”Kuljettaja veti hätäjarrusta, mutta liian myöhään”

[Jukka Ahtiainen]

Minkä tahon mukaan? Iltalehden?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/615d3cb9-1b16-47cc-bf94-5bdd98e9ebcf

[Juha Toivonen]

Tuossa tilanteessa on yleensä aina kaksi sanaa toisiaan vastaan. Veturinkuljettajan kertomus tapahtuneesta ja sitten ehdottoman väistämisvelvoitteen omaavan ajoneuvon kertomus tilanteesta. Sumut tai edes aamuhämärät eivät ole mitenkään pätevä-, eli lieventävä peruste. Jäteautonkuljettaja laiminlöi täysin ja yksipuolisesti, varmistuksen turvalliselle tasoylikäytävän ylitykselle.

[Markku Naskali]

Onhan junilla epävirallinen "päälle-ajo-oikeus" kun ei hetkessä pysähtyä voi, mutta ei tuo nykyinen vihreä villityskään  ainakaan havaittavuutta paranna.

[Simo Virtanen]

Tuossa tilanteessa on yleensä aina kaksi sanaa toisiaan vastaan. Veturinkuljettajan kertomus tapahtuneesta ja sitten ehdottoman väistämisvelvoitteen omaavan ajoneuvon kertomus tilanteesta. Sumut tai edes aamuhämärät eivät ole mitenkään pätevä-, eli lieventävä peruste. Jäteautonkuljettaja laiminlöi täysin ja yksipuolisesti, varmistuksen turvalliselle tasoylikäytävän ylitykselle.

Ymmärtääkseni Raaseporin uudenmallisen proto-sisuneli A2045:n allejäännin käräjöinti muutti tätä tulkintaa melkoise radikaalisti. Jos olosuhteet ja auton rakenne estää näkemisen niin syyllinen on joku muu kuin autonkuljettaja.

[Matti Melamies]

Raasepori oli surullinen luku oikeuskäytännössä. Olisi ollut vielä ymmärrettävää, että kuljettaja olisi todettu syylliseksi, mutta jätetty rankaisematta. (kaiken asiaan tuossa tapauksessa liittyvän vuoksi) Syyttömäksi julistaminen antoi väärän signaalin eli voi ajaa, vaikka ei näe. Näissä tapauksissa ei ole kysymys pelkästään kuljettajan omasta hengestä.

Tuossa IL:n jutun yhdessä kuvassa näkyy, että jäteauton tulosuunnassa on aivan väärässä paikassa oleva Y-risteys. Minkälaisessa kulmassa jäteauto on ollut, kun kuljettaja on tähystänyt molempiin suuntiin?
Kuvista päätellen kasvillisuus ei ole ainakaan selkeästi estänyt näkyvyyttä. Junan tulosuunnassa on kaarre ja sen jälkeen (Google Mapsista katsottuna) suoraa rataa useita satoja metrejä. Juna on siis ajanut 80 km/h eli on ollut näkyvissä parikymmentä sekuntia.

[Petri Nummijoki]

Raasepori oli surullinen luku oikeuskäytännössä. Olisi ollut vielä ymmärrettävää, että kuljettaja olisi todettu syylliseksi, mutta jätetty rankaisematta. (kaiken asiaan tuossa tapauksessa liittyvän vuoksi) Syyttömäksi julistaminen antoi väärän signaalin eli voi ajaa, vaikka ei näe. Näissä tapauksissa ei ole kysymys pelkästään kuljettajan omasta hengestä.

Toisaalta voi kysyä, onko varusmiehen asemassa olevalla henkilöllä tosiasiallista mahdollisuutta kieltäytyä ylittämästä tasoristeystä tai vaatia siihen tähystäjää, jos komentoketjun ylemmillä tasoilla ei ilmeisestikään ole nähty riskiä, kun kerran kyseinen ajoreitti on valittu eikä edes vartijaa tasoristeykseen määrätty?

