VR korvaa HSL-alueen lähijunaliikenteen konduktöörit järjestyksenvalvojilla

[Seppo Kiuru]

https://yle.fi/a/74-20166595

Kaikkien konduktöörien tehtävät HSL-alueen lähijunissa päättyvät alkukesästä 2026. Konduktööripalvelut korvataan järjestyksenvalvojilla.

VR:n lähijunapalveluissa on yhteensä noin 150 konduktööriä. Heistä enintään 130 irtisanotaan ensi vuoden kevätkauden aikana.

Lähiliikennejohtaja sanoo näin:
Muutoksella ei Punolan mukaan tavoiteltu säästöjä, vaan se on tarkoitus tehdä kustannusneutraalisti.

mutta:
Järjestyksenvalvojat ovat JHL:n mukaan konduktöörejä edullisemman työsopimuksen piirissä

[Kimmo T. Lumirae]

VR:ää ei perinteisesti ole juurikaan kiinnostanut ammattijärjestöjen näkemykset. "Hehän vain tekevät sitä työtä, miten he voisivat tietää työstänsä mitään...eiku...?"


Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström kertoo, että liitto ei hyväksy työnantajan työehtoshoppailua. VR aikoo korvata pääkaupunkiseudun lähijunien konduktöörit edullisemmassa työehtosopimuksessa olevilla järjestyksenvalvojilla.

– HSL-alueen konduktöörien määrää on vähennetty joka vuosi HSL:n esitysten mukaan. Vähentäminen on johtanut lähijunissa turvallisuustason laskuun, mikä vaikuttaa matkustajien lisäksi junien matkustamohenkilökuntaan.

– Nyt VR ja HSL ovat sopineet ”uudesta palvelumallista”, jossa käytännössä loput konduktöörit ollaan korvaamassa järjestyksenvalvojilla. VR on aloittanut yt-neuvottelut, joissa irtisanomisuhan alla on 130 163:sta lähiliikenteen konduktööristä.

Ekström ihmettelee, miten VR:n visio voi olla ”Yhteisellä matkalla maailman parhaaksi”.

– Miten yhden ammattiryhmän irtisanominen ja laadukkaan matkustajakokemuksen rapauttaminen, auttavat yhtiötä kohti maailman parasta?

Ammattiliitto JHL:llä on selvä näkemys, miksi junissa tarvitaan konduktöörejä.

– Konduktööri neuvoo reiteissä, auttaa lipun ostossa ja varmistaa sujuvan matkanteon kaikille – myös iäkkäille, liikuntarajoitteisille ja lasten kanssa matkustaville. Se on hyvää palvelua. Konduktöörin apu on korvaamatonta monille matkustajaryhmille. Heidän poistamisensa heikentää julkisen liikenteen esteettömyyttä.

– Konduktööri on junan ammattilainen, joka huolehtii matkustajien turvallisuudesta, valvoo järjestystä ja toimii apuna hätätilanteissa. Jos konduktöörit korvataan järjestyksenvalvojilla, menetetään laadukas palvelu ja matkustuskokemus.




https://www.jhl.fi/uutiset/jhl-hsl-alueen-konduktoorit-kahden-paivan-tyonseisaukseen/

[Aleksi Kinnunen]

Oma matkustajakokemus viime vuosien lähiliikennekonduktöörien ”palvelumalli” on koostunut junan läpikävelemisestä kerran, jolloin katsotaan kaikkien liput. Muutama liputon heitetään pihalle. Tämän jälkeen mennään junan keulalle ”ravintolavaunuun”, jossa varataan kymmenen paikkaa ja aletaan varsin avoimesti räplätään kännykkää ja ehkä jutellaan mukavia työparin kanssa. Ovien avautuessa käydään ehkä vilkaisemassa laituria. Koomisesti lipuntarkastus osuu yleensä juuri samalle asemavälille samoilla vuoroilla.

Aika kaukana ollaan tuosta JHL:n kertomuksesta. Tuo vastaa tilannetta ehkä 10 v sitten kun jokaisessa junassa oli vielä konduktööri. Nykymallissa on vaikeaa nähdä matkustajalle tulevaa arvoa. Trendikkäästi sanottuna ”turvallisuusympäristö on muuttunut”, ja voisin arvata että yhä useammassa häiriökäytöstilanteessa tarvitaan joka tapauksessa järjestyksenvalvojaa.

[Esa J. Rintamäki]

Palvelukonseptit senkun paranee: konnarien tilalle [Avarnin] kuulapäiset piilonatsit!
Muistui mieleen vaan se, kun avarnilaiset ottivat kimpassa hengiltä sen yhden naisen Isossa Omenassa takavuosina...

