Kiitoksia linkistä Erkki! En tiennytkään, että Michigan Centralin asemarakennus on noin näyttävä.
Ford on aivan avainasemassa Detroitin menneisyyden ja nykyisyyden kanssa. Dearbornista, nykyisestä Detroitin kaupunginosasta, oli kotoisin Henry Ford -niminen maatalonpoika. Nuorta herraa ei maatyöt kiinnostaneet, mutta hän oli teknisesti lahjakas ja vuonna 1879 hän aloitti koneenrakennuksen opinnot. Herra siirtyi Thomas Edisonin sähkölaitetehtaaseen 1891 ja nousi yhtiön pääinsinööriksi 1893. Henryä kuitenkin kiinnostivat autot ja ensimmäisen auton hän suunnitteli 1896. Henry Ford perusti Detroit Automobile Companyn 1899, mutta yhtiö ei menestynyt ja se koki konkurssin jo 1901. Seuraava autotehdas oli Henry Ford Company, jonka Henry Ford perusti yhtiökumppaninsa William H. Murphyn kanssa vuonna 1901. Henry kuitenkin riitaantui Murphyn kanssa vuonna 1902 ja Henry irtaantui yhtiöstä. Tällöin Murphy nimesi yhtiön Cadillac Automobile Companyksi, tuttu nimi edelleen! Vuonna 1902 Ford perusti uuden yhtiökumpppanin Alexander Y. Malcomsonin kanssa Ford & Malcomson, Ltd:n autojen valmistusta varten ja samalla he vuokrasivat konepajan Dodgen veljeksiltä. Yhtiö tarvitsi lisäpääomaa ja tähän liittyvissä järjestelyissä yhtiö nimettiin Ford Motor Companyksi 1903. Samana vuonna esiteltiin Ford Model A. Legendaarinen Model T tuli tuotantoon 1908. Henry Ford sai junailtua vähän kyseenalaisilla menettelyillä yhtiön muut osakkaat pois omistuksista 1920-luvulla, jonka jälkeen yhtiö oli puhtaasti Fordin suvun hallussa. Dodgen veljekset jatkoivat autojen valmistusta omissa nimissään, kuten on tunnettua. Dearbornista muodostui Fordin toiminnan keskus ja fordilaisen talousajattelun mukaisesti alueella oli kaikki, mitä autonvalmituksessa tarvitaan terästehtaasta aina sisustuskankaiden kutomoon - kaikki nämä Fordin omistuksessa.
Rautateihin Henry Ford liittyy erittäin läheisesti. Ford Motor Company osti paikallisen Detroit, Toledo and Ironton Railroadin vuonna 1920. Oma rautatieyhtiö tarjosi Fordille suoran kuljetuskanavan raaka-aineille Dearbornin tehtaille ja myös keinon kuljettaa miljoonat Fordit asiakkaille. Muut Detroitissa toimivat autotehtaat joutuivat käyttämään DT&I:n kuljetuspalveluja, mistä tuli lisätuloja Ford Motor Companylle.
Täyttä faktaa, mutta jos voin yhden asian korjata, ja tämä ei kuviota ainakaan tee yksinkertaisemmaksi, niin Dearborn on itseasiassa ihan oma kaupunkinsa Detroitin kyljessä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Dearborn,_MichiganNoh, itse aiheeseen. restauroitu Michigan Central Station on tosiaan entinen päärautatieasema, ja on erinäisissä suunnitelmissa piirrelty suuntaviivoja sille, että vanha asema voisi nykymuodossaan palvella tulevaisuudessa myös rautatiehenkilöliikenteen tarpeita jälleen. Merkittävä rautatieyhteys USA:n ja Kanadan välillä kulkee aivan aseman editse, ja tilaahan siinä takapihalla käsittääkseni on ainakin ollut vähän isommallekin asemakompleksille rappioituneen laituri-infran muodossa raiteineen päivineen. rautateiden henkilöliikenne ei uudella mantereella ole ollut kovin suuressa suosiossa vuosikymmeniin, mutta paljon on silti olemassa sen aikaista infraa eriasteisissa rappiotiloissa, joka voisi olla perusteellisen kunnostuksen jälkeen täysin relevanttia ja käyttökelpoista vielä tämän ja huomisen päivän rautatiehenkilöliikenteeseen ilman tarvetta vaikeille, kalliille, ja laajamittaisille pakkolunastusprojekteille.
Siinä missä Detroit on kaupunkina rappioitunut vuosikymmenten aikana melko perusteellisesti, eikä ympäroivä esikaupunkialue ole kehitykseltä myöskään täysin säästynyt, niin Chicago on vastaavasti onnistunut jossain määrin pitämään päänsä vielä pinnalla, ja USA:n rautatieliikenteen kannalta Chicago ympäristöineen onkin se tärkein solmukohta. Henkilöliikenteen kehittämisen kannalta on kuitenkin olemassa ongelma. Chicagon päärautatieasema ympäröivine varikkoalueileen vaatisi perusteellista uudelleenjärjestelyä, mikä ei ole yksinkertaista eikä varsinkaan halpaa. Tilannetta ei ainakaan myöskään helpota Chicagossa ja sen ympäristössä olevat lukuisat vaikeat rautatieliikenteen pullonkaulat. Jo pelkkä hidas tavaraliikenne on Chicagon ympäristössä yskinyt vuosikymmeniä, ja ollut paikoin ns. Gridlock-tilassa, sellaiseen soppaan uudet InterCity-, ja High Speed-henkilöliikennereitit ympäröiviin isompiin kaupunkeihin vaan sopivat aika huonosti.
