|
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 518
|
« Vastaus #1 : Helmikuu 24, 2010, 14:09:28 » |
|
" Rautateitä aurataan nyt ympäri vuorokauden. Vaihteet puhdistetaan lumesta kovalla ilmanpaineella ja tarvittaessa käsivoimin, Naljotova kuvaili." Mitähän tuo tarkoitti? Onko niillä vaihteissa jotain kiinteitä paineilmasysteemejä? Täälläkin on toisaalla kirjoitettu vaihteiden sulattamisen, ja sen mukanaan tuomien sulamisvesien, aiheuttamista ongelmista, eikö tosiaan olisi parempi puhaltaa lumi pois? Energiaakin säästyisi paljon. Painelmasta Wikin artikkelissakin jotain puhutaan: При установлении низких температур, например, зимой, снег и лед могут стать причиной не перевода стрелки в требуемое положение (не прилегание остряка к рамному рельсу),что ведет к работе электродвигателя на фрикцию(повышения напряжения передаваемого для перевода), что в свою очередь может привести к перегоранию предохранителя или сгорания двигателя и в конечном итоге к потере контроля стрелочного перевода. В прошлом, да и сейчас для решения данной проблемы специальные работники занимались расчисткой путей, в зависимости от количества выпадаемого снега издается приказ о вводе 1 , 2, 3 очереди . Так до сих пор и происходит в некоторых странах и на некоторых, особенно малозначимых, линиях. Ещё одним вариантом разрешения проблемы является обогрев перевода для растопления снега и льда. С этой целью обычно используют газ или электричество, а также для очистки стрелочных приводов применяется сжатый воздух (пневмообдувка стрелки). Nollan pinnassa lämmitys voikin taas toimia paremmin...
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 24, 2010, 14:36:12 kirjoittanut Tauno Hermola »
|
tallennettu
|
|
|
|
Pentti Yli-Karjanmaa
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 203
|
« Vastaus #2 : Helmikuu 24, 2010, 15:19:50 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Valtonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 414
|
« Vastaus #3 : Helmikuu 24, 2010, 15:34:11 » |
|
Artikkelista: "Suomen junakaaos herättää huvitusta Venäjällä. Naapurimaan junaliikenne toimii ilman suurempia viivästyksiä. - Tervetuloa vaan kaikki suomalaiset junailemaan Venäjälle! Meitä ei lumi pysäytä, toivotti Moskovan rautatieaseman päivystäjä Sergei Gagarin Pietarissa ja hymyili leveästi." On se hyvä, että joskus näinkin päin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #4 : Helmikuu 24, 2010, 15:48:58 » |
|
" Rautateitä aurataan nyt ympäri vuorokauden. Vaihteet puhdistetaan lumesta kovalla ilmanpaineella ja tarvittaessa käsivoimin, Naljotova kuvaili." Mitähän tuo tarkoitti? Onko niillä vaihteissa jotain kiinteitä paineilmasysteemejä? Täälläkin on toisaalla kirjoitettu vaihteiden sulattamisen, ja sen mukanaan tuomien sulamisvesien, aiheuttamista ongelmista, eikö tosiaan olisi parempi puhaltaa lumi pois? Energiaakin säästyisi paljon. Painelmasta Wikin artikkelissakin jotain puhutaan: При установлении низких температур, например, зимой, снег и лед могут стать причиной не перевода стрелки в требуемое положение (не прилегание остряка к рамному рельсу),что ведет к работе электродвигателя на фрикцию(повышения напряжения передаваемого для перевода), что в свою очередь может привести к перегоранию предохранителя или сгорания двигателя и в конечном итоге к потере контроля стрелочного перевода. В прошлом, да и сейчас для решения данной проблемы специальные работники занимались расчисткой путей, в зависимости от количества выпадаемого снега издается приказ о вводе 1 , 2, 3 очереди . Так до сих пор и происходит в некоторых странах и на некоторых, особенно малозначимых, линиях. Ещё одним вариантом разрешения проблемы является обогрев перевода для растопления снега и льда. С этой целью обычно используют газ или электричество, а также для очистки стрелочных приводов применяется сжатый воздух (пневмообдувка стрелки). Nollan pinnassa lämmitys voikin taas toimia paremmin... Et sitten viitsinyt laittaa edes linkkiä artikkeliin vaan hlvtillisen rimpsun jotain harakanvarpahia. Varmaan lystikästä ko noin vielä naurattaa päälle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 518
|
« Vastaus #5 : Helmikuu 24, 2010, 15:54:01 » |
|
Et sitten viitsinyt laittaa edes linkkiä artikkeliin vaan hlvtillisen rimpsun jotain harakanvarpahia. Varmaan lystikästä ko noin vielä naurattaa päälle.
