Resiina 2/2026

[Markku Nummelin]

Resiina 2/2026 on juuri toimitettu kirjapainoon. Pääteema on 150 vuotta juuri täyttävän Helsinki-Tampere-Turku-rautatien ensimmäiset vuosikymmenet. Toinen pääaihe on Maalaisrautatieyhtiön monet suunnitelmat kapearaiteisesta rautatiestä pääkaupunkiseudulta mm. Vihdin suuntaan ja jopa verkon luomisesta sieltä pitkälti eteenpäin. Toisaalta Tasoristeys-palstalla käydään läpi raideliikenteen uusimmat kuulumiset. Seuraavalle Tasoristeys-palstalle voikin nyt toimittaa uutisia toukokuun loppupäivistä eteenpäin.Hyviä lukuhetkiä ja kivaa raideliikennekesää!

[Jarno Heikkinen]

18130 kiittää ja kuittaa lehden saapuneeksi.

[Juha Kutvonen]

04920 vastaanotti lehden tänään.

[Simo Virtanen]

33250 kuittaa lehden saapuneeksi. Olipa kerrassaan mahtava paketti.

[Ilkka Hovi]

48100 hämmästelee nopeata lelhden saamista. Kiitos.

[Erkki Nuutio]

Paljon kiitoksia ahkerille lehdentekijöille ja Antille laajan yleiskuvan antamisesta Tku-Tre-Hml -rautatien alkuvaiheista!
Itse en valitettavasti ennätä lehteen kirjoittaa, enkä vorgiinkaan - mutta kun tietonsa kuuluu kertoa.
Laajemmin kommentoin Tku-Tre-Hml -asioita myöhemmin, mutta polemiikin synnyttämiseksi alkuun pari eriparista asiaa:

1/ Knoppikysymys johon vastaamista voinevat he lykätä, jotka ovat kanssani asiasta keskustelleet. Muista kuin näistä ensimmäisenä vastaava saa 5 pinnaa ja puolet papukaijamerkistä. Siis :
Mikä ihmeellisyys piiloutuu Resiina 2/26 kannessa olevaan kuvaan Tampereen asemasta 22.6.1876?
Ihmeellisyys ei ole tekoälyn tuottama - tai jos on, on tekoälyohjelma vuodelta 1876.

2/ Kysymys koskee tietysti Tampereen kahta ensimmäistä veturia. SIIS KAHTA LAUTALLA UITETTUA VETURIA !
Jos Resiinavujen kirjoittajat ehtisivät lukea yhtä huolella Vorg-sivuja, kuin Vorg-sivujen kirjoittajat Resiinaa,
he olisivat todenneet Vorgin Radat ja laitteet osion 8. hakemistosivulla otsikon Sanomalehti Hämäläisen rautatieuutisia 1874-1876 (avannette sen). Hämäävästi sanomaketjun lopussa on sanomina 8-12 Tampereen Sanomien rautatieuutisia samalta ajalta. Pari niistä tässä:

2A/ "Höyryveturi, joka Helsingin - Hämeenlinnan rautatien mekaanitehtaassa (?) syksyllä saatiin walmiiksi ja sitten kanawan lautta aluksessa tuotiin tänne soran kuljettamista  warten, on wielä tähän asti pidetty suojassa Sorin ahteen alla, missä saa odotella siksi, että silta, joka tehdään poikki Wiinikan jokea ja joka myöskin wielä kaipaa rauta-aineitaan, saataisiin walmiiksi, jotta tasottamistyöt Sorin ahteen törmällä pantaisiin alkuun.
Wäliajaksi on puinen silta rakennettu poikki tämän joen, mutta ainoastaan hewosilla kuljettawaksi:  höyryveturilla kulkeminen tämmösellä sillalla ei käy laatuun."
Ei tätä historian todistetta voi kumota epäselvillä ajokilometrejä koskevilla arveluilla!

A-veturit olivat ihanteellisia ratatyömaiden kehnoille raiteille. Kysy jenkeiltä American-pyörästön sopivuudesta tai A4-veteraaneilta 1910-luvun soramontuilla!'

57 siis liikkui Viinikan ojan eteläpuolella. Se kuljetti ensin soraa, kiskot ja tarvikkeet välille Viinikan oja - Vihioja ja toimitti kiskot hevosilla ja työntövaunuilla väliaikaista puusiltaa pitkin asema-alueen eteläosaan.
Sen avustuksella syntyi Vihiojan silta ja sitten rataa pitkälti yli Rukkamäen. Rukkamäessä olikin kovat räjäyttelyt ja pengerrykset. Traaginen tarina kun vierellä kävelija sai räjäytyskiven takaraivoonsa ja kuoli siihen paikkaan.
Kyllä kilometrejä kertyi 57:lle juuri sopivasti.

