Uusia junia Viroon 2012

[Tuukka Ryyppö]

Virolaisen junakaluston uusiminen etenee. Kaluston valmistajia kilpailutettaessa tarjoukset jättivät CAF sekä Stadler Bussnang.
Tilaus koskee 18 sähköjunaa ja kymmentä dieseljunaa, sisältäen myös option kymmenen dieseljunan jatkotilaukseen.
Viro maksaa junien hinnasta 15%, loput tulee EU:n koheesiorahastosta. Sähköjunat tulevat käyttöön 2012-2013, dieseljunat vuosien 2013 ja 2014 aikana.

Saas nähdä, tuleeko lirttejä tullekin puolelle vettä.

Artikkeleja aiheesta:
Englanniksi: http://www.baltic-course.com/eng/transport/?doc=23713
Viroksi: http://www.e24.ee/?id=226136

[Tauno Hermola]

Saas nähdä, tuleeko lirttejä tullekin puolelle vettä.

Lirtti on kuitenkin aina EMU, joten sitten voikin arvuutella, olisiko valittava dieselkalusto GTW vai Regio-Shuttle. Jos nimittäin Stadleriin päädyttäisiin. Regio-Shuttle näyttäisi olevan saatavana pelkästään dieselinä, GTW:stä saa tietenkin sekä EMU- että DMU-version, mutta taitaa lirtti olla kuitenkin pääradoille sopivampi...

Tarjousten määrä on kyllä hämmästyttävän pieni, onko 1520 pelottanut kaikki muut pois?  Vai kumpi se nyt on, 1520 vai 1524, tietääkö ne itsekään? 

[Joni Lahti]

Ei ole kaksi vuotta siitä, kun ministeri Juhan Parts asetti kyseenalaiseksi koko sähköisen rautatieliikenteen siksi, että nykyisen sähköverkon uusiminen käy liian kalliiksi. EPL 7.3.2008 http://www.epl.ee/artikkel/421346  Onneksi nyt ollaan askel pidemmällä!

[Tuukka Ryyppö]

Tarjousten määrä on kyllä hämmästyttävän pieni, onko 1520 pelottanut kaikki muut pois?  Vai kumpi se nyt on, 1520 vai 1524, tietääkö ne itsekään?  

Sekä Stadlerilla että CAF:illa on kokemusta leveäraidekaluston rakentamisesta. Stadlerilla Suomesta, CAF:llä Espanjasta. Alstomilla olisi myös, Sm4:n takia. Miksiköhän eivät osallistuneet? Lopuilla valmistajilla ei kokemusta leveästä kalustosta ole, mikä saattaa nostaa tuotantokustannuksia. Stadlerilta on saattanut olla peliveto toimittaa Helsinkiin Flirtit. Vaikka prosesseja onkin pitänyt hieman muuttaa, maksaa muutos itsensä takaisin jos Stadler sen ansiosta voittaa kilpailuja muuallakin leveäraide-Euroopassa.

Virolaisilla on yksiselitteisesti 1520mm verkko, jonka he tietävät itse aivan hyvin.

[Tuomas Masalin]

Alstom osallistui tarjouskilpailuun, mutta karsiutui.

"Sõelale on jäänud kolm tuntud firmat - Alstom Saksamaalt, Stadler Šveitsist ning CAF Hispaaniast." 17.2.2010
http://www.e24.ee/?id=226136

Kai se kannaataa tilata, kun tarvitsee maksaa vain 15 %, vaikka vanhakin kalusto varmaan kestäisi vielä pitkään. Ja onhan niissä wi-fikin ollut jo pari vuotta.

[Joni Lahti]

Raideleyskysymykseen löytyy vastaus  Viron tie- ja viestintäministerin määräyksestä 9.7.1999:" 24. Raudtee sirge teeosa rööpmelaius rööpapeade sisemiste servade vahel on 1520 mm. Vabariigi Valitsuse otsusega võib kasutusele võtta ka muu rööpmelaiusega avalikuks kasutamiseks määratud raudteid. Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm. Rööpmelaius kõverikel ja lubatud hälbed normaallaiusest nii sirgetel kui kõveratel teeosadel sätestatakse rööbastee korrashoiu juhendiga."  Tämän mukaan - jos ymmärrän oikein - raideleys muutetaan kauttaaltaan 1520 mm levyiseksi ja mahdollinen 1524 on sallittu siihen saakka, kunnes rata rakennetaan uudestaan.  Muitakin leveyksiä saa olla hallituksen päätöksellä, jos tarvetta on. Viittaa RailBaltican yhteen vaihtoehtoon Tallinnasta Pärnun kautta suoraan Berliiniin eurooppalaisella leveydellä.