[Antti Havukainen]

– Konduktööri on junan ammattilainen, joka huolehtii matkustajien turvallisuudesta, valvoo järjestystä ja toimii apuna hätätilanteissa. Jos konduktöörit korvataan järjestyksenvalvojilla, menetetään laadukas palvelu ja matkustuskokemus.

Kyllä se menetettiin viimeistään jo vuonna 2017 lipunmyynnin päättyessä. Tuohon asti matkustaja saattoi hakeutua junan lipunmyyntiosastoon halutessaan yhteyden konduktööriin muustakin syystä kuin matkalipun oston takia. Nykymallissa on vaikea edes tietää onko koko junassa konduktööriä ja jos on, niin mistä sellaisen erityisesti useamman yksikön junassa tarpeen vaatiessa tavoittaa.

Valitettavasti omatkin havainnot ja näkemykset nykyisen ”palvelumallin” toimivuudesta käytännössä ovat hyvin samanlaisia kuin Aleksin viestissä ylempänä.

[Lauri Uusitalo]

Tässähän taitaa olla "sitä saa mitä tilaa" -tilanne. Ostaja eli HSL ei halua maksaa konduktöörien palvelusta/työstä. Näin ainakin minä olen tämän ymmärtänyt.

[Roope Prusila]

Tässähän taitaa olla "sitä saa mitä tilaa" -tilanne. Ostaja eli HSL ei halua maksaa konduktöörien palvelusta/työstä. Näin ainakin minä olen tämän ymmärtänyt.

Jossain oli juttua, että irtisanotuilla konduktööreillä mahdollisuus kouluttautua järjestyksenvalvojiksi. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko vähemmän järjestyksenvalvojien ansio on, koska selvästi raha tuossa puhuu ja säästöjä haetaan.

Mitä taas tulee lähijunien matkustusmukavuuteen, niin päiväaikaan lähijunia voin kyllä käyttää, mutta joskus viikonloppu yönä jättäisin kyllä väliin.

[John Lindroth]

Huono muutos!Ei ole kunniaksi yhtiön julkisuuskuvalle!Ei lisää asiakkaan tunnelmaa palveluhenkisyydestä!Itse asiassa rautatieliikenteeseen koulutetut ammatilliset  konduktöörit ovat myös junaliikenteellinen turvallisuustekijä!

[Petri Sallinen]

Matkustan junalla Rantaradan vuoroissa joka päivä vähintään kaksi kertaa. En muista vuosikausiin nähneeni Rantaradan junissa konduktöörejä — enkä niitä ole osannut edes kaivata. Sen sijaan HSL:n ja/tai VR:n lipuntarkastajiin törmää ajoittain. Niiden mukana liikkuu usein järjestyksenvalvojia. Järjestyksenvalvojia näkee myös ruuhka-aikoina, iltaisin, viikonloppuina tai tapahtumien yhteydessä.

Mikäli YLEn juttuun on uskominen, niin jonkun tutkimuksen/tutkimusten mukaan junamatkailun turvattomuus on matkustajien keskuudessa lisääntynyt 45 prosentilla. En ole nähnyt itse tutkimusta tai mahdollista aikaisempaa tutkimusta, johon vertailu mahdollisesti viittaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin on luonnollista, että järjestyksenvalvojien määrää halutaan lisätä junissa. Joukkoliikenteen aktiivisena käyttäjänä olen samaa mieltä. Konduktöörejä sen sijaan en kaipaa mihinkään elleivät he pysty toimimaan samalla tavalla tai samoilla valtuuksilla kuin järjestyksenvalvojat.

HSL tiedotti asiasta jo 8.4.2025 seuraavasti:

"Palvelumalliuudistuksessa tarkasteltaisiin turvapalveluiden ja lähiliikennekonduktöörien henkilöstömääriä ja sitä, miten henkilöstöä kohdistetaan. Suunniteltu palvelumalli voisi siten aiheuttaa muutoksia lähiliikennekonduktöörityön määrään. Toteutuessaan malli otettaisiin käyttöön pitkän siirtymäajan jälkeen aikaisintaan kesällä 2026.

HSL:n hallitus päätti 8.4., että palvelumallin uudistuksen valmistelu aloitetaan yhteistyössä VR:n kanssa mahdollisimman pian. Suunnitellun palvelumalliuudistuksen myötä VR käynnistää lähijunaliikenteessä työskentelevien konduktöörien työtä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelut määrittävät, millaiseksi palvelumalli lopulta muotoutuu ja mitkä olisivat mahdollisen muutoksen henkilöstövaikutukset."