2B/ Tampereen Sanomat. 24.8.75 : "20.8.1875 kuljeskeli jo höyryveturi Sorinahteen ja Wiinikan ojan välillä [siis asema-alueen eteläosassa]. Ei ollut vielä rohjennut Wiinikanojan yli juosta."
Tämä TOINEN veturi on jouduttu tuomaan lautalla Viinikanojan suulla silloin olleen tiilitehtaan laiturin kautta. Vesi on sillä kohdalla syvempää. Tämä veturi saatiin saatiin asemalle osittain purettuna ja riittävän monella hevosella vetäen.
Tällä veturilla tehtiin asemaratapiha ja satamarata.
Itse arvelin Carelsia, mutta voihan C-veturikin olla ollut kyseessä.

[Eljas Pölhö]

------
2B/ Tampereen Sanomat. 24.8.75 : "20.8.1875 kuljeskeli jo höyryveturi Sorinahteen ja Wiinikan ojan välillä [siis asema-alueen eteläosassa]. Ei ollut vielä rohjennut Wiinikanojan yli juosta."
Tämä TOINEN veturi on jouduttu tuomaan lautalla Viinikanojan suulla silloin olleen tiilitehtaan laiturin kautta. Vesi on sillä kohdalla syvempää. Tämä veturi saatiin saatiin asemalle osittain purettuna ja riittävän monella hevosella vetäen.
Tällä veturilla tehtiin asemaratapiha ja satamarata.
Itse arvelin Carelsia, mutta voihan C-veturikin olla ollut kyseessä.

Olen Akaalla Veturimuseossa järjestämässä näyttelyvaunun kirjastoa (tuhatkunta uutta vanhaa kirjaa ja lehteä tänä vuonna), joten voin kommentoida vain muistinvaraisesti tätä yhtä kohtaa:
Ei voi olla Carelsin veturi. Niiden kuljetussopimus Belgiasta Suomeen allekirjoitetttiin 27.7.1875 ja purkusatamaksi määrättiin Turku. Sieltä ei vielä silloin ollut valkiiksi kiskotettua yhteyttä Toijalaan.

Mitä tulee veturikilometreihin, niin radanrakennuksilla ajetut kilometrit eivät sisälly rautatien tilastoon. Ne pitää katsoa radan rakennuttaneen viraston kertomuksista.

[Esa J. Rintamäki]

00500 löysi Resiinansa tänä aamuna postiluukkunsa alta, eteisen lattialta.

Aivan mahtava tietopaketti! Kiitokset tekijöille.

[Veli-Matti Laitinen]

Kiitoksia! 24260 kuittaa.

[Rainer Silfverberg]

Eilen tuli Resiina 2/2026 Espoon metsäradan Träskändan kartanon asemanseudulle.

Artikkeli Oulunkylän-Pusulan rautatiesta oli erittäin mielenkiintoisa, en ollut koskaan kuullutkaan sellaisesta rautatiehankkeesta!

[Mikko Mäntymäki]

Minulla tietyt roskafirmat hukuttivat kaiken tärkeän postin joten unohtui jäsenmaksu. jäsenmaksun maksan 5.6.2026. Tästä saa kiitosta pari roskafirmaa joita en viitsi mainita. Vituttaa suoraan sanotusti yli 20v olen ollut jäsen.

[Erkki Nuutio]

Täydennystä vielä 57:n, ensimmäisen maassamme valmistetun veturin tuloon Tampereelle lautalla/lotjalla.
Se tapahtui Lempoisten kanavan kautta vuoden 1874 lopulla, siis ennen vesien jäätymistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/455172?page=2 (Tampereen Sanomat q1/1875 s. 2)
Kansalliskirjaston digisivu on huono, mutta kyllä siitä asia selviää.

Muistaakseni lehdessä oli alkuvuodesta 1875 juttu, jossa lehden toimittaja oli käynyt lukemassa veturin "salmiakkilaatan" Statsjernvägarnas Mekaniska Verkstad i Helsingfors . Mekanitehdas jota nimenä ihmeteltiin lienee lähtöisin helsinkiläiseltä. Näistä aika suuri osa oli puolikielisiä niin ruotsin kuin suomenkin suhteen.