[Tuukka Ryyppö]

Viittaa RailBaltican yhteen vaihtoehtoon Tallinnasta Pärnun kautta suoraan Berliiniin eurooppalaisella leveydellä.

Noh noh, suoraan Varsovaan, ei suoraan Berliiniin. Pohjois-Puolassa on sen verran vähän mitenkään järkevän kokoisia kaupunkeja, että Varsovaa ei kannata ohittaa, se kun ei mikään ihan turha paikka ole. Sieltä kuitenkin kulkee jo ihan kohtalaiset kiskot lännemmäksi ja se rata aiotaan parantaa suurnopeusradaksi.

[Tauno Hermola]

Raideleyskysymykseen löytyy vastaus  Viron tie- ja viestintäministerin määräyksestä 9.7.1999:" 24. Raudtee sirge teeosa rööpmelaius rööpapeade sisemiste servade vahel on 1520 mm. Vabariigi Valitsuse otsusega võib kasutusele võtta ka muu rööpmelaiusega avalikuks kasutamiseks määratud raudteid. Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm. Rööpmelaius kõverikel ja lubatud hälbed normaallaiusest nii sirgetel kui kõveratel teeosadel sätestatakse rööbastee korrashoiu juhendiga."  Tämän mukaan - jos ymmärrän oikein - raideleys muutetaan kauttaaltaan 1520 mm levyiseksi ja mahdollinen 1524 on sallittu siihen saakka, kunnes rata rakennetaan uudestaan.  Muitakin leveyksiä saa olla hallituksen päätöksellä, jos tarvetta on. Viittaa RailBaltican yhteen vaihtoehtoon Tallinnasta Pärnun kautta suoraan Berliiniin eurooppalaisella leveydellä.

Käännös vaikuttaa uskottavalta, vaikken vironkielisestä tekstistä mitään ymmärräkään! 

Wikipedia on sitten kyllä vähän hakoteillä tässä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Estonia
http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_gauge_in_Estonia

Tuukka tai Joni korjannee pikaisesti!

[Joni Lahti]

Raideleyskysymykseen löytyy vastaus  Viron tie- ja viestintäministerin määräyksestä 9.7.1999:" 24. Raudtee sirge teeosa rööpmelaius rööpapeade sisemiste servade vahel on 1520 mm. Vabariigi Valitsuse otsusega võib kasutusele võtta ka muu rööpmelaiusega avalikuks kasutamiseks määratud raudteid. Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm. Rööpmelaius kõverikel ja lubatud hälbed normaallaiusest nii sirgetel kui kõveratel teeosadel sätestatakse rööbastee korrashoiu juhendiga."  Tämän mukaan - jos ymmärrän oikein - raideleys muutetaan kauttaaltaan 1520 mm levyiseksi ja mahdollinen 1524 on sallittu siihen saakka, kunnes rata rakennetaan uudestaan.  Muitakin leveyksiä saa olla hallituksen päätöksellä, jos tarvetta on. Viittaa RailBaltican yhteen vaihtoehtoon Tallinnasta Pärnun kautta suoraan Berliiniin eurooppalaisella leveydellä.

Käännös vaikuttaa uskottavalta, vaikken vironkielisestä tekstistä mitään ymmärräkään!  

Wikipedia on sitten kyllä vähän hakoteillä tässä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Estonia
http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_gauge_in_Estonia

Tuukka tai Joni korjannee pikaisesti!

Tauno. On tuo teksti määräyksessä sen suuntainen, että 1520 mm on standardi, tietenkin vain  suorilla osilla. Siihen siis pyritään korjaustöiden yhteydessä, jos mitta on toinen. Sen antamisesta on jo yli 10 vuotta, en tiedä, miten asia on edennyt vai onko se vain paperilla oleva määräys.

Totta maar. Rail Baltican on tarkoitus kulkea Tallinnasta Varsovaan, mutta kyllä siitä sitten aukeaisivat eurooppalaiset rataverkot.

Raportissa http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_et.PDF   löytyy kolme ratkaisupakettia Rail Balticaksi nopeusvaatimuksineen, linjauksineen, kustannusarvioineen ja raideleveyksineen. Raportti tässä on linkissä vironkielinen, mutta saattaa se löytyä englanniksikin.

