Turku - Tukholma rautatie loivassa nosteessa?

[Daniel Preiss]

Ehkä parempi ois että 1435mm rata rakenetaan Turkun rautatieasemalta satamaan, että 1435mm juna-vaunut voi mennä laivalla mukaan, ja junalippu kelpaa laivalle. Sitten ei tarvitaan tää check-in hässäkä, ja voi mennä junalla laivan sisään tää säästä ainakin 40 minuttia. Tämä ratkaisu on Italiassa, Villa S. Giovanni ja Messinan välissä.

Ruotsi voi rakenta 1435mm rata Kapalskärin asti, että juna voi lähtee laivalta siellä ja voi jatkaa matka esim. Tukolmaan asti. Tää säästä myöskin runsasti aikaa koska Tukholmassa ei tarvitse mennä laivaterminalilta bussilla / metrolla rautatieasemalle.

Lisäksi vois mennä niitä laiva fiksumpia, nyt likkuu Viikingline ja Silja Line lähes samana aikana Turku - Tukholma. Että ois myöskin esim. keskellä päivällä laiva yhtys. 

[Rainer Silfverberg]

Ehkä parempi ois että 1435mm rata rakenetaan Turkun rautatieasemalta satamaan, että 1435mm juna-vaunut voi mennä laivalla mukaan, ja junalippu kelpaa laivalle. Sitten ei tarvitaan tää check-in hässäkä, ja voi mennä junalla laivan sisään tää säästä ainakin 40 minuttia. Tämä ratkaisu on Italiassa, Villa S. Giovanni ja Messinan välissä.

Ruotsi voi rakenta 1435mm rata Kapalskärin asti, että juna voi lähtee laivalta siellä ja voi jatkaa matka esim. Tukolmaan asti. Tää säästä myöskin runsasti aikaa koska Tukholmassa ei tarvitse mennä laivaterminalilta bussilla / metrolla rautatieasemalle.

Lisäksi vois mennä niitä laiva fiksumpia, nyt likkuu Viikingline ja Silja Line lähes samana aikana Turku - Tukholma. Että ois myöskin esim. keskellä päivällä laiva yhtys. 

Nuo ovat ihan kehittämiskelpoisia ajatuksia, mutta junalauttaa ei taida saada takaisin Turun ja Tukholman välille, ja jos saisi, niin se ei ottaisi matkustajavaunuja koska ne veisi kapasiteettia "arvokkaammalta" rahtiliikenteeltä.
Laivassa on joka tapauksessa hytit ja muut oleskelutilat. Ne junalautat jotka kuljettavat tai kuljettivat ennen vanhaan matkustajavaunuja, ajoivat paljon lyhyempiä reittejä kuten Messinan salmi tai Rödby-Puttgarden, n 1 tunti. Pisin ylitys matkustajajunalautalle taisi olla Trelleborg-Sassnitz, n 3 tuntia.

Muuten kannatan ajatusta että Ruotsiin rakennettaiiin rautatie Kapellskäristä Arlandan lentokentälle jossa se yhtyisi päärataan, niin että laivalta pääsisi junalla suorana Tukholman päärautatieasemalle, ja että laivoja lähtisi muutenkin useammin kuin vain 2 kertaa päivässä.

[Jari Välimaa]

Nuo ovat ihan kehittämiskelpoisia ajatuksia, mutta junalauttaa ei taida saada takaisin Turun ja Tukholman välille, ja jos saisi, niin se ei ottaisi matkustajavaunuja koska ne veisi kapasiteettia "arvokkaammalta" rahtiliikenteeltä.
Laivassa on joka tapauksessa hytit ja muut oleskelutilat. Ne junalautat jotka kuljettavat tai kuljettivat ennen vanhaan matkustajavaunuja, ajoivat paljon lyhyempiä reittejä kuten Messinan salmi tai Rödby-Puttgarden, n 1 tunti. Pisin ylitys matkustajajunalautalle taisi olla Trelleborg-Sassnitz, n 3 tuntia.

Muuten kannatan ajatusta että Ruotsiin rakennettaiiin rautatie Kapellskäristä Arlandan lentokentälle jossa se yhtyisi päärataan, niin että laivalta pääsisi junalla suorana Tukholman päärautatieasemalle, ja että laivoja lähtisi muutenkin useammin kuin vain 2 kertaa päivässä.