Asia voidaan tietenkin kääntää työehtosopimusshoppailuksi, vaikka toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt konduktöörien ja järjestyksenvalvojien välisiä palkkaeroja ja niiden kokonaisvaikutuksia. Maailma kuitenkin muuttuu. Osa vanhoista ammateista katoaa ja uusia tulee tilalle. Kaikesta päätellen ammatillisen osaamisen kysyntäkin muuttuu: enää ei tarvita konduktöörien palveluita, mutta järjestyksenvalvojien palveluita tarvitaan.

Suosittelen myös matkustamista joukkoliikennevälineillä. Se avartaa nojatuoliperspektiiviä ihmeesti.

[Antti Havukainen]

Matkustan junalla Rantaradan vuoroissa joka päivä vähintään kaksi kertaa. En muista vuosikausiin nähneeni Rantaradan junissa konduktöörejä — enkä niitä ole osannut edes kaivata. Sen sijaan HSL:n ja/tai VR:n lipuntarkastajiin törmää ajoittain. Niiden mukana liikkuu usein järjestyksenvalvojia. Järjestyksenvalvojia näkee myös ruuhka-aikoina, iltaisin, viikonloppuina tai tapahtumien yhteydessä.

Ne näkemäsi VR:n lipuntarkastajat ovat viralliselta ammattinimikkeeltään juurikin lähiliikennekonduktöörejä. Olennaisin ero HSL:n tarkastajiin on, että VR:n henkilökunnalla ei ole lain puolesta matkalippujen tarkastajan oikeuksia eikä oikeutta kirjoittaa tarkastusmaksua eli siinä mielessä kyseisen ammattiryhmän nykyinen toimenkuva on melkoisen turha.

[Juha Toivonen]

Matkustan junalla Rantaradan vuoroissa joka päivä vähintään kaksi kertaa. En muista vuosikausiin nähneeni Rantaradan junissa konduktöörejä — enkä niitä ole osannut edes kaivata. Sen sijaan HSL:n ja/tai VR:n lipuntarkastajiin törmää ajoittain. Niiden mukana liikkuu usein järjestyksenvalvojia. Järjestyksenvalvojia näkee myös ruuhka-aikoina, iltaisin, viikonloppuina tai tapahtumien yhteydessä.

Mikäli YLEn juttuun on uskominen, niin jonkun tutkimuksen/tutkimusten mukaan junamatkailun turvattomuus on matkustajien keskuudessa lisääntynyt 45 prosentilla. En ole nähnyt itse tutkimusta tai mahdollista aikaisempaa tutkimusta, johon vertailu mahdollisesti viittaa. Jos tämä pitää paikkansa, niin on luonnollista, että järjestyksenvalvojien määrää halutaan lisätä junissa. Joukkoliikenteen aktiivisena käyttäjänä olen samaa mieltä. Konduktöörejä sen sijaan en kaipaa mihinkään elleivät he pysty toimimaan samalla tavalla tai samoilla valtuuksilla kuin järjestyksenvalvojat.

HSL tiedotti asiasta jo 8.4.2025 seuraavasti:

"Palvelumalliuudistuksessa tarkasteltaisiin turvapalveluiden ja lähiliikennekonduktöörien henkilöstömääriä ja sitä, miten henkilöstöä kohdistetaan. Suunniteltu palvelumalli voisi siten aiheuttaa muutoksia lähiliikennekonduktöörityön määrään. Toteutuessaan malli otettaisiin käyttöön pitkän siirtymäajan jälkeen aikaisintaan kesällä 2026.

HSL:n hallitus päätti 8.4., että palvelumallin uudistuksen valmistelu aloitetaan yhteistyössä VR:n kanssa mahdollisimman pian. Suunnitellun palvelumalliuudistuksen myötä VR käynnistää lähijunaliikenteessä työskentelevien konduktöörien työtä koskevat muutosneuvottelut. Neuvottelut määrittävät, millaiseksi palvelumalli lopulta muotoutuu ja mitkä olisivat mahdollisen muutoksen henkilöstövaikutukset."

Asia voidaan tietenkin kääntää työehtosopimusshoppailuksi, vaikka toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt konduktöörien ja järjestyksenvalvojien välisiä palkkaeroja ja niiden kokonaisvaikutuksia. Maailma kuitenkin muuttuu. Osa vanhoista ammateista katoaa ja uusia tulee tilalle. Kaikesta päätellen ammatillisen osaamisen kysyntäkin muuttuu: enää ei tarvita konduktöörien palveluita, mutta järjestyksenvalvojien palveluita tarvitaan.

Suosittelen myös matkustamista joukkoliikennevälineillä. Se avartaa nojatuoliperspektiiviä ihmeesti.