No tässä linkki, jos se Johannesta auttaa: http://tinyurl.com/ycmvv7dOnhan se vähän lyhyempi, kuin lainattu teksti! // Linkki lyhennetty
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 24, 2010, 16:55:03 kirjoittanut Teemu Peltonen »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 518
|
« Vastaus #7 : Helmikuu 24, 2010, 16:05:36 » |
|
Toinen vaihtoehto on tietenkin http://babelfish.yahoo.com/ , joka tällä kertaa taisi onnistua vähän paremmin, ainakin 'compressed air' ja 'blowing' tunnistettiin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #8 : Helmikuu 24, 2010, 16:10:06 » |
|
Toinen vaihtoehto on tietenkin http://babelfish.yahoo.com/ , joka tällä kertaa taisi onnistua vähän paremmin, ainakin 'compressed air' ja 'blowing' tunnistettiin. Prklhn vaikeeta vishiin copypeistata se kännnös suoraan omaan viestiinsä. Jotain ihme leikkimistä tollaanen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #10 : Helmikuu 24, 2010, 17:00:10 » |
|
Uskomatonta peeloilua. Leikitään linkkinäppärää, mutta sitä käännettyä teksiä ei vaan näjy. Pistä pska asialle ja mee itte peräs. Soon ny täs During the establishment of low temperatures, for example, in winter, snow and ice can become the reason not for the setting into the position (not the adjoining of switch point to the stock rail), which leads to the work of electric motor on the friction (increases in the stress of that transferred for the transfer), which in turn can lead to the blowing of fuse or combustion of engine and in the final analysis to the loss of the control of points and crossing. In the past, yes even now for the solution of this problem special workers dealt with the clearing of ways, depending on a quantity of fallen out snow is published the order about introduction 1,2, 3 turns. So, until now it occurs in some countries and on some, especially trivial, lines. Still one version of the permission of problem is the heating of transfer for [rastopleniya] of snow and ice. Gas or electricity for this purpose usually are used, and the compressed air also for cleaning of switch machines adapts (pneumo-blowing of pointer)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teemu Hurskainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 24
|
« Vastaus #11 : Helmikuu 24, 2010, 18:07:25 » |
|
Nooh, siinä se on Venäjän poika ja tyttökin ihmeissään, kun Allegro aloittaa liikennöinnin. Ei enää kaikki sujukkaan, kuten ennen
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jani Aas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 50
|
« Vastaus #12 : Helmikuu 24, 2010, 20:35:05 » |
|
No ei se paineilma niin autuaalliseksi asioita tee.Hienoahan se on kun Venäjä kehottaa käyttämään sitä ryssän tekniikkaa,eikös me olla jo niistä pikkuhiljaa pääsemässä eroon? Nyt on vain paikallaan täällä sivustollakin aikaajoin esiintynyttä insinöörin taitoa ja aivonystyrät savuamaan ja kehittelemään uusi patentti takuuvarmasta vaihdemekanismista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Veli-Matti Roti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2
|
« Vastaus #13 : Helmikuu 24, 2010, 21:10:56 » |
|
Vaikka ei ryssän tekniikka yleensä ole parempaa,saattaa se olla toimintavarmempaa erikois olosuhteissa.Toimiihan alkuperäinen kalasnikovikin valmettia varmemmin suohon upotuksen jälkeen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #14 : Helmikuu 24, 2010, 21:29:10 » |
|
No ei se paineilma niin autuaalliseksi asioita tee.Hienoahan se on kun Venäjä kehottaa käyttämään sitä ryssän tekniikkaa,eikös me olla jo niistä pikkuhiljaa pääsemässä eroon? Nyt on vain paikallaan täällä sivustollakin aikaajoin esiintynyttä insinöörin taitoa ja aivonystyrät savuamaan ja kehittelemään uusi patentti takuuvarmasta vaihdemekanismista.
