippuu tilanteesta. Useimmiten pelkällä kahdella viimeisellä numerolla, jos asiayhteydestä on selvä, minkätyyppinen yksikkö on kyseessä. Jos on sekaannuksen vaara vaikkapa 6024:n ja 6324:n välillä, niin sitten joko käytetään sovittua lisämerkkiä kahden numeron edellä, tai pohjoispään puolikkaan numeroa (moottorivaunu tai MT-vaunu).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuomas Korhonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 190
|
« Vastaus #10 : Tammikuu 18, 2010, 02:38:37 » |
|
Kahta viimeistä tosiaan yleensä käytetään jos ei tarvitse sarjaa erikseen mainita. Huollossa nelosista puhutaan plussakoneina ja Sm1-2 kalustosta vanhoina.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2354
|
« Vastaus #11 : Tammikuu 18, 2010, 22:01:48 » |
|
Pendojen kohdalla koko junan tunnuksena on käytetty noita 7001, 7002... numeroita. Tiettävästi näitä tunnuksia käytetään edelleen. Niihin ei vaan yleensä kaiketi törmää kuin kunnossapidon puolella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|