Avonaiset tolppavaunut hakivat muotoaan 1950- ja 1960-luvuilla. Hk-, Hkk- ja jopa Ob-vaunut vanhenivat alle kymmenessä vuodessa — ne eivät enää vastanneet teollisuuden muuttuvia kuljetustarpeita. Hkb-vaunun synty on hyvä esimerkki muutoksesta.Vuonna 1970 päätettiin pidentää 500 kappaletta Hkk-vaunuja kahdella metrillä. Teollisuuden kuljetustarpeet muuttuivat niin nopeasti, että vasta vuonna 1960-luvun alussa valmistunut Hkk-sarja osoittautui liian lyhyeksi. Hkk-vaunut katkaistiin ja vaunun keskelle hitsattiin kahden metrin pidennys. Vuosien 1970–1979 aikana 2975 Hkk-vaunua muutettiin Hkb-sarjaan. Lisäksi vuosina 1984 ja 1985 Gks-sarjan ja Svs-sarjan vaunuja muutettiin Hkb-vaunuiksi.
Ulkoisesti Hkb-vaunuja on siis kahdenlaisia. Lisäksi muutamat yksityiskohdat vaihtelevat vaunuyksilöittäin. Vaunusarjan kirjavuus on aina mukava asia pienoismallirakentamisen näkökulmasta. Se antaa mahdollisuuden yksilöidä mallit.
Hkk-vaunuista muutetuissa Hkb-vaunuissa aluskehyksen sivupalkki on kaksiosainen: sivupalkissa on selvästi havaittava vaakasuora rako. Gks-vaunuista muutetuissa Hkb-vaunuissa sen sijaan sivupalkki on yhtenäinen.
Aluksi Hkk-muunnoksiin jätettiin teleskooppipylväiden laukaisulaitteet. Tästä merkkinä sivupalkissa on pylväiden ”kolmas silmukka” sekä laukaisulaitteiden kahvat puskinpalkkien päissä. Lisäksi vaunuissa on vielä kiramotuet ja teleskooppipylväät, joiden päissä on ketjut.
Myöhemmin laukaisulaitteet poistettiin vaunuista, jolloin keskimmäinen kolmas silmukka katosi sivulaidasta. Samalla kiramotuet häipyivät ja ne korvattiin hihnavinttureilla. En tiedä tarkemmin, milloin muutos tapahtui.
Teleskooppipylväitä hitsattiin yhtenäisiksi, jolloin niitä ei enää voinut laskea alas. Samalla pylväiden päistä poistettiin ketjut. Jossain vaiheessa entiset teleskooppipylväät korvattiin tasavahvuisilla putkipylväillä. En tiedä, kuinka kattavasti pylväitä uusittiin — uusittiinko ne koko vaunukannassa vai ainoastaan osassa vaunuja?
Hkb-vaunussa oli käytössä kahdenlaisia ylimenosiltoja: sileästä teräslevystä valmistettu ja tukevampi valssaamalla valmistettu. Päätylevyjäkin oli kahta eri mallia. Vanhempi oli koottu kolmesta laudasta, uudempi oli leikattu vesivanerista. Päätylevyn korkeutta saattoi säätää sokkien avulla.
Päätylevyjen käytöstä luovuttiin jossain vaiheessa kokeilujen jälkeen.
(Lähes) takuuvarmasti ruskeaVaikka Hkb-vaunujen rakentamisesta päätettiin vuonna 1970, ei vaunuja ehtinyt valmistua kyseisen vuoden aikana kuin muutama. Tällä on merkitystä, kun pohditaan Hkb-vaunujen väritystä.
