Ukko-Pekka sähköraiteilla ja huippunopeus

[Ilpo Kantonen]

YouTubessa oli jälleen Ukko-Pekka -videoita. Höyryveturi on komea ilmestys. Olen miettinyt, että nykyisin kun lähes kaikki henkilöliikenneradat on sähköistettyjä, haittaako johtimia höyryveturin paksu ja iso savupatsas.

Tähän sain vastauksen, että osa siitä näkyvästä on vesihöyryä, jota veturissa ohjataan savupiippuun tehostaakseen imua tulipesästä. Vaalea näkyvä savu veturin piipusta on vesihöysyä ja tumma palokaasuja, nokea, tuhkaa ja hiilipartikkeleja. Englannissa on huomattu veturien savun huonontavan sähköjohtimeen saatavia kontakteja. Suomessa en ole kuullut, että asialla olisi suurempaa merkitystä.

Toinen juttu on huippinopeus. Se on Ukko-Pekalla 110 km/h. Matkanopeudeksi suositellaan 80 km/h. Kun olen nähnyt tämän höyryjunan, se on kulkenut huomattavan hidasta vauhtia. Arvioin, että maksimissaan 50 km/h. Voi johtua siitä, että olen ollut aina aseman läheisyydessä. Juna ohittaa hitaammin asemant. Jos juna pysähtyy asemalla, niin sittenhän vauhti hiljenee luonnollisesti nollaan. Radalla voi olla vaihteita ja sivuraiteita, joissa höyryvetyrin on kuljettava hitaammin. Voi myös olla, että jossain raideosuukislla veturin vauhtia on rajoitettu. Tai vanhojen vaunujen vauhti on jouduttu rajoittamaan.

[Sampsa Saahkari]

Eikös ole niin, että valtion rataverkolla saa ajaa vain 80 km/h ilman JKV-laitteistoa?

[Juha Toivonen]

Taitaapi kaiken nostalgiakaluston huippunopeus rajoittua juurikin tuohon 80 km/h:n?

[Petri Nummijoki]

Taitaapi kaiken nostalgiakaluston huippunopeus rajoittua juurikin tuohon 80 km/h:n?

Kai kulunvalvonnan kanssa saa museokalustollakin ajaa lujempaa? Tosin onkohan Dr13 2349 edelleen ainoa kulunvalvonnalla varustettu museoveturi? Mutta sillä on kyllä museoajoillakin päästelty lujempaa kuin 80 km/h.

[Jaakko Pehkonen]

Taitaapi kaiken nostalgiakaluston huippunopeus rajoittua juurikin tuohon 80 km/h:n?

Kai kulunvalvonnan kanssa saa museokalustollakin ajaa lujempaa? Tosin onkohan Dr13 2349 edelleen ainoa kulunvalvonnalla varustettu museoveturi? Mutta sillä on kyllä museoajoillakin päästelty lujempaa kuin 80 km/h.

Onhan useampi Tka7 museokäytössä ja niissä taitaa olla kaikissa JKV-laite, tosin huippunopeus niillä on muutenkin 80km/h. Rautatiemuseolla on Sm1 ei tosin liikenteessä, mutta eikö siinäkin ole JKV-laitteet? Ja HMVY:n Dv12 taitaa olla myös.

JKV-laitteettomuus tai se että se ei toimi rajaa nopeuden maksimissaan 80km/h. Lisäksi on liuta muita asioita jotka rajoittavat junan nopeutta. Niitä on mm:ssa opasteista tulevat rajoitukset, nopeusmerkeillä määrätyt rajoitukset eri syistä, junan kokoonpanosta ja/tai jarrupainoprosentista tulevat asiat, radasta johtuvat rajoitukset, akselipaino rajoitukset jne. Se onko JKV-päällä vai vaikuttaa muutamiin em. asioihin. Esim. odota seis -opasteesta aiheutuu sn50 rajoitus yksikölle jossa ei ole JKV:tä.

[Jorma Rauhala]

Taitaapi kaiken nostalgiakaluston huippunopeus rajoittua juurikin tuohon 80 km/h:n?

Kai kulunvalvonnan kanssa saa museokalustollakin ajaa lujempaa? Tosin onkohan Dr13 2349 edelleen ainoa kulunvalvonnalla varustettu museoveturi? Mutta sillä on kyllä museoajoillakin päästelty lujempaa kuin 80 km/h.

SRM:n JKV-Valtteri-Alsthomin Sn on 110 km/t ja se on valikoitunut veturille junansa puuvaunujen suurimmasta nopeudesta.

[Anders Järvenpää]

Asia on Jt:n kohdassa 4.4.1 kuvattu sangen tiiviisti:

Diesel- ja höyryveturikalusto on pyrittävä pysäyttämään siten, että pakoputki tai savutorvi ei ole seuraavissa kohdissa:
• erotusjakso
• ryhmityseristin
• erotuskentän eristin.

Jt:n teksti perustuu lähinnä siihen, että varsinkin höyryveturin savutorvesta tupruava sähköä johtava lika (noki, hiili) heikentää eristimien eristyskykyä ja varsinkin erotusjaksoissa syntyy valokaaren syttymisen ja sitä seuraavan maasulun vaara. Olen itsekin havainnut, että jännitteisen ajolangan alla olevan höyryveturin savutorvesta nousevassa saasteessa saattaa esiintyä mielenkiintoisia sinertäviä valoilmiöitä, todennäköisesti likaa ja vesisumua sisältävän kaasupatsaan ionisoitumisen seurauksena, jolloin se muuttuu osin sähköä johtavaksi.

Höyryveturin savutorvesta tulevassa saasteessa lienee melko paljon nokea, josta sinänsä ei ole haittaa ajolangan pinnassa ottaen huomioon, että siinä muutenkin on pinnassa virroittimista irtoavaa ja lankaa voitelevaa grafiittia (eli hiiltä). Sellaista argumenttia, että höyryvetureiden saaste heikentäisi virranottoa en tunnista, mutta sen sijaan tiedämme historiasta, että joillain ulkomaisilla rataverkoilla on siirryttäessä höyryvedosta sähkövetoon eristimet likaantumisen estämiseksi pussitettu sähköradan käyttöönottoon saakka ja että joissain paikoissa ovat kaupallisen liikenteen höyryvetureiden päästöt aiheuttaneet korroosiota sähköratarakenteisiin. Satunnaisilla museohöyryjunilla ei tokikaan ole olennaisia sellaisia käytännön seurauksia.

Mitään sellaista sääntöä, että museokalustolla olisi 80 km/h nopeusrajoitus ei ole olemassa. Sen sijaan rautateillä on lukuisia muita yksikön nopeutta ja tilannenopeutta rajoittavia sääntöjä. Ymmärtääkseni Suomessa museoyhdistyksillä on tällä hetkellä kolme vetokalustoyksikköä, joilla on JKV-varustuksen myötä mahdollista liikennöidä yli 80 km/h nopeuksin. Vaunuja on todennäköisesti huomattavasti enemmän.