Rakas Vaimoni matkusti Tampereella uskollisesti julkisilla, vuodesta 2018 aina kesäkuuhun 2021 asti. Bussit lähes päivittäin myöhässä pahimmillaan yli tunnin. Pakkasta -15C ja tarjolla pelkkä ulkoilmapysäkki. Eiköhän nuo olosuhteet syö jo aivan riittävästi uskollisintakin julkisen liikenteen matkustajaa?

Vaimoni osti uuden auton v 2021...eikä siitä lähtien ole edes ajatellut siirtyvänsä takaisin Tamperelaisen joukkoliikenteen käyttäjäksi. (ennemmin hän kuulemma lopettaa työt, kuin alistuu tamperelaisen joukkoliikenteen käyttäjäksi). Aikas paljon todettu...

[Simo Virtanen]

Rakas Vaimoni matkusti Tampereella uskollisesti julkisilla, vuodesta 2018 aina kesäkuuhun 2021 asti. Bussit lähes päivittäin myöhässä pahimmillaan yli tunnin. Pakkasta -15C ja tarjolla pelkkä ulkoilmapysäkki. Eiköhän nuo olosuhteet syö jo aivan riittävästi uskollisintakin julkisen liikenteen matkustajaa?

Vaimoni osti uuden auton v 2021...eikä siitä lähtien ole edes ajatellut siirtyvänsä takaisin Tamperelaisen joukkoliikenteen käyttäjäksi. (ennemmin hän kuulemma lopettaa työt, kuin alistuu tamperelaisen joukkoliikenteen käyttäjäksi). Aikas paljon todettu...

Itse olen siirtynyt tamperelaisen joukkoliikenteen sekakäyttäjäksi. Busseista en perusta, mutta ratikka ja Niemenrannan liityntäpysäköinti on niin kova juttu, että auto jää välillä sinne. Myös lähijunaliikenne todettu toimivaksi.

Ainakaan ihmisten aikaan liikkuessa en ole kokenut oloani turvattomaksi edes hurjamaineisen Tesoman lähijunassa.

[Jari Välimaa]

Rakas Vaimoni matkusti Tampereella uskollisesti julkisilla, vuodesta 2018 aina kesäkuuhun 2021 asti. Bussit lähes päivittäin myöhässä pahimmillaan yli tunnin. Pakkasta -15C ja tarjolla pelkkä ulkoilmapysäkki. Eiköhän nuo olosuhteet syö jo aivan riittävästi uskollisintakin julkisen liikenteen matkustajaa?

Vaimoni osti uuden auton v 2021...eikä siitä lähtien ole edes ajatellut siirtyvänsä takaisin Tamperelaisen joukkoliikenteen käyttäjäksi. (ennemmin hän kuulemma lopettaa työt, kuin alistuu tamperelaisen joukkoliikenteen käyttäjäksi). Aikas paljon todettu...

Itse olen siirtynyt tamperelaisen joukkoliikenteen sekakäyttäjäksi. Busseista en perusta, mutta ratikka ja Niemenrannan liityntäpysäköinti on niin kova juttu, että auto jää välillä sinne. Myös lähijunaliikenne todettu toimivaksi.

Ainakaan ihmisten aikaan liikkuessa en ole kokenut oloani turvattomaksi edes hurjamaineisen Tesoman lähijunassa.

Niemenrannan liitäntäpysäköinti ?

[Petri Sallinen]

Bussit lähes päivittäin myöhässä pahimmillaan yli tunnin. Pakkasta -15C ja tarjolla pelkkä ulkoilmapysäkki. Eiköhän nuo olosuhteet syö jo aivan riittävästi uskollisintakin julkisen liikenteen matkustajaa?

Ehkä Tampere on sellainen tuppukylä, jossa bussit ovat päivittäin myöhässä tuntikausia ja jossa on joka päivä 15 astetta pakkasta. En voi muuta kun hehkuttaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelyjä. Asun omakotitalossa Espoossa, mutta en ole koskaan omistanut omaa autoa. Espoon joukkoliikenteessä ei tosin ollut kehumista ennen HSL-aikaa, mutta nyt on. Tervetuloa Tampereelta tutustuman.

Espoossakin bussipysäkit ovat pääsääntöisesti ulkoilmapysäkkejä tai keveitä katoksia. Sateenvarjo ja sopiva vaatetus ovat paikallaan, niin vilu ei yllätä.