Näin Varsinais-Suomen liitto suunnittelee "Suomen ja läntisen Euroopan välisten yhteyksien vahvistaminen on Varsinais‑Suomen ja koko Suomen kannalta strateginen kokonaisuus. Tavoitteenamme on, että Suomi kytkeytyy tulevaisuudessa kiinteämmin länteen. Länsiyhteys tiivistää yhteistyötä Pohjolan pääkaupunkien välillä, parantaa Suomen saavutettavuutta ja tukee huoltovarmuutta tilanteessa, jossa Itämeren turvallisuusympäristö ja kansainväliset kuljetusreittimme ovat muutoksessa.

Länteen suuntautuvat yhteydet ovat myös elinkeinoelämän odotuksissa keskeinen kasvun ja kilpailukyvyn edellytys.

Itämeren kiristynyt turvallisuustilanne korostaa uusien logististen yhteyksien tarvetta. Länsiyhteys rakentaa Suomelle vaihtoehtoisia ja täydentää turvallisia kuljetusreittejä Eurooppaan ja maailmalle. Se tukee myös sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä, joka on noussut EU‑rahoituksen painopisteeksi."

https://varsinais-suomi.fi/varsinais-suomi/lansiyhteys/

[Simo Virtanen]

Lisäksi vois mennä niitä laiva fiksumpia, nyt likkuu Viikingline ja Silja Line lähes samana aikana Turku - Tukholma. Että ois myöskin esim. keskellä päivällä laiva yhtys. 

Se olisi sitten toisessa päässä keskellä yötä. Monellako on halua ja tarvetta astua maihin Tukholmassa tai Turussa klo 2:30?

[Simo Virtanen]

Tällaisilla Suomen ja Ruotsin välisillä kiinteällä yhteydellä olisi se merkitys että matka lyhenee. Sekä tavaroille että matkustajille. Sekä junille että autoille.
Turku-Tukholma lyhenisi 11 tunnista 3 tuntiin. Ja matkan voisi aloittaa milloin tahansa eikä vain 2 kertaa vuorokaudessa kun laiva suostuu lähtemään.

Vastaavasti Turku-Hampuri kestäisi 12 tuntia kun myös Fehmarsalmen tunneli Tanskan ja Saksan välillä olisi valmis. Mitä se mahtaa laivalla kestää nyt? 30 tuntia?

Tällaisilla yhteyksillä olisi se merkitys teollisuudelle että voitaisiin valmistaa muutakin vientiin kuin paperia ja sellua ja sahatavaraa, joille nykyinen juna-laiva-rekka tai rekka-laiva-rekka, kuljetusketju on optimoitu.

Ei ole Turun ja Naantalin satamien liikenne paperia, sellua eikä sahatavaraa.

Kappaletavararahtia ja varsinkin Ruotsista Suomeen kulkee merkittävä määrä elintarvikkeita ja ylipäätään kaikkea vähittäiskaupan kamaa. Näiden jakelukeskukset ovat paljolti Jönköpingin seudulla.

Ei ole Jönköpingissä varastoihin rautateitä eikä ole Suomessakaan. Kaikki pyörii kumipyörien päällä rakennetun logistiikan avulla. Ei ole raidetta Keskolle Hakkilaan, ei Inexille Keravalle, ei Lidlille Janakkalaan jne.

Ehkä suomalaisen tukkukaupan pitäisi aloittaa rautateiden käyttö ja rakennuttaa rautatiet suuriin logistiikkakeskuksiin.

[Antti Tapani Häkkinen]

Tällaisilla Suomen ja Ruotsin välisillä kiinteällä yhteydellä olisi se merkitys että matka lyhenee. Sekä tavaroille että matkustajille. Sekä junille että autoille.
Turku-Tukholma lyhenisi 11 tunnista 3 tuntiin. Ja matkan voisi aloittaa milloin tahansa eikä vain 2 kertaa vuorokaudessa kun laiva suostuu lähtemään.

Vastaavasti Turku-Hampuri kestäisi 12 tuntia kun myös Fehmarsalmen tunneli Tanskan ja Saksan välillä olisi valmis. Mitä se mahtaa laivalla kestää nyt? 30 tuntia?

Tällaisilla yhteyksillä olisi se merkitys teollisuudelle että voitaisiin valmistaa muutakin vientiin kuin paperia ja sellua ja sahatavaraa, joille nykyinen juna-laiva-rekka tai rekka-laiva-rekka, kuljetusketju on optimoitu.

Ei ole Turun ja Naantalin satamien liikenne paperia, sellua eikä sahatavaraa.

Kappaletavararahtia ja varsinkin Ruotsista Suomeen kulkee merkittävä määrä elintarvikkeita ja ylipäätään kaikkea vähittäiskaupan kamaa. Näiden jakelukeskukset ovat paljolti Jönköpingin seudulla.