Viimeisen viikon aikana ongelmia muodostaneen hötölumen kanssa se uusi takuuvarma patentti vaihdemekanismista voisi olla vaikka tällainen: Käytetään paineilmaa sen kevyen lumen puhaltamiseksi pois siitä vaihteesta. Toimii takuuvarmasti ja on yksinkertainen rakentaa. Keksitkö jotain, mikä tässä ideassani mättää?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jani Aas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 50
|
« Vastaus #15 : Helmikuu 24, 2010, 22:32:02 » |
|
No ei se paineilma niin autuaalliseksi asioita tee.Hienoahan se on kun Venäjä kehottaa käyttämään sitä ryssän tekniikkaa,eikös me olla jo niistä pikkuhiljaa pääsemässä eroon? Nyt on vain paikallaan täällä sivustollakin aikaajoin esiintynyttä insinöörin taitoa ja aivonystyrät savuamaan ja kehittelemään uusi patentti takuuvarmasta vaihdemekanismista.
Viimeisen viikon aikana ongelmia muodostaneen hötölumen kanssa se uusi takuuvarma patentti vaihdemekanismista voisi olla vaikka tällainen: Käytetään paineilmaa sen kevyen lumen puhaltamiseksi pois siitä vaihteesta. Toimii takuuvarmasti ja on yksinkertainen rakentaa. Keksitkö jotain, mikä tässä ideassani mättää? Aikalailla saa olla painetta mukana jotta saataisiin myös ne jäät pois sieltä jotka sulamiseta johtuen sinne syntyy taikka kalustosta irtoaa vaihteita ylittäessä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jani Aas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 50
|
« Vastaus #16 : Helmikuu 24, 2010, 22:46:30 » |
|
Vaikka ei ryssän tekniikka yleensä ole parempaa,saattaa se olla toimintavarmempaa erikois olosuhteissa.Toimiihan alkuperäinen kalasnikovikin valmettia varmemmin suohon upotuksen jälkeen. Mutta onko kalasnikoovi sittenkään niin aito ryssän tuote? Mistähän mahtaisi olla saanut inspiraatiota Mihaili moisen kehittelyyn? http://fi.wikipedia.org/wiki/Sturmgewehr_44,toki kalasnikoovi on kiistatta kotimaista Valtion Metallitehtaan tuotosta parempi.Mutta miksi pitää aina hakea apua idästä? Eikö Suomenmaassa ole sitten osaavaa ammattikuntaa moiseen kehitystyöhön? Vai onko perusteina taas ne kuuluisat kustannukset? No kuten odotinkin alkoi heti ideariihet hehkumaan ja ideata tulemaan,tätä juuri halusinkin ja kiitos siitä teitille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #17 : Helmikuu 24, 2010, 22:55:05 » |
|
Aikalailla saa olla painetta mukana jotta saataisiin myös ne jäät pois sieltä jotka sulamiseta johtuen sinne syntyy taikka kalustosta irtoaa vaihteita ylittäessä. Ei sinne vaihteisiin ole mikään pakko jäätä tunkea. Kuten itsekin sanot, se jää ilmaantuu sinne, kun vedeksi sulanut lumi jäätyy. Se lumi ei kuitenkaan sula itsekseen, vaan sen sulattamiseen on erillinen järjestelmä. Ja sitä erillistä järjestelmää (vaihteen lämmitys) ei ole mikään pakko aina pitää päällä. Nuo kaksi järjestelmää sopivat eri tilanteisiin. Kunnon pakkasella paineilma, nollan tienoilla lämmitys. Molemmat samaan aikaan olisi vain typeryyttä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jani Aas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 50
|
« Vastaus #18 : Helmikuu 24, 2010, 23:08:51 » |
|
Aikalailla saa olla painetta mukana jotta saataisiin myös ne jäät pois sieltä jotka sulamiseta johtuen sinne syntyy taikka kalustosta irtoaa vaihteita ylittäessä. Ei sinne vaihteisiin ole mikään pakko jäätä tunkea. Kuten itsekin sanot, se jää ilmaantuu sinne, kun vedeksi sulanut lumi jäätyy. Se lumi ei kuitenkaan sula itsekseen, vaan sen sulattamiseen on erillinen järjestelmä. Ja sitä erillistä järjestelmää (vaihteen lämmitys) ei ole mikään pakko aina pitää päällä. Nuo kaksi järjestelmää sopivat eri tilanteisiin. Kunnon pakkasella paineilma, nollan tienoilla lämmitys. Molemmat samaan aikaan olisi vain typeryyttä. Dodiin sitten vielä ratkaistaan ongelma joka on edelleen kaluston teleistä ja alustarakenteista puloavat jäät. Sitten pitää rakentaa järjestelmä joka on hyvin suojattu radanvarrella heiluvilta hihhuleilta suojattu. Taitaa kuitenkin paras vaihtoehto olla riittävä miehitys radan kunnossapitoon.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #19 : Helmikuu 25, 2010, 01:25:51 » |
|
Dodiin sitten vielä ratkaistaan ongelma joka on edelleen kaluston teleistä ja alustarakenteista puloavat jäät. Sitten pitää rakentaa järjestelmä joka on hyvin suojattu radanvarrella heiluvilta hihhuleilta suojattu. Taitaa kuitenkin paras vaihtoehto olla riittävä miehitys radan kunnossapitoon.