[Matti Melamies]

Toisaalta voi kysyä, onko varusmiehen asemassa olevalla henkilöllä tosiasiallista mahdollisuutta kieltäytyä ylittämästä tasoristeystä tai vaatia siihen tähystäjää, jos komentoketjun ylemmillä tasoilla ei ilmeisestikään ole nähty riskiä, kun kerran kyseinen ajoreitti on valittu eikä edes vartijaa tasoristeykseen määrätty?

Voidaan kysyä ja vastaushan on, että kuljettaja on vastuussa ihan itse puolustusvoimissakin. Tuohon esiin tuomiisi näkökohtiin viittasin kaikella asiaan liittyvällä. Tuossa Raaseporin tapauksessa ohjaamossa oli kuljettajan lisäksi kaksi muutakin henkilöä, joten tähystysapua olisi ollut käsillä. Reitin ohjeistus vallinneissa olosuhteissa oli tietenkin väärä, varsin lähellä olisi ollut vartioitu tasuri ja oikealla kohtauskulmalla.

Väärä tien ja rautatien kohtauskulma yhdistää näitä tapauksia. Raaseporin tapauksessa kuljettaja ei ajanut autoa tiellä parempaan tähystysasentoon ja epäilen, että ei myöskään Nurmeksen tapauksessa, koska ei kerran havainnut junaa.

[John Lindroth]

Ainakin Saksassa junat käyttää hyvin kuuluvaa ääniopastetta!Eli Stop/Look/Listen!!

[Jouni Hytönen]

Voidaan kysyä ja vastaushan on, että kuljettaja on vastuussa ihan itse puolustusvoimissakin. Tuohon esiin tuomiisi näkökohtiin viittasin kaikella asiaan liittyvällä. Tuossa Raaseporin tapauksessa ohjaamossa oli kuljettajan lisäksi kaksi muutakin henkilöä, joten tähystysapua olisi ollut käsillä. Reitin ohjeistus vallinneissa olosuhteissa oli tietenkin väärä, varsin lähellä olisi ollut vartioitu tasuri ja oikealla kohtauskulmalla.

Väärä tien ja rautatien kohtauskulma yhdistää näitä tapauksia. Raaseporin tapauksessa kuljettaja ei ajanut autoa tiellä parempaan tähystysasentoon ja epäilen, että ei myöskään Nurmeksen tapauksessa, koska ei kerran havainnut junaa.

Muistelisin tuossa Skogbyn tasoristeyksessä olleen metallikaiteet molemmin puolin tietä eli kovin suuria asentomuutoksia siinä ei olisi pystynyt tekemään. Ja kuljetuksen järjestäjällä pitäisi olla vastuu siitä, ettei kahdesta tarjolla olevasta tasoristeyksestä valita kaikin tavoin surkeampaa ilman varoituslaitteita, vaikka näin säästyisi ehkä pari kilometriä ajomatkaa. Eihän tuo voi olla pelkästään varusmieskuljettajan harteilla.

[Petri Nummijoki]

Voidaan kysyä ja vastaushan on, että kuljettaja on vastuussa ihan itse puolustusvoimissakin.

Eihän varusmiehiä kannusteta kriittiseen ajatteluun vaan käskyjen noudattamiseen. Jos varusmies valitsisi omin päin toisen reitin tai aiheuttaisi ylimääräistä hidastelua tähystäjät radan varteen vaatimalla, hän ottaa epäilemättä riskin vähintään esimiehen puhutteluun joutumisesta.

[Juha Kutvonen]

Minkä tahon mukaan? Iltalehden?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/615d3cb9-1b16-47cc-bf94-5bdd98e9ebcf

Näissä roskalehtien sensaatio-otsikoissa juna aina jyrää autoilijapoloisen, mutta tämä on jo pohjanoteeraus:

"Kuljettaja veti hätäjarrusta, mutta liian myöhään – Nuori mies joutui teho-osastolle"

Tässähän annetaan suoraan ymmärtää, että veturinkuljettaja on tuottamuksellisesti aiheuttanut onnettomuuden, jossa autoilija on vahingoittunut vakavasti.

