Vaunujen merkinnät (ja värit) ennen SJiF:a (ja sen aikana)

[Kurt Ristniemi]

Kun nyt on palautettu usko siihen, että varhaiset läpikuljettavat vaunut olivat yksivärisiä, myös yhdistetyt, voidaan huoleti taas hahmotella  Pietarin - Riihimäen rautatien yhdistetyn I & II lk vaunun ulkonäköä. Vaakunoineen päivineen.

Vaan tekoäly on jääräpää. Se ei kummemmin piittaa saamistaan ohjeista vaan tietää paremmin. Niinpä vaakuna on annetusta mallista huolimatta vääränlainen, II. KLASS. -teksti väärässä paikassa, niin kuin oikeanpuoleinen pyöräkertakin, ja aluskehys on musta eikä tummanruskea. Muihin virheisiin en jaksa enää edes puuttua. Mutta kuva antaa kuitenkin mielikuvaa. Piirustuksia kun ei ole.

[Jorma Rauhala]

Vaan tekoäly on jääräpää. Se ei kummemmin piittaa saamistaan ohjeista vaan tietää paremmin. Niinpä vaakuna on annetusta mallista huolimatta vääränlainen.

Käskepä AI:n laittaa liitekuvan Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy:n logossa esiintyvä Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna vaunun kylkeen. Toisessa liitekuvassa on Rautatiemuseon varastossa oleva keisarillisen vaunun kylkivaakuna. Siinä on jo kuvattuna paljon muutakin, mutta Suomen leijona on siinä kuitenkin keskiössä, ja samantapaisesti pyrkimässä yläviistoon.

[Kurt Ristniemi]

Komeita nuo 1800-luvun emblemit. Ja varsin epäyhtenäisiä. Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunasta oli olemassa ties minkänäköisiä versioita.

Annoin tekoälylle alla olevan kuvan malliksi, ja kehotin tekemään siitä 2-ulotteisen kultavärillä tehdyn monokromaattisen version, joka sopii rautatievaunun seinään maalattavaksi. Tekoäly teki ihan kohtuullisia versioita, mutta aina ilman miekkaa ja sapelia. Kun käskin lisäämään ne niinkuin ne mallissa ovat, tekoäly äityi taiteelliseksi. Ilmeisesti se ei aseita vaakunasta hahmota, vaan intoutuu käyttämään taiteellista vapautta.

[Kurt Ristniemi]

Kun vaunujen varhaisista merkinnöistä - tai niiden merkintätavoista - ei toistaiseksi liikoja ole löytynyt, ja kun tämä juttu laajentui vaunujen väreihin, niin kokoan tähän mitä eri rautateiden spesifikaatiot kertoivat ensimmäisten läpikuljettavien ("amerikkalaisten") vaunujen väreistä.

Pietarin - Riihimäen rautatie (1869):
I&II lk: sininen
II lk: vihreä
Merkinnät keltaisella metallilla
Aluskehys: ruskea
Pyörät ym: musta

Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatie (1874).
I&II lk: sininen
II lk: vihreä
III lk: ruskea
Postivaunut: keltainen
Konduktöörivaunut: tummanruskea
Tavaravaunut: tummanvihreä
Aluskehys: punaruskea
Pyörät ym: musta

Vaasan rautatie (1881):
II lk: tummanvihreä
II&III lk: tummanvihreä & tummanruskea
III lk: tummanruskea
II lk & kond: tummanrskea
Tavaravaunut: tummanvihreä
Aluskehys: musta
Pyörät ym: musta
Merkinnät: punainen ja valkoinen

Kun vain löytyisivät vielä merkintöjen mallipiirustikset, niin mallinrakentajalle avautuisi roimasti uusia variantteja.

[Kurt Ristniemi]

Vaasan rautatien spesifikaatio määrää mitkä tekstit vaunuun merkitään.
Edellä jo kävi ilmi, että tekstit merkittiin punaisella ja valkoisella. Mutta tämä luettelo kertoo, että vaunun luokka vain valkoisella.

Puuttuu enää valokuva tai piirustus, joka näyttää miten merkinnät sijoittuivat.

[Kurt Ristniemi]

Vaan entäpä Hangon - Hyvinkään rautatien vaunujen alkuperäiset merkinnät ja värit?

En ole onnistunut löytämään vaunujen spesifikaatioita tai tilauskirjoja. Olisivatko alkuperäiset jopa senaatin talousoston kulkulaitostoimituskunnan arkistossa? Ehkä toimituskunnan piti ne hyväksyä?

Mutta miten moinen arkisto löytyy? Astia menee yli minun ymmärrykseni.

Edit: Jaa kulkulaitostoimituskunta perustettiinkin vasta v. 1892.

[Petri Sallinen]

Mutta miten moinen arkisto löytyy? Astia menee yli minun ymmärrykseni.

Käsittääkseni senaatin talousosaston alaisuudessa toiminut Maanviljelystoimituskunta tai Maanviljelys- ja yleisten töiden toimituskunta käsitteli rautateiden rakentamiseen liittyviä asioita ennen kuin tätä varten perustettiin kulkulaitostoimikunta vuonna 1892.

Kansallisarkiston sivusto kuvaa Maanviljelystoimituskunnan tehtäviä seuraavasti:

Maanviljelystoimituskunta(1860 - 1917)

Maanviljelystoimituskunnan synty liittyy yleisten töiden sekä tie- ja vesiliikenteen uudelleen järjestämiseen 1850-luvun lopulla. Hallitsija hyväksyi 1860 senaatin ehdotuksen, jonka mukaan senaattiin tuli perustaa erityinen toimituskunta yleisiä töitä varten. Näiden lisäksi uudelle toimituskunnalle jätettiin myös kaikki maanviljelystä, järvenlaskuja ja maanmittausta koskevat asiat. Metsänhoitoasiat siirrettin toimikunnalle 1863. Uusi kulkulaitostoimituskunta vei maanviljelystoimituskunnalta 1892 kulkulaitosasiat. Kun 27.11.1918 senaatin nimi muuttui asetuksen voimin valtioneuvostoksi, jatkoi tämän toimituskunnan tehtäviä maatalousministeriö.

En tiedä, kuinka seikkaperäisesti asioita käsiteltiin, kun yksityiselle rautatieyhtiölle myönnettiin toimilupa. Toimiluvassa oli määritelty kuitenkin sellaisia asioita kuten vetureiden ja vaunujen lukumäärä. Rata ja kalusto tarkastettiin valtion toimesta ennen liikennöinnin aloittamista. Yksityiskohtaista tietoa saattaa löytyä tarkastastajien asiakirjoista — missä sitten ovatkaan.