Useinko sitä jäätä täsmälleen vaihteen kielen kohdalle putoaa niin, että se blokkaa vaihteen toiminnan? Ja jos niin ikävästi käykin että sellainen isompi jääköntti juuri ikävimpään mahdolliseen paikkaan keksii laskeutua, eikö silloin veturinkuljettaja voi kiivetä alas veturistaan, poimia jääklöntin ylös ja heittää sillä Töölönlahden sorsia? Ja, miten paljon hihhuleita siellä radalla on viime aikoina laitteita tuhonnut? Ja jos he onnistuisivat nuijimaan paineilmaputken pään tohjoksi, miksi he eivät onnistu tuhoamaan esimerkiksi raideopastimia?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jari Kuusinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 343
|
« Vastaus #20 : Helmikuu 25, 2010, 02:06:09 » |
|
... eikö silloin veturinkuljettaja voi kiivetä alas veturistaan, poimia jääklöntin ylös ja heittää sillä Töölönlahden sorsia?
Ei voi. Ihan vain tiedoksi, että vaihteen puhdistus ei ole aivan sama asia kuin lumen harjaaminen kuistin rappusilta. Siinä pitää ihan oikeasti tietää mitä on tekemässä. Sen lisäksi radalla liikkuminen ja työskentely on erittäin vaarallista työtä ja työturvallisuuden tae ei ole se, että joku on kertomassa junan olevan tulossa. Pitää tietää mihin suuntaan väistää ja kuinka paljon. Vaihteiden asentoja pitää osata lukea ja pitää myös tietää miten liikutaan, aivan kuten metsässä liikkuessaankin ihminen oppii lukemaan maastoa. Mm. näiden syiden vuoksi millään puolen päivän pikakoulutuksella ei veturinkuljettajista saada soveltuvaa työmiestä vaihteiden puhdistukseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #21 : Helmikuu 25, 2010, 07:43:46 » |
|
toki kalasnikoovi on kiistatta kotimaista Valtion Metallitehtaan tuotosta parempi.
Aiheessahan tässä ei pysytä, mutta kysyn silti Janilta: mihin perustat väitteesi? Itse olen ymmärtänyt asian olevan juuri päinvastoin, ja ainakaan asia ei nyt kiistaton ole. Rk62:ssa on paljon parannuksia AK47:aan nähden, joskin erään koulukunnan mukaan heikennyksiäkin (tähtäimet). Ja sitten aiheen pariin: Useinko sitä jäätä täsmälleen vaihteen kielen kohdalle putoaa niin, että se blokkaa vaihteen toiminnan?