[Eero Karttunen]

Voidaan kysyä ja vastaushan on, että kuljettaja on vastuussa ihan itse puolustusvoimissakin. Tuohon esiin tuomiisi näkökohtiin viittasin kaikella asiaan liittyvällä. Tuossa Raaseporin tapauksessa ohjaamossa oli kuljettajan lisäksi kaksi muutakin henkilöä, joten tähystysapua olisi ollut käsillä. Reitin ohjeistus vallinneissa olosuhteissa oli tietenkin väärä, varsin lähellä olisi ollut vartioitu tasuri ja oikealla kohtauskulmalla.

Väärä tien ja rautatien kohtauskulma yhdistää näitä tapauksia. Raaseporin tapauksessa kuljettaja ei ajanut autoa tiellä parempaan tähystysasentoon ja epäilen, että ei myöskään Nurmeksen tapauksessa, koska ei kerran havainnut junaa.

Muistelisin tuossa Skogbyn tasoristeyksessä olleen metallikaiteet molemmin puolin tietä eli kovin suuria asentomuutoksia siinä ei olisi pystynyt tekemään. Ja kuljetuksen järjestäjällä pitäisi olla vastuu siitä, ettei kahdesta tarjolla olevasta tasoristeyksestä valita kaikin tavoin surkeampaa ilman varoituslaitteita, vaikka näin säästyisi ehkä pari kilometriä ajomatkaa. Eihän tuo voi olla pelkästään varusmieskuljettajan harteilla.

Muistelen valtakunnansyyttäjävirastosta jonkun syytettä valmistelleen virkamiehen kertoneet lehtimiehelle, että virastossa oli yritetty "tiheällä kammalla" tutkia armeijan  ohjesääntöjä nimenomaan sen suhteen, olisiko kantahenkilökunnan pitänyt toimia toisella tavalla kuljetuksen järjestelyjen suhteen, esimerkiksi tällaisessa paikassa tällaisella ilmalla järjestää tasoristeykseen vartiomies. Kantahenkilökunnan onneksi ei sopivaa ohjesääntöjen kohtaa syyttäjä pystynyt löytämään, joten vain kuljettajaa syytettiin. Toki olisihan kuljettajalla ollut ohjaamossa tähystysapuakin saatavilla, ettei olisi täytynyt ajaa tasoristeykseen sokkona.

[Jouni Hytönen]

Voidaan kysyä ja vastaushan on, että kuljettaja on vastuussa ihan itse puolustusvoimissakin.

Eihän varusmiehiä kannusteta kriittiseen ajatteluun vaan käskyjen noudattamiseen. Jos varusmies valitsisi omin päin toisen reitin tai aiheuttaisi ylimääräistä hidastelua tähystäjät radan varteen vaatimalla, hän ottaa epäilemättä riskin vähintään esimiehen puhutteluun joutumisesta.

Helppohan se on toki tämän päivän tietämyksellä tai vaikka 10 vuotta varusmiespalveluksen jälkeisellä osaamisella sanoa, että tuossa tilanteessa olisi ollut perusteet ja oikeus kieltäytyä ajamasta yli tasoristeyksen. Mutta kuinka moni 19-20-vuotias varusmieskuljettaja tilanteen tunnistaa, jos organisaatiolla ja sen palkallisilla työntekijöilläkin on vaikeuksia. Itsekin palvelin sotilaskuljettajana täysin samanlaisissa tehtävissä paitsi että omana aikana lavalla oli jopa 30 henkeä ilman mitään turvavöitä tai istuimia. Kyllä koulutuksessa jo tuolloin painotettiin, että rauhan aikana liikenneturvallisuus ajaa kaiken muun edelle ja kuljettajalla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta tekemisestä.

[Matti Melamies]

Muistelisin tuossa Skogbyn tasoristeyksessä olleen metallikaiteet molemmin puolin tietä eli kovin suuria asentomuutoksia siinä ei olisi pystynyt tekemään. Ja kuljetuksen järjestäjällä pitäisi olla vastuu siitä, ettei kahdesta tarjolla olevasta tasoristeyksestä valita kaikin tavoin surkeampaa ilman varoituslaitteita, vaikka näin säästyisi ehkä pari kilometriä ajomatkaa. Eihän tuo voi olla pelkästään varusmieskuljettajan harteilla.