Kaikkea ei voi roudata julkisilla. Silloin käytetään Kaukokiidon tms. palveluita tai sotketaan omalla fillarilla. Kesällä Kaukokiito toi keittiörempassa tarvittavat kamat ja minä sotkin kolme keikkaa perävaunun kanssa sorttipaikalle. Hulevesihommissa tarvittiin neljä metriä putkea — nekin kulkivat kätevästi kotiin, yms. moni muu asia. Tilasin kärryn Hollannista, kantama sata kiloa. Fillari on 39 vuotta vanha kolmivaihteinen Oiva. Se pelittää yhä, kun pidetään kunnossa.

[Juha Toivonen]

Bussit lähes päivittäin myöhässä pahimmillaan yli tunnin. Pakkasta -15C ja tarjolla pelkkä ulkoilmapysäkki. Eiköhän nuo olosuhteet syö jo aivan riittävästi uskollisintakin julkisen liikenteen matkustajaa?

Ehkä Tampere on sellainen tuppukylä, jossa bussit ovat päivittäin myöhässä tuntikausia ja jossa on joka päivä 15 astetta pakkasta. En voi muuta kun hehkuttaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelyjä. Asun omakotitalossa Espoossa, mutta en ole koskaan omistanut omaa autoa. Espoon joukkoliikenteessä ei tosin ollut kehumista ennen HSL-aikaa, mutta nyt on. Tervetuloa Tampereelta tutustuman.

Espoossakin bussipysäkit ovat pääsääntöisesti ulkoilmapysäkkejä tai keveitä katoksia. Sateenvarjo ja sopiva vaatetus ovat paikallaan, niin vilu ei yllätä.

Kaikkea ei voi roudata julkisilla. Silloin käytetään Kaukokiidon tms. palveluita tai sotketaan omalla fillarilla. Kesällä Kaukokiito toi keittiörempassa tarvittavat kamat ja minä sotkin kolme keikkaa perävaunun kanssa sorttipaikalle. Hulevesihommissa tarvittiin neljä metriä putkea — nekin kulkivat kätevästi kotiin, yms. moni muu asia. Tilasin kärryn Hollannista, kantama sata kiloa. Fillari on 39 vuotta vanha kolmivaihteinen Oiva. Se pelittää yhä, kun pidetään kunnossa.

Niin no...Eihän Tampere mikään metropoli ole, mutta lähestulkoon ok sisämaakaupunki. Riäväkylän bussiliikenne sen sijaan ontuu aina määräajoin. Välillä on kuljettajat loppu ja toissa talvena loppuivat liikennekuntoiset bussit eräältä operaattorilta, ja Tampereella ajettiin vuoroja lainatuilla HSL ja Turun paikallisliikenteen kalustolla. Monia vuoroja myös peruttiin. Toinen syy oman auton käyttöön mukavuustekijöiden ohella on se, kuinka aamun työmatka sujuu kotoamme töihin jopa alle 10 minuutissa, - iltapäivälläkin alle 15 minuutissa. Busseilla tuo kesti parhaimmillaankin 40-45 minuuttia/suunta + nuo edellisessä mainitsemani sääolosuhteet.

[Markku Naskali]

Kohtalainen lavan ylitys ilman punaista lippua
Lähiliikenteen konduktöörit selvästi vaihtaneet kulkuneuvoa...

[Seppo Kiuru]

Olen tässä noin vuoden aikana käynyt Tampereella kuusi kertaa, kaikki Tikkurila - Tampere- Tikkurila R-junalla, osa matkoista on ollut päivän keikkoja, pari muutaman yön keikkoja. Kertaakaan näillä matkoilla ei ole näkynyt VR:n tai HSL:n konduktööriä tai lipuntarkastajaa saati järjestyksenvalvojaa.
 
Onko näissä junissa niin rehellistä väkeä että kaikilla on varmasti liput, mitään tarkastajia ei tarvitse?
Onko koko R-junan matka HSL-aluetta?
R-juna seisoo joka kerta  Riihimäellä 10 minuuttia, ilmeisesti lahtelaisia odottaen?
Viime perjantaina R-juna ajoi Tampereelta Riihimäkeen, siellä matkustajat kehotettiin siirtymään edessä olevaan toiseen R-junaan, kävelystä kerrottiin jo Tampereella. Oliko  kyseessä matkustajille piristyskävely vesisateeseen?

[Simo Virtanen]

En voi muuta kun hehkuttaa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelyjä. Asun omakotitalossa Espoossa, mutta en ole koskaan omistanut omaa autoa.

Respect! Ei pyöräilyssä ja autottomuudessa sinällään mitään erikoista, mutta että espoolainen omakotitaloasukki!

Ellei sitten jätetä kertomatta puolison työsuhde-Teslaa tai jotain muuta periespoolaista ratkaisua.