Hyvinkää - aseman suoja-aidat ja portit

[Eljas Pölhö]

Hyvinkää - suoja-aita

Ohessa rataosaston 1930-luvun suoja-aitakeskustelujen yhteydessä esitetty kuva Hyvinkään suoja-aidasta ja kaavio asemalaiturista 2, jolta oli kulku raiteiden yli kummastakin päästä. Suoja-aidan portti oli asemamiehen liikuteltavaa mallia ja sellainen oli Hyvinkäällä muistini mukaan vielä 1960-luvulla.

Hyvinkään suoja-aita-nimikkeellä on myös dokumentteja ainakin vuodelta 1947, mutta sen vuotiset koskevat panssariverkkoaitaa VR:n ja Hyvinkään-Karkkilan Rautatien välille Hangonradan laitureiden luona.

Oheisessa kaaviossa asemalla ollut postitalo (kirjain D) näkyy olevan ilman lisäsiipeä, jonka piirustukset hyväksyttiin helmikuussa 1928. Piirustukset ovat sen verran haileat, että odotetaan, jos eteeni tulisi paremmat kopiot. Ja toisaalta en kyllä ainakaan itse muista aseman postitaloa isona L-muotoisena eli tietääkö joku toteutettiinko sitä sellaisena koskaan.

[Petri Nummijoki]

Eikös Hyvinkäällä otettu pitkiä pohjoisen suuntaan kulkevia matkustajajunia raiteelle 3, jotta eivät sulkisi ylikulkua asemalle? Kuinkahan pitkä juna tuohon ylikulkujen väliin mahtui?

[Eljas Pölhö]

Hyvinkäällä otettiin pitkät Riihimäen suuntaan menvät junat kolmoselle ainakin 1950- ja 1960-luvuilla. En tiedä mikä vaunumäärä oli kriteerinä kakkosen ja kolmosen välillä.

Kysyin postitalosta ja nyt Hyvinkäällä käydessä huomaan, että kyllä se on piirustuksen mukainen. Muistin väärin sen radansuuntaisen pituuden.

[Petri Nummijoki]

Hyvinkäällä otettiin pitkät Riihimäen suuntaan menvät junat kolmoselle ainakin 1950- ja 1960-luvuilla. En tiedä mikä vaunumäärä oli kriteerinä kakkosen ja kolmosen välillä.

Onko jostain junasta jäänyt mieleen, että se olisi usein otettu raiteelle 3 tai vaihtoehtoisesti, että tapasi jäädä raiteelle 2? Kumpaa raidetta esim. tavallisen arkipäivän P75 käytti, kun vaunumäärä oletettavasti oli noin 7-10 vuodenajasta riippuen? Viikonloppuruuhkan P75 lienee käyttänyt raidetta 3, kun Imatran vaunut (P705:n runko) olivat mukana.