Lauri Helke
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 14
|
|
« Vastaus #1 : Tänään kello 07:59:22 » |
|
Varmaa on, että ensimmäisestä vaiheesta on jätetty pois kaksiraiteisuus ja Riian lenkki. Näillä kahdella rajauksella on minusta rajuja vaikutuksia siihen, millainen ristiriita vallitsee nyt paikallisten odotusten ja realismin välillä.
1. Yksiraiteisuus
Yksiraiteisuus vaikuttaa erityisesti siihen, että nopeaa liikennettä, paikallisasemia palvelevaa hidasta liikennettä ja tavaraliikennettä ei voi saada yhtä aikaa. Niistä voi valita yhden tai esimerkiksi nopean liikenteen päivisin ja tavaraliikenteen öisin, mutta ei samaan aikaan nopeita kansainvälisiä yhteyksiä ja paikallisjunia molempia.
Pelkästään Virossa radalle on piirretty lukuisia väliasemia. Sinänsä pidän niitä turhina, koska nopea kansainvälisen liikenteen rata on ihan oikein piirretty mahdollisimman suoraviivaiseksi ja se väistää tehokkaasti kaiken nykyisen maankäytön. Olen johtanut Virossa maanlaajuista kaukobussifirmaa ja tunnen kohtuullisen hyvin Viron sisäisen joukkoliikennekysynnän. Rail Baltican reitillä Virossa ainoastaan Pärnu on isompi kaupunki ja sekin on vain Porvoon kokoinen. Muut reitin varteen kylät ovat niin pieniä, ettei junan palvelulle olisi juuri kysyntää, vaikka rata kulkisi aivan niiden taajamien keskustassa. Rail Baltican asemat ovat kilometrien päässä näiden kylien taajamarakenteesta. Myös Pärnussa asema jää 4 km sivuun keskustasta.
Pidän radan linjausta oikeana, koska näen hyödyn kansainvälisessä nopeassa liikenteessä, lentoliikenteen haastajana. Mutta yksiraiteisena voi unohtaa nuo peltopysähdykset, jos nopea liikenne aiotaan toteuttaa. Testasin tekoälyllä nopean ja hitaan liikenteen yhteensovitusta eri pysähtymiskäyttäytymisillä ja se oli mahdoton tehtävä. Kohtaukset ja hitaiden junien ohitukset tuhosivat nopean liikenteen kapasiteetin.
2. Riian lenkin puuttuminen
Ensimmäisessä vaiheessa rata ei mene Riian kautta. Rata jää parikymmentä kilometriä Riian itäpuolelle. Sekin on täysin perusteltua, jos ajatellaan Viron ja Suomen yhteyksiä Puolaan ja Keski-Eurooppaan, mutta mikä on enää latvialaisten veronmaksajien motivaatio rahoittaa miljardeilla virolaisten ja suomalaisten yhteyksiä maailmalle, kun heidän osaltaan rata jää torsoksi? Ei juuri mikään.
Viro varmaan taistelee jollain tavalla radan valmiiksi Tallinnasta Pärnuun, eli paikalliseen Porvoon kokoiseen kylpyläkaupunkiin. Keskustan tavoittava kaukobussiliikenne jää syömään ison osan matkustajamääristä. Väliasemat ovat asumattomilla pelloilla ja metsissä.
Latvian osalta ei tapahtune mitään, ellei EU maksa kaikkea. Liettuassa Vilna ei kuulu reitille. Tavaraliikenteellä ei ole mitään elinmahdollisuuksia ennen päästä päähän -yhteyttä Puolaan saakka, mikä ei synny ennen Latvian ongelman ratkaisua. Ja tavaraliikenteelle sijaa on vain öisin, jos nopeaa liikennettä tavoitellaan.
Miten se satu menikään siitä, kun lähdettiin tekemään takkia mutta syntyi vain kukkaro? Tässä sadussa on se ero, että hintalappu on minimissäänkin miljardeja (jotka puuttuvat nekin) ja ihmisten odotukset eivät vastaa sitä, mitä on luvassa.
|