Ei ole Jönköpingissä varastoihin rautateitä eikä ole Suomessakaan. Kaikki pyörii kumipyörien päällä rakennetun logistiikan avulla. Ei ole raidetta Keskolle Hakkilaan, ei Inexille Keravalle, ei Lidlille Janakkalaan jne.

Ehkä suomalaisen tukkukaupan pitäisi aloittaa rautateiden käyttö ja rakennuttaa rautatiet suuriin logistiikkakeskuksiin.

Veikkaan, että tässä kyynnykseksi tulisi alkuinvestointien koko. Tukkukaupan kuljetukset olisi toki hyvä saada raiteille, mutta se luultavasti vaatisi julkista rahaa, mutta  koska turvallisempi, ekologisempi sekä maankäytöltään ja energiankulutukseltaan tehokkaampi liikennejärjestelmä on kansallinen etu, ei rahan käyttäminen rahdin siirtämiseen raiteille välttämättä olisi mitenkään huono ajatus.

[Simo Virtanen]

Tällaisilla Suomen ja Ruotsin välisillä kiinteällä yhteydellä olisi se merkitys että matka lyhenee. Sekä tavaroille että matkustajille. Sekä junille että autoille.
Turku-Tukholma lyhenisi 11 tunnista 3 tuntiin. Ja matkan voisi aloittaa milloin tahansa eikä vain 2 kertaa vuorokaudessa kun laiva suostuu lähtemään.

Vastaavasti Turku-Hampuri kestäisi 12 tuntia kun myös Fehmarsalmen tunneli Tanskan ja Saksan välillä olisi valmis. Mitä se mahtaa laivalla kestää nyt? 30 tuntia?

Tällaisilla yhteyksillä olisi se merkitys teollisuudelle että voitaisiin valmistaa muutakin vientiin kuin paperia ja sellua ja sahatavaraa, joille nykyinen juna-laiva-rekka tai rekka-laiva-rekka, kuljetusketju on optimoitu.

Ei ole Turun ja Naantalin satamien liikenne paperia, sellua eikä sahatavaraa.

Kappaletavararahtia ja varsinkin Ruotsista Suomeen kulkee merkittävä määrä elintarvikkeita ja ylipäätään kaikkea vähittäiskaupan kamaa. Näiden jakelukeskukset ovat paljolti Jönköpingin seudulla.

Ei ole Jönköpingissä varastoihin rautateitä eikä ole Suomessakaan. Kaikki pyörii kumipyörien päällä rakennetun logistiikan avulla. Ei ole raidetta Keskolle Hakkilaan, ei Inexille Keravalle, ei Lidlille Janakkalaan jne.

Ehkä suomalaisen tukkukaupan pitäisi aloittaa rautateiden käyttö ja rakennuttaa rautatiet suuriin logistiikkakeskuksiin.

Veikkaan, että tässä kyynnykseksi tulisi alkuinvestointien koko. Tukkukaupan kuljetukset olisi toki hyvä saada raiteille, mutta se luultavasti vaatisi julkista rahaa, mutta  koska turvallisempi, ekologisempi sekä maankäytöltään ja energiankulutukseltaan tehokkaampi liikennejärjestelmä on kansallinen etu, ei rahan käyttäminen rahdin siirtämiseen raiteille välttämättä olisi mitenkään huono ajatus.

En ole noista hyveistä mitenkään varma. Kuitenkin se jakelu eteenpäin tapahtuisi kumipyörillä.

Jotkut tietysi haikailevat niitä aikoja kun tavara-asemalle saapuneen junan kimppuun kävi nokkakärrymiesten armeija ja juoksujalkaa tavarat siirrettiin tavara-aseman sisälle, josta taas lempattiin kuorma-autojen kyytiin.

Suurteollisuuden tavaravirroille rautatie on hyvä vaihtoehto ja niin se toimii nykyisinkin. En silti ole varma, että onko varmasti edullisempaa ja fiksumpaa ajaa rahti junalla Ruotsiin jos kuitenkin määränpäänä on Keski-Eurooppa tai maailman markkinat.

Suomi on logistisesti pussinperä ja Venäjälle suuntautuvan transitorahdin varaan ei ainakaan nykyiset sukupolvet uskalla enää rakentaa mitään. Tulevat polvet ehkä, kun luulevat Venäjän jälleen kerran muuttuneen länsimaaksi. Tämä siis joskus 50-luvun jälkeen.