Mikä se suurten tavaravirtojen kuljetuskaan olisi joita rata palvelisi?
Suomessa on rataverkkoa. Ja sille on käyttöä. Baltiassa on suunnilleen sama väkiluku kuin Suomessa, mutta väestö on jakaantunut paljon tasaisemmin pitkin Baltiaa kuin Suomen väestö pitkin Suomea. Eli väestömäärän pohjalta voisi sanoa, että Baltian sisäiselle rautatieliikenteelle on kysyntää vähintään sen verran kuin Suomessa on kysyntää Suomen sisäiselle rautatieliikenteelle. Ja kyllähän täällä rataverkolle käyttöä löytyy. Parkanonradan olemassaolo on aivan perusteltua siitä huolimatta, että myös Savonrata on olemassa.
Koska Baltiassa väestö on jakautunut tasaisemmin pitkin aluettaan, liikenteelle on enemmän kysyntää kuin samankokoisessa Suomessa.
Ja sitten päälle tulee se, että Baltiaan pääsee Keski-Euroopasta ilman merenylitystä, mikä tekee rautatierahdista paljon kilpailukykyisempää kuin Suomessa. Tämä tietysti lisää rautatieliikenteen määrää vielä lisää.
Sitten tulee päälle se, että siinä missä Suomi on umpikuja, jossa on vain Suomeen itseensä suuntautuvaa rautatieliikennettä, Baltia on kauttakulkureitti Suomeen.
Eli siellä on edellytykset Suomen liikennemäärälle, mutta koska väestön jakauma on erilainen, todelliset edellytykset ovat sitä korkeammat. Mutta koska merta ei ole välissä, todelliset edellytykset ovat vielä sitäkin korkeammat. Ja sitten koska on myös kauttakulkuliikennettä, edellytykset liikenteelle ovat
vielä korkeammat.
Jos voimme todeta, että Suomessa on järkevää mennä useampi kuin yksi pohjois-etelä-suuntainen rata, niin sitten samalle on vielä merkittävästi paremmat edellytykset Baltiassa noiden kolmen mainitsemani kysyntää lisäävän tekijän vuoksi.