Tämä on kuulemani mukaan juurikin se yleisin syy vaihteen kääntymättömyyteen. Sitä jäätä on kaluston alustassa aivan julmetusti, ja Helsingin vaihdekujilla kolistellessa sitä irtoilee varsin roimasti. Sen jääklönttien määrän vaihteiden tienoilla näkee ihan silmillä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #22 : Helmikuu 25, 2010, 08:56:15 » |
|
AK47:ssa on kovakromattu piippu ja se on tehty väljemmäksi. RK95 erityisesti on liian piukka ja se aiheuttaa toimintahäiriöitä. Kovakromattua piippua ei tarvitse öljytä. Suomen Armejan lähes kaikki RK:t on hoonattu pilalle liialla piipun jynssäämisellä. SA ja VR OY on molemmat yhtä mätiä paikkoja.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jani Aas
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 50
|
« Vastaus #23 : Helmikuu 25, 2010, 11:16:49 » |
|
toki kalasnikoovi on kiistatta kotimaista Valtion Metallitehtaan tuotosta parempi.
Aiheessahan tässä ei pysytä, mutta kysyn silti Janilta: mihin perustat väitteesi? Itse olen ymmärtänyt asian olevan juuri päinvastoin, ja ainakaan asia ei nyt kiistaton ole. Rk62:ssa on paljon parannuksia AK47:aan nähden, joskin erään koulukunnan mukaan heikennyksiäkin (tähtäimet). No kalasnikoovi tuli käyttöön vasta vuonna 1949,siis sodan jälkeisinä vuosina ja olettaisin (siis oma päätelmä),että kalasnikoovi on suoraa kopiota jollakin asteella Saksalaisesta MP44 (joka nimensäkin mukaan valmistui jo 1944). Siis kaikki tämähän vain on omaa olettamaani,mutta kummallisesti siinä on erittäin paljon ulkoisestikkin viitteitä MP44 maliin.Toki tämä kaikki voi olla todellista saisea jonka olen kieroutuneessa päässäni saanut aikaan.Toisaalta Neuvostoliitto sai sodan temmellyksen jälkimainigissa eräänkin määrään Saksalaista teknologiaa käsiinsä jota varmastikkin on käytetty Neuvostoliiton aikaisessa maailmassa Neuvostoliittolaisena keksintönä.Harrastihan ameriikan mahtimahat myös samaa pröystäilyä,kiittäkäämme esimerkiksi mainiota insinööriä nimeltä Wernher von Braunia joka on luonut loistavan pohjan NASAN rakettitieteelle.Braunhan oli kuitenkin Aggregat 4 (tunnetaan myös V-2 nimellä) ballistisen ohjuksen isä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 518
|
« Vastaus #24 : Helmikuu 25, 2010, 12:55:05 » |
|
Ihan vain tiedoksi, että vaihteen puhdistus ei ole aivan sama asia kuin lumen harjaaminen kuistin rappusilta.
Siinä pitää ihan oikeasti tietää mitä on tekemässä.
Sen lisäksi radalla liikkuminen ja työskentely on erittäin vaarallista työtä ja työturvallisuuden tae ei ole se, että joku on kertomassa junan olevan tulossa. Pitää tietää mihin suuntaan väistää ja kuinka paljon. Vaihteiden asentoja pitää osata lukea ja pitää myös tietää miten liikutaan, aivan kuten metsässä liikkuessaankin ihminen oppii lukemaan maastoa.
Mm. näiden syiden vuoksi millään puolen päivän pikakoulutuksella ei kenestäkään saada soveltuvaa työmiestä vaihteiden puhdistukseen.
... eikö silloin veturinkuljettaja voi kiivetä alas veturistaan, poimia jääklöntin ylös ja heittää sillä Töölönlahden sorsia?
Ei voi. Ihan vain tiedoksi, että vaihteen puhdistus ei ole aivan sama asia kuin lumen harjaaminen kuistin rappusilta. Siinä pitää ihan oikeasti tietää mitä on tekemässä. Sen lisäksi radalla liikkuminen ja työskentely on erittäin vaarallista työtä ja työturvallisuuden tae ei ole se, että joku on kertomassa junan olevan tulossa. Pitää tietää mihin suuntaan väistää ja kuinka paljon. Vaihteiden asentoja pitää osata lukea ja pitää myös tietää miten liikutaan, aivan kuten metsässä liikkuessaankin ihminen oppii lukemaan maastoa. Mm. näiden syiden vuoksi millään puolen päivän pikakoulutuksella ei veturinkuljettajista saada soveltuvaa työmiestä vaihteiden puhdistukseen. Luulisin, että suurempi ongelma Tuukan ehdotuksessa on kuitenkin se, että junan pitäisi kulkea, eikä pysähtyä joka vaihteella!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|