Päättäjät vaihtuvat ja politiikat muuttuvat — suhteetkin voivat kohentua ja idänkauppa voi tehdä paluun. Paluu menneisyyteen ihan sellaisenaan ei kuitenkaan ole enää mahdollista. Tämän Venäjän hyökkäyssota Euroopalle opetti: politiikka ja käyttäytyminen eivät muuttuneet, vaikka naapuria yritettäisiin integroida länteen esimerkiksi kaupan avulla. Päinvastoin — Eurooppa ampui itseään vain omaan jalkaan, kun riippuvuus venäläisistä energiatuotteista kasvoi vuodesta toiseen.
Mikäli EU:n linjauksiin on uskomista, niin kaikenlaisia riippuvuussuhteita Venäjään halutaan vähentää — olivat ajat sitten sotaisia tai rauhallisempia. Tällä viikolla EU-komissio julkaisi merkittävän paperin siitä, miten energiariippuvuutta Venäjään on tarkoitus vähentää entisestään — tavoitteena on lopettaa kokonaan kaupankäynti energiatuotteilla. Muut kaupankäynnin tuotteet seurannevat perässä.
https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/irti-venalaisesta-energiasta.htmlVoidaanko viiden jalan raideleveyttä enää perustella sillä, että vielä joskus käydään kauppaa venäläisten kanssa?
Menneisyys tuskin toistuu, mutta toisaalta tilanne on ennenkin muuttunut merkittävillä tavoilla, ja niin tullee tapahtumaan jatkossakin. Hyvin vaikea on ennustaa mikä tilanne on vaikkapa 10, 30 tai 100 vuoden kuluttua, mutta toisaalta todennäköisyys on suuri, että erilaisia merkittäviä tavaravirtoja kulkisi itärajan yli myös joskus tulevaisuudessakin.
Kun mietitään mitä käytännön vaikutuksia raideleveyden muuttamisella on suuntaan ja toiseen, niin ei siinä minusta voi jättää ottamatta huomioon sitä tilannetta, että itäinen yhdysliikenne todennäköisesti jossain vaiheessa taas lisääntyy. Potentiaalia kuitenkin lienee jatkossakin esimerkiksi transitolle ja teollisuuden raaka-ainetuonnille.
