Erikoinen opastin

[Jimi Lappalainen]

Mikäköhän opastin tämä on?  Tarkoitan siis pääasiassa valkoista kilpeä taulussa, miksi siinä on vain "0"? Eikös opastimella kuuluisi olla joku numerokin, kuten esim. R² (tasoristeysopastin niin ikään Lappeenrannassa). Paikka: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=N%C3%A4ill%C3%A4+main&srs=EPSG%3A3067&y=6768706&x=564554&lang=fi Kuva: http://stadilainen.1g.fi/kuvat/opastin.JPG

[Oskari Kvist]

Se on O-lähtöopastin. Ei se sen kummempi ole. Opastimissa paikoin harrastettiin kirjaintunnuksia ennen nykyajan Pxxx-ja Exxx-tunnuksia.
Elikä näin se meni: A½, B½ ja C½ yleensä tulo-opastimia, sitten E-H ovat etelän suuntaan lähtöopastimia, O-T pohjoisen suuntaan lähtöopastimia. Sitten on vielä sivutieltä sn35:ttä lähdettäessä kuten kohtauspaikoilla yleensä, on käytetty vielä alaindeksiä 2 lisänä.

[Jimi Lappalainen]

Okei, kiitos paljon Oskari! Niin kuin jossain sanottiin, toisten ihmetyksen kohteet voivat olla toisille aivan vettä vain.  8) RATO 17ssakaan ei tuosta ole juttua.

[Oskari Kvist]

Mistähän minä luin että 2015 mennessä ex-RVI:n/TraFin määräysten mukaan opastimien tunnukset pitäisi olla kaikkialla samanlaisia... Noi tollaset opastintunnukset on ennen pitkää häviämässä, ja opastimia uusittaessa viimeistään häviävät pois.

[Jorma Rauhala]

Sitten vielä kulkutie- ja rataopastimien tunnuksia oli tarvittaessa aakkosten loppupäästä. Esimerkiksi X on hieno kirjain ja miksei myös Ö, jonka niminen pylväs on tänäänkin kuvattavissa Oulun ratapihalla.

[Esko Ampio]

Se on O-lähtöopastin. Ei se sen kummempi ole. Opastimissa paikoin harrastettiin kirjaintunnuksia ennen nykyajan Pxxx-ja Exxx-tunnuksia.
Elikä näin se meni: A½, B½ ja C½ yleensä tulo-opastimia, sitten E-H ovat etelän suuntaan lähtöopastimia, O-T pohjoisen suuntaan lähtöopastimia. Sitten on vielä sivutieltä sn35:ttä lähdettäessä kuten kohtauspaikoilla yleensä, on käytetty vielä alaindeksiä 2 lisänä.

Näin oli järjestään ennen uutta merkitsemisaikaa. Tämä uusi tapa on kyllä selkeämpi kertoen yksiselitteisesti "ilmansuunnan". So. Etelään= pääkaupungin suuntaan, P= poispäin pääkaupungista, kasvavien  ratakm:en suuntaan. Nykyisin Tku- Tl taitaa olla ainakin yksi poikkeus tästä.

[Teemu Sirkiä]

Näin oli järjestään ennen uutta merkitsemisaikaa. Tämä uusi tapa on kyllä selkeämpi kertoen yksiselitteisesti "ilmansuunnan". So. Etelään= pääkaupungin suuntaan, P= poispäin pääkaupungista, kasvavien  ratakm:en suuntaan. Nykyisin Tku- Tl taitaa olla ainakin yksi poikkeus tästä.

Paperilla ja kirjoitettuna tuo on selkeä, mutta puheessa "pee" ja "ee" ovat varsin lähellä toisiaan, joten esim. radioliikennettä ajatellen olisi ollut ehkä fiksumpaa valita kirjaimet jotenkin muuten - etenkin, kun nuo eivät aina vastaa todellisia ilmansuuntia.

P-opastimien suunnat voi tarkistaa täältä http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/543b8a028b69f4ac6d6b567e2a6b7ab9/1267769721/application/pdf/3294609/RATO%206%20web.pdf viimeiseltä sivulta. Tku-Tl -välin lisäksi noita "väärinpäin" olevia rataosia löytyy muitakin.

[Topi Lajunen]

Paperilla ja kirjoitettuna tuo on selkeä, mutta puheessa "pee" ja "ee" ovat varsin lähellä toisiaan, joten esim. radioliikennettä ajatellen olisi ollut ehkä fiksumpaa valita kirjaimet jotenkin muuten - etenkin, kun nuo eivät aina vastaa todellisia ilmansuuntia.