[Joni Lahti]

Wikipedia vahvistaa sanotun: ”Olemasolevatel teedel on kuni nende rekonstrueerimiseni rööpmelaiusele 1520 mm lubatud rööpmelaius 1524 mm”
http://et.wikipedia.org/wiki/Raudteetransport_Eestis   Tarkoitus on vaihtaa mahdolliset ensimmäisen itsenäisyyden ajalta periytyvät radat kaikki venäläiselle leveydelle eli 1520 mm (5 jalga ja 11 5/6 tolli). Tietoa, kuinka paljon maassa on vielä 1524 mm (5 jalga) osuuksia, ei löydy mistään.

[Tuukka Ryyppö]

Raportissa http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_et.PDF   löytyy kolme ratkaisupakettia Rail Balticaksi nopeusvaatimuksineen, linjauksineen, kustannusarvioineen ja raideleveyksineen. Raportti tässä on linkissä vironkielinen, mutta saattaa se löytyä englanniksikin.

Englanninkielinen raportti löytyi helposti vaihtamalla osoitteesta kielitunnus et (viro) kielitunnukseksi en (englanti). Tässä valmis linkki: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_en.PDF

Vanhempi polvi saattaa osata saksaa paremmin kuin englantia, joten tässä linkki saksaksi: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_de.PDF .

Ja pistetään nyt samantien ranskakin: http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_fr.PDF
Kuten viisas mies aikanaan sanoi: Don't forget Poland! http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/evaluation/railbaltica/concl_pl.PDF .
Liettuaksikin löytyisi ja kai sitten latviaksikin.

[Joni Lahti]

10 pistettä ja papukaijamerkki! On helpompi lukea, kun voi varmistaa ymmärtämisen vielä erikielisistä versioista. Kiitoksin nimimerkki "Vanhemman polven 7 vuotta saksaa päntännyt"

[Tuomas Masalin]

Stadler voitti.

http://www.tallinnapostimees.ee/?id=247804

[Tuukka Ryyppö]

Kiitos linkistä

Artikkelin lopussa mainitaan "Esimesi testsõite uue Stadler Flirt elektrirongiga hakatakse Harjumaal tegema juba 2012. aasta suvel."

Eli lirttejä tulee.
Uutiseen liitetyn kuvan mukaan Helsingin lirtteihin valittua ovijärjestystä kammoavat saavat järtteslaakin Tallinnassa käydessään.

[Tuomas Masalin]

Toivottavasti kuvassa ei ole lopullinen väritys, tummansininen sen olla pitää!

Humalaisilla tulee olemaan vaikeata, kun lähijunatkin ovat melkein samanlaisia ja Virossakin on luultavasti ensi vuoden alusta euro käytössä.

[Tuukka Ryyppö]

Saas nähdä, miten nopeasti Stadlerin nettisivuille ilmestyy noiden speksit.

Niiden ilmaantumista tutkiessani havaitsin samalla, että Valko--Venäjällä on tulossa lirttejä, jotka enesmmän tai vähemmän identtisiä JKOY:n junien kanssa. (Elisiis identtisiä myös lirttejen mittakaavassa)
http://www.stadlerrail.com/en/news/2010/03/19/stadler-wins-in-belarus/
Lehdistötiedotteesta voimme myöskin lukea, että Valko-Venäjällä on käytössä 1524 mm raideleveys

Tiedotteen kirjoittajan sähköpostista tuli automaattinen vastausviesti, että hän palaa lomalta ("bis und mit 11.4.", mitä ihmeen ruotsalaisia ne siellä Sveitsissä on?!) 12.4. Ehkä siis saattaisi nettisivut päivittyä lisää.

[Tauno Hermola]

Mielenkiinnolla odotellaan tietoa, mitä ne diiselrongit on, ei ainakaan lirttejä!

[Joni Lahti]

Diiselrongid tulevat vain olemaan oletettua rajahintaa kalliimpia ja valtio joutuu tulemaan väliin. EPL 30.3.2010  http://www.epl.ee/artikkel/494380

[Tauno Hermola]

Diiselrongid tulevat vain olemaan oletettua rajahintaa kalliimpia ja valtio joutuu tulemaan väliin. EPL 30.3.2010  http://www.epl.ee/artikkel/494380

Oho, mitähän ne on oikein ostaneet! Ymmärsinkö oikein, 10 DMU:ta maksaa roimasti enemmän kuin 18 EMU:a? Voiko edes GTW 2/8 olla niin kallis?