Jonkinlaisen asentomuutoksen siinäkin olisi pystynyt silti tekemään, mutta tuossahan oli kuljettajan lisäksi ohjaamossa kaksi henkilöä juuri sillä puolella, josta juna tuli. He saattoivat jopa heikentää näkyvyyttä kuljettajan paikalta ja kuten sanottua, heiltä olisi pitänyt pyytää tähystysapua.
Tuossa kohdassa kiskobussit muuten ajoivat kovempaa kuin Nurmeksen tapauksen 80 km/h ja mutkan takaa tulevan kiskobussin näkyvissä olemisen aika oli vaarallisen lyhyt.

[Matti Melamies]

Eihän varusmiehiä kannusteta kriittiseen ajatteluun vaan käskyjen noudattamiseen. Jos varusmies valitsisi omin päin toisen reitin tai aiheuttaisi ylimääräistä hidastelua tähystäjät radan varteen vaatimalla, hän ottaa epäilemättä riskin vähi
Helppohan se on toki tämän päivän tietämyksellä tai vaikka 10 vuotta varusmiespalveluksen jälkeisellä osaamisella sanoa, että tuossa tilanteessa olisi ollut perusteet ja oikeus kieltäytyä ajamasta yli tasoristeyksen. Mutta kuinka moni 19-20-vuotias varusmieskuljettaja tilanteen tunnistaa, jos organisaatiolla ja sen palkallisilla työntekijöilläkin on vaikeuksia. Itsekin palvelin sotilaskuljettajana täysin samanlaisissa tehtävissä paitsi että omana aikana lavalla oli jopa 30 henkeä ilman mitään turvavöitä tai istuimia. Kyllä koulutuksessa jo tuolloin painotettiin, että rauhan aikana liikenneturvallisuus ajaa kaiken muun edelle ja kuljettajalla on oikeus kieltäytyä vaarallisesta tekemisestä.

On tietysti totta, että erityisesti kantahenkilökunnan antaman käskyn kyseenalaistamiseen on korkea kynnys. Omasta inttiajasta on jo yli 35 v ja silloin jo epäröinti kantahenkilökunnan käskyn suhteen aiheutti asiatonta kohtelua. Tosin oli opetettu, että vaaralliseksi kokemansa käskyn sai pyytää kirjallisena. Jos kärjistetään, niin mitä varusmieskuljettaja tekisi, jos luutnantti käskisi ajaa henkilökuljetuksessa olevan kuorma-auton laiturin päästä mereen?

En ollut varusmieskuljettaja, mutta peruskoulutusaikana tapahtui useita kertoja, että kun kantahenkilökuntaa ei ollut paikalla, varusmiesaliupseeri käski tai yllytti kuorma-auton ohjaamossa sen kuljettajaa ajamaan mutkaista tietä mahdollisimman suurella nopeudella. Me alokkaat olimme SL-Sisun pressukatteisen lavan pohjalla istumassa kuin sillit suolassa. Joku yrjösi ja jonkun rynkyn piippu kolhi toisen kasvot, pahempaa ei sattunut, koska yksikään kuorma-auto ei kuitenkaan päätynyt katolleen ojaan.

[Jouni Hytönen]

Kuten sanoin, kuljettajakoulutuksessa jo 90-luvulla kuitenkin painotettiin, että liikenneturvallisuus ajaa rauhan aikana kaiken muun edelle. En minä usko, että kukaan sotilaskuljettajakoulutuksen saanut suostuisi toteuttamaan käskyä ajaa laiturilta mereen tietäen, että lavalla on muita varusmiehiä.