Siksi ne radioliikenteessä järjestään ovatkin "pekka" ja "eemeli". Mitään määräystä ei kuitenkaan ole siitä, miten kirjaimet pitäisi lausua.

Toinen nykysysteemin hyvä ominaisuus on se, että kirjaimen jälkeinen numero hyvin usein täsmää sen raiteen numeron kanssa, josta opastinta lähestytään.

[Teemu Sirkiä]

Toinen nykysysteemin hyvä ominaisuus on se, että kirjaimen jälkeinen numero hyvin usein täsmää sen raiteen numeron kanssa, josta opastinta lähestytään.

Lähtösuunnan pääopastimet ovat tosiaan usein esim. P001, P002, E001, E002 jne... Linjalla numerot ovat kuitenkin lähes sattumanvaraisia, joskin joillakin paikoilla opastimia on sitten numeroitu lähelle kilometrinumeroa. Nykymenetelmä taitaa kuitenkin olla se (ainakin jos opastimia on vain liikennepaikoilla), että ensimmäiseltä liikennepaikalta löytyy sata-alkuisia, toiselta kaksisataa-alkuisia jne... Tästä esimerkkinä Hy-Kr (Rm=1xx, Nm=3xx, Lo=4xx ja Krn=5xx).

[Esko Ampio]

Paperilla ja kirjoitettuna tuo on selkeä, mutta puheessa "pee" ja "ee" ovat varsin lähellä toisiaan, joten esim. radioliikennettä ajatellen olisi ollut ehkä fiksumpaa valita kirjaimet jotenkin muuten - etenkin, kun nuo eivät aina vastaa todellisia ilmansuuntia.

Siksi ne radioliikenteessä järjestään ovatkin "pekka" ja "eemeli". Mitään määräystä ei kuitenkaan ole siitä, miten kirjaimet pitäisi lausua.

Toinen nykysysteemin hyvä ominaisuus on se, että kirjaimen jälkeinen numero hyvin usein täsmää sen raiteen numeron kanssa, josta opastinta lähestytään.

Vastaavasti pitäisi radioliikenteessäkin sanoa: "oikealle", "vasempaan". Lopputavustakin voisi siten päätellä. Opastinilmansuunnat tarkoittavatkin vain ratakm mukaan, siis pohjoiseen= kilometrit kasvavat Hesasta lukien. Pl. nuo poikkeukset joiltain rataosilta, joissa mennään etelään kilometrien kasvaessa. Syynsä tähänkin.

[[Tunnus poistettu]]

Siksi ne radioliikenteessä järjestään ovatkin "pekka" ja "eemeli". Mitään määräystä ei kuitenkaan ole siitä, miten kirjaimet pitäisi lausua.

Siis rautateillä? Vai VR:n ohjesäännöissä?

Vesillä taas on olemassa yksikäsitteiset ohjeet kirjainten lausumisessa. Ne pitää jopa huviveneilijänkin opiskella jos haluaa päästä käyttämään VHF:aa vesillä.

[Topi Lajunen]

Siksi ne radioliikenteessä järjestään ovatkin "pekka" ja "eemeli". Mitään määräystä ei kuitenkaan ole siitä, miten kirjaimet pitäisi lausua.

Siis rautateillä? Vai VR:n ohjesäännöissä?

Vesillä taas on olemassa yksikäsitteiset ohjeet kirjainten lausumisessa. Ne pitää jopa huviveneilijänkin opiskella jos haluaa päästä käyttämään VHF:aa vesillä.

Muutetaan ylläoleva väitteeni sellaiseen muotoon, että "en muista nähneeni mitään määräystä opastinten kirjainten lausumisesta", joka sisältää sellaisen mahdollisuuden, että sellainen oikeasti onkin olemassa.

[Teemu Sirkiä]

Muutetaan ylläoleva väitteeni sellaiseen muotoon, että "en muista nähneeni mitään määräystä opastinten kirjainten lausumisesta", joka sisältää sellaisen mahdollisuuden, että sellainen oikeasti onkin olemassa.

Tuolta http://www.finlex.fi/data/normit/35181-RVI_1090_412_2009.pdf sen varmaan pitäisi löytyä, jos sellainen olisi olemassa. Tuon perusteella junien numeroitakaan ei tarvitsisi luetella enää yksitellen, kuten JT-2005 ohjeisti.