VR:n koneosaston johtaja Eero Lamminpää toteaa Pasilan, Pieksämäen ja Turun konepajojen päälliköille osoitetussa 8.12.1970 päivätyssä kirjeessä (Ko 1756/3835, 8.12.1970) seuraavaa:
”Ilmoitan, että avonaiset tavaravaunut, tavaravaunujen aluskehykset ja katettujen tavaravaunujen ulkoseinät, jotka tähän asti on maalattu standardin VRS 1111 värin YN mukaisella mustanvihreällä maalilla, maalataan tästä lähtien standardin RAL värinumero 8012 mukaisella tavaravaununruskealla maalilla. Tavaravaununruskea otetaan käyttöön heti kaikissa tällä hetkellä valmistuksessa olevissa vaunuissa, lukuun ottamatta Gbkk-vaunuja, ja kaikissa uudelleenmaalattavaksi tulevissa tavaravaunuissa vaunusarjoittain.
Ne vaunut, vaununosat, merkinnät ym., joille on määrätty muu kuin mustanvihreä väri, maalataan entisen käytännön mukaisesti. Paikkausmaalauksessa käytetään edelleen mustanvihreää väriä, mutta uudet vaihto-osat maalataan punaiseksi eikä niitä tarvitse maalata uudelleen, vaikka ne asennetaan vihreäksi maalattuun vaunuun.
Gbl-vaunut maalataan tavaravaununruskeaksi lukuun ottamatta teräskattoa, joka maalataan hopeanharmaaksi kuten Gbkk-vaunujen katot. Lujitemuovikattojen väriksi otetaan VRS 1111 värin YD mukainen harmaa väri.”Ehtikö vuoden 1970 aikana valmistua yhtään tavaravaunun vihreällä maalattua Hkb-vaunua? Aikalaishavaintojen perusteella ainakin yksi — sarjan prototyyppivaunu — tai ehkä jopa toinen.
Ruskean värin käyttöä oli pohdittu koneosastolla jo useampi vuosi, mutta määräys siitä saatiin aikaiseksi vasta vuoden 1970 joulukuussa. Käytännössä ruskea väri otettiin laajasti käyttöön vuonna 1971.
Muutosten seuraaminen vaikeutuuKun VR muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1995, loppuivat monet virastoaikaiset käytännöt. Yksi niistä on liikkuvan kaluston sarjakohtainen tilastointi. Aina vuoteen 1987 asti rautatielaitos julkaisi melko laajoja vuositilastoja.
Rautatiehistoriaa harrastavien näkökulmasta vuosittain julkaistavat sarjakohtaiset vaunutilastot ovat käteviä. Niiden avulla voi seurata vaunukannassa tai yksittäisissä vaunusarjoissa tapahtuvia muutoksia. Tiedot julkaistiin aikaisemmin rautatietilastoissa, rautatiehallituksen toimintakertomuksissa ja VR:n historiikeissa. Vanhat tilastot ovat saatavilla Kansallisarkistosta.
Nykyisin rautatiekalustoa koskevasta tilastoinnista vastaa Traficom. Mitä ilmeisimmin Traficom ylläpitää sarjakohtaista tilastoa, josta voisi esimerkiksi selvittää sen, onko Hkb-vaunuja yhä käytössä tai jos ei ole, niin milloin ne katosivat kaupallisesta liikenteestä.
Käsittääkseni vaunukalustotieto on julkista, mutta ei avointa. Tämä tarkoittaa sitä, että kysyttäessä viranomaisen on annettava kysyjälle tietoa, mutta tietoja ei tarvitse julkistaa esimerkiksi avoimena nettipalveluna. Tätä kirjoitettaessa olen jättänyt Traficomin tilastoyksikölle tietopyynnön Hkb-vaunujen määrän kehittymisestä. En ole kuitenkaan saanut vielä kyselyyni vastausta.
Toinen merkittävä muutos virastoaikaan verrattuna on liikkuvaa kalustoa koskevat muutokset. Virastoaikana keskushallinto informoi konepajoja ja vaunukorjaamoita hyvinkin pienistä kalustoa koskevista muutoksista. Keskushallinnon määräyksiä lukemalla pääsee hyvin jyvälle siitä, mitä kaikkea liikkuvalle kalustolle tehtiin. Mallirakentamisen kannalta tämä on mielenkiintoista tietoa. Nykyisin tämä ei ole enää mahdollista.