Ihmeteteltiin myös miksi kotimaisen työn saavutus oli haluttu viedä kauas piiloon. Siksi koska se oli haluttu viedä kauas piiloon. Oikeampi kysymys on kuka tai mikä taho halusi viedä sen kauas piiloon. Ehkä se taho, joka ei pitänyt Strömbergin viittauksesta Valkeasta merestä syksyllä ajaneessa juhlajunassa.

[Jyrki Talvi]

86300 Ratakilometri 658 kiittää ja kuittaa lehden saapuneeksi, mielenkiitoinen lukupaketti Turun-Tampereen-Hämeenlinnan Rautatien alkuvaiheita Maalaisrautatieosakeyhtiö ja Pusulan rata.

[Jukka Tölkkö]

00370 kuittaa lehden saapuneeksi. Kiitokset jälleen kerran tasokkaasta lukupaketista!

[Erkki Nuutio]

Jatkan vielä 57:n tapausta Resiina 2/2026:n otsikon alla.
Resiina-lehti / Antti voinee laatia yhteenvedon korjauksesta Resiinan numeroon 3/2026 numeron 2/2026 Hml-Tre-Tku -rautatien alkuvaiheita koskeneeseen kirjoitukseen koskien Tampereen ensimmäistä veturia 57.

Satakunta -lehti 31.10.1874 s.1-2 tarkentaa hieman ajoitusta. Lehden mukaan 57 tuodaan tai tuotiin Tampereelle (Viinikanojan eteläpuolelle) purettuna proomulla ja aloittaa koottuna tehtävänsä sorajunien veturina marraskuun 1874 alussa.

Mahtaisiko toisesta veturista löytyä lisää tietoa. C-veturi olisi soveltunut heikosti radanrakennukseen muualle kuin jo tasoitellulle tulevan aseman alueelle. Akselien tasauksen kannalta huonot C-veturit suistuvat helposti epätasaisilla ja mutkaisilla raiteilla.

Tarkennan Strömberg-kommenttiani: Georg Strömberg oli kunnollinen ja isänmaallinen päätirehtööri.
Hän oli kuitenkin ehkä varomaton juhlajunassa ja jotkut tarjoilua saaneista juhlajunan matkustajista samoin.
He eivät varmaan tajunneet, että kenraalikuvernöörin kansliaan (ja sieltä usein H.M. Keisarille asti) raportoiva salainen poliisi (useimmiten suomalaisperäinen) oli varmasti kuuntelemassa puheita juhlajunassa.
AII oli varsin harkitsevainen, mutta 1870-luvulla hänelläkin oli jo epäluuloja (suomalaisten separatismista) suurvenäläisen kiihkon jo levitessä suuriruhtinaskunnan laajempia vapauksia vastaan.

1890-luvulla kun ratareittejä Valkoiselle merelle etsittiin Suomenkin kautta, tuli venäläinen strateginen vainoharhainen epäluulo Suomea kohtaan pintaan voimakkaasti.
Mitä helvettiä tsuhnille Valkoisen meren asiat kuuluvat !!!  Tätä mieltä venäläiset olivat silloin, eivätkä ole muuttuneet.

[Erkki Nuutio]

Vastaus knoppikysymykseeni ihmeellisyydestä Resiina 2/2026 kansikuvana olevassa Tampereen rautatieaseman vihkiäiskuvassa.
Kysymys oli vaikea ja vastauskin on vain osittainen.
Kuvan alunperin lahjoitti museolle apteekkarinrouva Molin, joka lienee ollut kuvauttajakin.
Kuva esiintyy vanhemmissa Tampere-kirjoissa, kuten Vanha Tampere (Tampere-Seura, 1945).

Ihmeellisyys on mies, joka on kaivautunut keskivartaloaan myöten etualan sorakatuun (tai vastaavaan).
Havainnette miehen valokuvan oikeassa alareunassa.
Miksi kuoppa on tehty? Ehkä jonkinlaisen pylvään pystyttämiseksi?

Resiina-kirjoituksen sivulla 10 oleva jälkivärjätty kuva Viinikanojan rautatiesillasta on noin vuodelta 1876.
Se on siis sillan vanhin toteutettu muoto. Ensimmäiset junat osoittivat sillan huteruuden sivusuunnassa.
Liikennetauon aikana tehtiin vahvistuksia, minkä ansiosta junia ei tippunut Viinikanojaan.
Kuvassa sillan takana näkyy tiilitehdas, jonka laiturille toinen veturi siirrettiin lotjalta/lautalta.,