Tampere Lokomon ja Hankkijan raiteistot

[Eljas Pölhö]

Tampereen seutu on joskus ollut täynnä erilaisia syrjäraiteita. Yksi kohde oli Lokomon ja Hankkijan raiteisto. Ensimmäisenä esimerkkinä tilanne 1931, jolloin Hankkija anoi lupaa tasoristeykselle. Raiteisto erosi yksiraiteisesta pääradasta linjavaihteena. Myöskään suoraa yhteyttä etelän suunnasta Vaasan radalle ei vielä ollut. Pyhäjärven rannalle johtanut haara oli jonkun muun käytössä tai jotain muuta firmaa varten rakennettu, mutta en juuri nyt muista koska se haara tuli, jotta voisin tarkistaa. Lokomon konepajaa vastapäätä oli kenkä- ja kumitehdas ja sen vieressä oli lyhyt sivuraide J.W. Salmisen nahkatehdasta varten.

[Simo Virtanen]

Kiitos hienoa dokumentointia.

Enpä ole tiennyt, että juuri käytöstä poistuvalle vatkaamolle* ja Sarviksen alueelle on mennyt rautatie. Jäljet ovat kadonneet jo vuosikymmeniä sitten, mutta Lokomon ja Nokian kondensaattoritehtaan välissä ratakuilu on edelleen näkyvissä.

(*vatkaamo on Tampereen kielinen nimitys jätevedenpuhdistamolle. Joskus käytetty myös peellä alkavaa sanaa yhdyssanana vatkaamon kanssa)

[Erkki Nuutio]

Erinomaisesti muistan kaikki nuo raiteet. Harmittaa etten kuvannut Hatanpään valtatien tasoristeystä kun johdinauto odotti vuoroaan Kalkkunajunan siirtyessä Sarviksen puolelle. Hankkijan raiteet veivät perille asti 60-luvun alkuvuosiin asti. Olivat Hankkijan piikkilanka-aidan suojassa.
Lokomo ja Hankkija alkoivat yhdessä rakentaa raiteistoa vuonna 1915. Kuten raidekartasta näkyy, linjavaihteesta erottuaan raide kulki jonkin matkaa rinnalla, sitten laskeutui melko jyrkästi tehtaiden alueelle.

Järven rannalle tultua oli pitkä Lokomon raidelaituri lotjia varten, jotta päästiin edes vähän syvempään. Lotjilla kuljetettiin myös näyttelyvieraita Alarannasta valtakunnallisen maatalousnäyttelyn alueelle (Hatanpään seisakkeen takana) vuonna 1921.  Täytyy Eljakselle lähetellä näyttelyä varten rakennetun sivuraiteen karttapiirros.
Sivuraiteelle oli tiheä eestaasliikenne asemalta. Myös Tasavallan presidentti Ståhlbergin juna käytti raidetta.
Alkuvaiheessa (noin 1924 asti) oli Hankkijan pää osaksi penkereellä järven päällä.
Hyppösen piipun päältä otettu valokuva tilanteesta vuonna 1920 on ainakin Könösen Lokomo 70 vuotta -kirjassa (s.29).
Pohjoisemmasta Hankkijan sivuraiteesta tuli Sarviksen raide. Järven laiturille vievä raide kuului siis ainakin alkuvuosina Lokomolle. Muut hahmotelmat siniseessä kartassa ovat toteutumatta jääneitä kaupungin aikeita.

Jätän todistettavaksi tuotiinko ensimmäinen kotimaassa tehty veturi (57) myöhemmän Lokomon laiturin kohdalle tehdyn laiturin kautta vuonna 1875 vietäväksi radanrakennuspuuhiin Viinikanojan ja Vihiojan väliselle ratapätkälle.

Eteläosa Lokomon tonttia oli Karjusuota, jossa silmäkkeitä väistellen liikuin 50-luvun loppupuolella. Lokomo täytti suon Vihiojalle asti koekäyttämällä siellä Teräsmiehiään 40-60-luvuilla.

[Erkki Nuutio]

Ei entiselle vedenpuhdistamolle ole rautatietä koskaan mennyt. Alue oli järveä ja täytettiin sotien aikana tai jo ennen. Sotien aikana sinne nousi matalia varastorakennuksia ja vastaavia.
50-luvulla ja 60-luvun alussa Pekka Mäkinen piti siellä sodan jälkeen ostettujen brittikuormureiden haaskoja.
Järvelle menneen raidelaiturin alue kai vähitellen täytettiin 30-luvulla.

Ei Lokomo/Hankkijan raiteistoa, vaan kilometrin parin verran niistä pohjoiseen on ollut mystisin raide. Eli raide asemalta Ratinanniemelle ennen Hatanpään Valtatien kaivamista (harjun pintaa ) noin 10 m alemmaksi Ratinan höyryvoima-aseman polttoaineiden vyörytystä varten.

Kuvia siitä en ole nähnyt ja ainoat löytämäni maininnat siitä ovat:
- Aamulehti 20.9.1916 s.3 : Kaupunginvaltuuston eilinen kokous  ... Laitos sijoitettaisiin Ratinanniemen eteläpuolen noin 3 ha:n suuruiselle leikatulle alueelle  ja tulisi se saamaan tämän leikkauksen yläpuolelta maata jyrkänteen kanssa yht. noin 1 ha, jotta sinne johdettavilta raiteilta voitaisiin laitokselle tulevat hiilet mukavasti ja vähin kustannuksin purkaa.
- TKS Muistitietoa sähkölaitokselta 1900-1950 TKS 1976, 52 s.) Erkki Erkanaho: "Silloin kun meidän perhe muutti Ratinaan v.1922, sinne tuotiin puut rautateitse. Sorinahteelta oli sinne pistoraide siihen sähkölaitoksen Ratinan voimalaitoksen yläpuolelle. Hatanpäänvaltatietä ei ollut silloin vielä.
Sieltä pistoraiteelta oli sitten kaksi lankuista tehtyä ruuhta sinne alas voimalaitosalueelle. Vaunut purettiin ruuhiin ja alapäässä miehet sitten pinosivat tai ottivat suoraan vaunuun ja veivät suoraan kattilahuoneeseen.
Sitten kun Hatanpäänvaltatie  puhkaistiin loppui rautatiekuljetus ja siirryttiin pääasiassa hevoskuljetuksiin."

[Simo Virtanen]

Ei entiselle vedenpuhdistamolle ole rautatietä koskaan mennyt. Alue oli järveä ja täytettiin sotien aikana tai jo ennen.

En sellaista väittänytkään - tai ainakaan yrittänyt sanoa sellaista. Alueen teolliseen historiaan peilaten Viinikanlahden putsari on myöhempien aikojen rakennelmia, kun on valmistunut vasta 1972. Sitä ennen kaikki Pispalanharjun itäipuolinen moska meni suoraan Pyhäjärveen. Raholaan sentään oli jo kymmentä vuotta aiemmin valmistunut puhdistamo ottamaan vastaan harjun länsipuolen vedet.

Tampereen Veden sivuilla asiaan liittyvä erittäin laadukas ilmakuva vuodelta 1958! Näkyy hyvin puheena olevat Hankkijan raiteet ja Hatanpään valtatien tasoristeyskin. Hankkijalla näkyy vaunujakin purettavana.

https://www.tampereenvesi.fi/app/uploads/2025/07/11555477812750.jpg