Tuolla http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?p=54881133 joku kirjoittaa Flirt:in pohjalta suunniteltavasta diesel-junasta ja käytöstä intercity-junissa, tiedä sitten.

Tuossa vielä linkki Railway Gazette lehden uutiseen  http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/10/elektriraudtee-orders-stadler-flirt-trains.html joka sekään ei kyllä anna mitään lisätietoa DMU:sta.

[Tauno Hermola]

Samaan aikaan näyttää etenevän myös 1435 mm Rail Baltican selvitystyö http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/10/rail-baltica-feasibility-study-gets-underway.html

[Joni Lahti]

Samaan aikaan näyttää etenevän myös 1435 mm Rail Baltican selvitystyö http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/10/rail-baltica-feasibility-study-gets-underway.html

Tässä lyhty käännös samasta asiasta vironkielisestä lähteestä:

Aecom Limited tekee konsulttiselvityksen 360.000 eurolla 15.32010 lähtien kymmenen kuukauden aikana tarkoituksena analysoida mahdollisuudet 1435mm linjan rakentamiseksi Liettuan ja Puolan rajalta Tallinnaan. Lisäksi konsultin on annettava Viron, Latvian ja Liettuan hallituksille tarpeellista infoa Rail Baltican kehittämisen päätöksiksi. Ehitusinfo 18.2.2010 http://www.ehitusinfo.ee/index.php?aid=9122

Konsulttityön toimeksianto saattaa jo ennakoida raideleveyttä ja ohjata päätöstä kohti täysin uuttaa linjaa Pärnu kautta. Asian yhteydessä ei puhuta mitään mahdollisesta Suomen kytkemisestä Rail Balticaan.

[Tauno Hermola]

Saas nähdä, miten nopeasti Stadlerin nettisivuille ilmestyy noiden speksit.

Niiden ilmaantumista tutkiessani havaitsin samalla, että Valko--Venäjällä on tulossa lirttejä, jotka enesmmän tai vähemmän identtisiä JKOY:n junien kanssa. (Elisiis identtisiä myös lirttejen mittakaavassa)
http://www.stadlerrail.com/en/news/2010/03/19/stadler-wins-in-belarus/
Lehdistötiedotteesta voimme myöskin lukea, että Valko-Venäjällä on käytössä 1524 mm raideleveys

Tiedotteen kirjoittajan sähköpostista tuli automaattinen vastausviesti, että hän palaa lomalta ("bis und mit 11.4.", mitä ihmeen ruotsalaisia ne siellä Sveitsissä on?!) 12.4. Ehkä siis saattaisi nettisivut päivittyä lisää.

Mahtoiko selvitä tällä viikolla töihin lainkaan, ei ainakaan Viron junista ole mitään tietoa tullut!

Valko-Venäjän 10 Flirtittiä on kai muuten hyvinkin samanlaisia JKOY junien kanssa, mutta neljä niistä on sisustettu kaukoliikennekäyttöön: http://www.railwaygazette.com/news/single-view/view/10/stadler-wins-belarus-train-contract.html 

[Tuukka Ryyppö]

Mahtoiko selvitä tällä viikolla töihin lainkaan, ei ainakaan Viron junista ole mitään tietoa tullut!

Nyt oli meiliä ilmaantunut. Mielenkiintoisesti kirjoitettu tänään lauantaina kello 11:32. Työmoraali kunnossa tai harrastajalta tulleeseen viestiin vastattiin vasta vapaa-ajalla. Tiedä häntä. Tässä kuitenkin käännös viestistä:

Erittäin arvostettu herra Ryyppö

Kiitoksia huomiostanne liittyen raideleveyteen. Olette luonnollisesti täysin oikeassa, minulle on sattunut tuossa virhe.

Viron kilpailutukseen osallistumisesta emme voi vielä kommunukoida, koska sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Olkaa hyvä ja kääntykää kysymysten kanssa rautatieliikennetoimijan puoleen. Kiitos paljon.

Lopussa toki vielä henkilön nimi jne.
Mut niin, joku viroa tai venäjää taitava voisi toki kysellä Edelaraudteeltä, mitä kalustoa sinne on tulossa. Tai sitten voimme kärsivällisesti odottaa jonkin aikaa, jolloin jostain luulisi tiedotteen ilmestyvän. Itse ainakin jaksan odottaa, joten en rupea kyselyviestiä ainakaan kotona kirjoituttamaan. Antaa pensasneuvostoliittolaisen olla rauhassa mun hörhöilyltä

[Tauno Hermola]

Antaa pensasneuvostoliittolaisen olla rauhassa mun hörhöilyltä

(Ei, en paheksu sanavalintaasi, ihmettelen vaan, mikä peruste on viitata virolaiseen operaattorin tällä tavalla)

Sitä tässä lähinnä ihmettelee, mikä järki on suunnitella kokonaan uudentyyppinen juna (diesel Flirt, tälläisestähän on kirjoitettu) vain 10 kpl tilausta varten, ihmekös jos se maksaa! En yhtään ihmettelisi, vaikka tilaus lopulta jäisi tältä osin toteutumatta, jos 1435 mm Rail Balticakin vielä painaa päälle.