Vähän harmittomammissakin tilanteissa oli aina mahdollista yrittää puhua järkeä. Kerran olimme keväisellä metsäleirillä, muut autot maastokuorma-autoja ja minulla maantie-Renault. Muut menivät tauolle lumiseen sorakuoppaan ja minä jäin suosiolla odottelemaan läheiselle linja-autopysäkille. Pian tulee paikalle kokelas N.N. raivoamaan, että piti mennä tauolle tuonne sorakuoppaan, mitä te täällä teette. No, herra kokelas, tämä ei ole maastokuorma-auto, se juuttuu kiinni, jos ajan sen tuonne sorakuoppaan. Ei auttanut, sorakuoppaan oli ajettava. Otin vauhtia niin paljon kuin sain ja pian oli Renault hangessa sorakuopassa ja sitten sitä aikansa vedettiin maastokuorma-autoilla takaisin asfaltille.

[Matti Grönroos]

Minkä tahon mukaan? Iltalehden?

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/615d3cb9-1b16-47cc-bf94-5bdd98e9ebcf

Ilmeisesti on mahdoton ajatus nähdä asia hyvän tahdon kautta ja ymmärtää otsikko esimerkiksi seuraavasti: "Kuljettaja veti hätäjarrusta, mutta liian myöhään saadakseen junan pysähtymään"?

Otsikot ovat pakosti lyhyitä, eikä niihin saa mahtumaan kaikkea maailmantuskaa. Artikkelissa ei millään tavalla esitetty, että veturinkuljettaja olisi toiminut virheellisesti tai olisi syyllinen tapahtumaan.

[Simo Virtanen]

Toisaalta voi kysyä, onko varusmiehen asemassa olevalla henkilöllä tosiasiallista mahdollisuutta kieltäytyä ylittämästä tasoristeystä tai vaatia siihen tähystäjää, jos komentoketjun ylemmillä tasoilla ei ilmeisestikään ole nähty riskiä, kun kerran kyseinen ajoreitti on valittu eikä edes vartijaa tasoristeykseen määrätty?

No eihän siellä ajamisesta olisi tarvinnut kieltäytyä kunhan vaan olisi pysäyttänyt merkitylle tasoristeykselle ja pyytänyt vieressä istuvia tähystämään.

Itsekin palvelin kultaisella 90-luvulla sotilaskuljettajana ja jo silloin liikenneturvallisuus oli todella korkealla prioriteeteissa.

Muistan eräänkin tapauksen kun piti tulla peruuttamalla valtatielle, niin tietenkin vinkkasin kaverin näyttämään opastajana sopivan hetken peräyttää.

Vaikka Dragsvikin varuskunta toistuvasti simputusjuttujen vuoksi mediassa onkin, niin en jaksa uskoa ilmapiirin olleen sellainen, etteikö kuljettaja olisi voinut pysäyttää tasoristeyksen eteen.

Tähän jätepakkarin allejääntin palataksemme tilanne on hämmästyttävän samankaltainen kuin pari vuotta aiemmin Kemijärvellä tapahtunut allejäänti. Siitä on olemassa tutkintaraporttikin otkesin sivuilla, eikä tutkinnassa löydetty kerrassaan mitään syytä junan alle ajamiseen. Siinä jäteautokin oli oikealta ohjattava eli kuski istui sillä reunalla josta juna tuli.

[Matti Melamies]

Tähän jätepakkarin allejääntin palataksemme tilanne on hämmästyttävän samankaltainen kuin pari vuotta aiemmin Kemijärvellä tapahtunut allejäänti. Siitä on olemassa tutkintaraporttikin otkesin sivuilla, eikä tutkinnassa löydetty kerrassaan mitään syytä junan alle ajamiseen. Siinä jäteautokin oli oikealta ohjattava eli kuski istui sillä reunalla josta juna tuli.

Kemijärven tapauksessa selvisi jostain paikannuslaitteesta, että sen jäteauton kuljettaja aloitti työvuoronsa painamalla lapikkaan lattiaan ja kaahasi urku auki, kunnes jäi junan alle. Nurmeksen tapauksessa ei ole esitetty vastaavia raskauttavia tietoja.