Resiina 3/2025

[Markku Nummelin]

Resiina 3/2025 on mennyt kirjapainoon 1.10.2025, joten eiköhän se ole lukijoilla noin viikon päästä.

Suomessa höyryvetureiden normaali käyttö päättyi 1.10.1975 klo 0.04 eli aivan tasan 50 vuotta sitten. Aiheeseen syvennytään tässä lehdessä. Höyryt jatkuvat myös USA:n viimeisen suuren höyryrautatien esittelyssä. Mutta emme unohda uudempaakaan käyttövoimaa: perehdymme lehdessä tarkkaan myös Suomen sähköisen raideliikenteen peräti 130-vuotiseen historiaan. Tasoristeys-palsta on varsin laaja, onhan kesällä tapahtunut raiteilla vaikka mitä. Tasoristeys-palstalle voikin nyt lähettää jälleen uutisia tapahtumista syyskuun loppupäivistä alkaen.

Miellyttäviä lukuhetkiä!

[Jukka Peltonen]

04300 kiittää ja kuittaa lehden saapuneeksi

[Jouni Hytönen]

53100-alueella löytyi lehti postilaatikosta myös eilen.

[Ilkka Hovi]

48100 sai eilen 251015, mikä on viikkoa aikaisemmin kuin ennnen. 

[Juha Kutvonen]

04920 vastaanotti lehden tänään.

[Simo Virtanen]

33250 kuittaa lehden saapuneeksi.

Hengästyttävä lukupläjäys jälleen kerran.

[Jyrki Talvi]

86300 ja Ratakilometri 658 kiittää ja kuittaa uusimman lehden saapuneeksi, mielenkiintoinen lukupaketti Esim Suomen sähköistetyn raideliikenteen historia 130 vuotta sähköistä käyttövoimaa 1896-2025 Haihtuvat savuhattarat höyryjen viimeinen vuosi 1975.

[Jukka P. T. Ruuskanen]

Pitkän työpäivän jälkeen oli mukava havaita Resiinan saapuneen myös 70500:n postiluukusta.

[Esa J. Rintamäki]

Tuli eilen. 00500 kiittää! Sähköveturiartikkeli ja Iiro Hirvensalon kirjoitus GNR-höyryistä: erinomaisen mielenkiintoisia!!!

[Erkki Nuutio]

Muun hyvän ohella haluaisin kiittää Tasoristeys -sivujen erinomaisesta kattavuudesta ja jäsentelystä -eli kiittää tapahtuneen raportoijia ja sivujen tomittajaa.

Sähköliikenteen historia-artikkelissa mainittu Verner Rysel oli Werner Ryselin, Lokomon perustaja ja toimitusjohtaja 1915-1923. Ennen Lokomoa - suomenkielistä veturi- ja terästehdasta - Ryselin oli Tammerfors  Linne- och Jernmanufaktur Ab:n konepajan (Tampella) veturiosaston johtaja, eli ruotsinkielisen (ja -henkisen) yrityksen palveluksessa.

Lokomon talousahdingon seurauksena Ryselin sai lähteä vuonna 1923. Lähtö oli hänelle henkisesti raskas isku.

Myöhemmin, VR:lle siirryttyään Ryselinillä oli hankausta VR:n virkavaltaisuuksista sekä hampaankolossakin asioita (ainakin johtaja Väinö Airasta kohtaan). Molemminpuoliset antipatiat kai syntyivät saksalaissuuntauksen 1918...1923 aikana, jolloin VR osti vetureita Saksasta (tarjousvaiheessa halvemmalla, mutta lopulta kalliimmalla) ja vaikeuksissa rypeneen Lokomon jo saama veturitilaus jopa peruttiin.
T.A. Könösen Lokomo 70 vuotta (1985, 200 s.) kuvaa perustajalleen ansaittua kunniaa kohdistaen Ryselinin luonnetta ja työuran Lokomo -vaihetta. Suosittelen!

[Jorma Rauhala]

Sähköliikenteen historia-artikkelissa mainittu Verner Rysel oli Werner Ryselin, Lokomon perustaja ja toimitusjohtaja 1915-1923...

Tähän perään voisi myös mainita, että vuonna 1879 Berliinin teollisuusnäyttelyssä ei sähköveturiaan esitellyt Werner von Siemens, vaan pelkästään Werner Siemens. Hänet aateloitiin myöhemmin, vuonna 1888, jolloin vasta nimeen lisättiin tuo "von".

Lisäksi Forssan sähköradan kohdalta puuttuu maininta rautatien sijaintipitäjästä. Kuten on huonosti tunnettua, tämä maamme  eräs varhaisimmista sähköradoista sijaitsi Tammelan pitäjässä, jossa radan omistajayhtiö eli Forssa Aktie-Bolag myös sijaitsi. Forssa Aktie-Bolagin sähkörata oli myös harvinainen siinä suhteessa että se oli yksityinen kapearaiteinen rata, joka oli välittömässä liikenneyhteydessä toisen yksityisen kapearaideradan eli Jokioisten Rautatie Oy:n kanssa. (Myös kapearaiteisella Lahden-Loviisan rautatiellä oli Kuggomissa Röjsjö Ab:n turvesuoradan kanssa yhdysliikenneasema.)

Vuonna 1923 Forssa-osakeyhtiön alue ja sen välitön taajaväkinen yhdyskunta erosi Tammelasta ja perustettiin tältä osakeyhtiöltä nimensä saanut kauppala. Suomen ainoa kunta, joka on ottanut nimensä paikkakunnalla toimivalta firmalta. Päinvastaisia tapauksia on sitten kyllä lukuisia, eli firmat ovat ottaneet käyttöönsä paikkakuntansa nimen, esim. Nokia, Värtsilä jne.