Tekisi myös mieli ihmetellä SkysraperCity-foorumin kirjoittajan tavoin:

It's also stupid that we aren't buying any railbuses. Railbuses would be perfect for regional service between our small towns(which they all are).

Stadlerin tapauksessahan tämä olisi ollut lähinnä GTW 2/6

[Tuukka Ryyppö]

Antaa pensasneuvostoliittolaisen olla rauhassa mun hörhöilyltä

(Ei, en paheksu sanavalintaasi, ihmettelen vaan, mikä peruste on viitata virolaiseen operaattorin tällä tavalla)

Hehe, en mä tullut ajatelleeksikaan, että Viro on tosiaan myös ollut osa Neuvostoliittoa ja siten tuossa voisi tulla väärinkäsitys. Tarkoitin tuossa Neuvostoliitossa syntynyttä avopuolisoani, joka osaisi kääntää viestin saksasta (poikkeuksellisen sujuvaksi) venäjäksi.

Sitä tässä lähinnä ihmettelee, mikä järki on suunnitella kokonaan uudentyyppinen juna (diesel Flirt, tälläisestähän on kirjoitettu) vain 10 kpl tilausta varten, ihmekös jos se maksaa! En yhtään ihmettelisi, vaikka tilaus lopulta jäisi tältä osin toteutumatta, jos 1435 mm Rail Balticakin vielä painaa päälle.

Tekisi myös mieli ihmetellä SkysraperCity-foorumin kirjoittajan tavoin:

It's also stupid that we aren't buying any railbuses. Railbuses would be perfect for regional service between our small towns(which they all are).

Stadlerin tapauksessahan tämä olisi ollut lähinnä GTW 2/6

Linkkaamassasi keskustelussa olleen kuvan perusteella näyttää melkein enemmän GTW:ltä kuin Flirtiltä se juna. Osa junan pituudesta on näemmä uhrattu dieselmoottorille ja keskimmäiset vaunut ovat todella lyhyitä. Toisaalta, moottori ei näyttäisi olevan oma "vaununsa". Mikälie flirtin ja GTW:n hybridi..
Mitä edes tarkoittaa "Flirt-based"? Eikö se voi tällaisessa yhteydessä tarkoittaa vaikka, että matkustajalle näkyvien osien kannalta kyseessä on hyvin samanlainen juna kuin Flirt? GTW on sen verran samanoloinen kuin Firt, että nuo kaksi voi PR-puheessa hyvillä mielin niputtaa samaksi.
Aivan mahdottoman kalliiksi ei lopulta pitäisi muodostua Flirt-GTW -hybridin tekeminen, koska molemmista kapineista voidaan lainata valmiita komponentteja, eikä uutta komponenttikehitystyötä tarvita. Kasataan vaan vanhat osat eri järjestykseen. Vähän kuin legoilla leikkisi. Voi myös olla, että Stadler toivoo tuollaisella kalustolla voittavansa muissakin Baltian maissa kilpailutuksia. Ja miksei Baltian ulkopuolellakin. Ainoa todellinen syy Flirtin dieselittömyydelle tähän asti lienee ollut se, ettei Sveitsin lähellä juurikaan ole sähköistämättömiä osuuksia, joilla Flirtin kaltaista hieman kevyttä raskaampaa rakennetta tarvittaisiin. Baltian lisäksi tuollaista voi tarvita esim. Englannissa. Myös entisen Jugoslavian alueella on paljon sähköistämätöntä rataa. Ranskassa on yllättävänkin paljon sähköistämättömiä osuuksia. Kyllä tuo kehitystyö saattaa siis olla Stadlerille pitkällä tähtäimellä kannattavaa, jolloin Viro ei joudu sen kustannuksia kokonaan maksamaan.

Mikä käytännössä on ero Sähkö-GTW:n ja Flirtin välillä? Ensimmäinen kevyemmille, jälkimminen raskaammille radoille?