Ministeri Vehviläinen on vastannut edustaja Jari Larikan ( kok ) kysymykseen:
KIRJALLINEN KYSYMYS 158/2010 vp
< Paluu | Sivun loppuun
Tarkistamaton versio 1.2 KK 158/2010 vp - Jari Larikka /kok
Ratojen kunnossapidon kilpailuttaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Kulunut kylmä ja runsasluminen talvi on aiheuttanut ongelmia
junaliikenteessä ja ratojen kunnossapidossa. Tämän vuoksi VR on ilmoittanut
Liikenneviraston tarvitsevan 100 miljoonaa euroa lisää määrärahaa raiteiden
kunnossapitoon.
Onneksi liikenneministeri Anu Vehviläinen sekä Liikenneviraston pääjohtaja
Juhani Tervala ovat julkisuudessakin todenneet, ettei lisäraha viime
viikkojen kaltaisia ongelmia poista, vaan ratkaisun täytyy löytyä
Liikenneviraston ja VR:n nykyisen rahankäytön sekä toiminnan
tarkistamisesta.
VR-Radan työtä voitaisiin varmasti tehostaa niin, että saataisiin parempaa
laatua työlle ja että omistaja samalla säästäisi rahaa. VR kunnossapitää
67:ää prosenttia ratapituudesta, ja sille maksetaan 90 prosenttia
kunnossapitorahoista.
Markkinoiden hyvän toimimisen vuoksi tarvitaan kuitenkin useampia yrityksiä
kilpailemaan paremmuudesta ja pitämään kustannukset kohtuullisina.
Tiedossani on, että VR saa pitkillä olemassa olevilla siirtymäajan
sopimuksillaan hyväkatteista rahaa, jota sitten siirretään
kilpailukohteisiin tekemällä alihintaisia tarjouksia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kilpailuttaakseen ratojen
kunnossapitoalueet uudelleen kaikkien ratojen kunnossapitoa tarjoavien
tahojen kesken, jotta saadaan kustannustasoksi realistinen ja kohtuullinen
hinta sekä kunnossapitovelvoitteisiin tarkka ja tehokas sisältö?
Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010
Jari Larikka /kok
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra
puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Jari Larikan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
158/2010 vp:
Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin kilpailuttaakseen ratojen
kunnossapitoalueet uudelleen kaikkien ratojen kunnossapitoa tarjoavien
tahojen kesken, jotta saadaan kustannustasoksi realistinen ja kohtuullinen
hinta sekä kunnossapitovelvoitteisiin tarkka ja tehokas sisältö?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Liikenneviraston tehtävänä on huolehtia, että rataverkko on joka päivä
sovitulla tavalla liikennöitävissä. Liikennevirasto ostaa
kunnossapitopalvelut. Kunnossapidossa palvelutarjoajia on noin 300,
suurimpina Oy VR-Rata Ab (osuus kaikista kunnossapitotöistä yli 60 %), Eltel
Oy ja Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy.
Liikenneviraston rautatieosasto (entinen Ratahallintokeskus) aloitti
kunnossapidon kilpailuttamisen vuonna 2004 Pohjois-Suomessa. Kilpailutusta
on jatkettu asteittain. Kokemuksien perusteella kunnossapidon sisältöjä on
tarkennettu. Ennen kilpailutuksen aloittamista ratojen kunnossapito
hankittiin yhdellä sopimuksella Oy VR-Rata AB:ltä. Suomi oli jaettu 12
kunnossapitoalueeseen. Kilpailutuksen edistymisen myötä on ko. sopimuksesta
purettu yksitellen kilpailun alla ollut kunnossapitoalue.
Liikennevirastolla on voimassa oleva ratojen kunnossapidon kilpailutuksen
aikataulu. Suunnitelman mukaisesti kaikki kunnossapitoalueet kilpailutetaan
vähintään kertaalleen vuoteen 2013 mennessä ja toiseen kertaan
Pohjois-Suomen osalta. Vuoden 2013 jälkeen aloitetaan kilpailutuksen 3.
kierros Pohjois-Suomen ja 2. kierros muun Suomen osalta.
Kunnossapidon kilpailutuksia järjestetään sähköradan ja päällysrakenteen
kunnossapidon lisäksi mm. turvalaitejärjestelmien,
liikenneohjausjärjestelmien, tietoliikenne ja kalustonvalvontalaitteiden
kunnossapidosta. Vuosittain kohteita on useita.
Kilpailutuksessa noudatetaan kilpailulainsäädäntöä ja kilpailutukset on
julkaistu julkisen hankinnan kilpailutuksen periaatteiden mukaan.
Urakoitsijoita on informoitu etukäteen useissa eri sidosryhmätilaisuuksissa,
messuilla, liikenneviraston internetsivuilla ja mainoslehdillä.
Kilpailutuskierroksiin on ilmoittautunut 6-9 yritystä, joista ulkomaisia on
ollut 2-3 kpl. Ilmoittautumisien perustella tarjouspyyntökierroksille on
valittu 4-6 ehdokasta. Lopullisen urakoitsijan valinnan perusteena ovat
olleet infrastruktuurialan referenssit, resurssit, laatu ja hinta.
Kilpailutuksen kireys on ollut kiitettävä. Jokaisen kilpailutuspäätöksen
jälkeen on järjestetty palautetilaisuus halukkaiden urakoitsijoiden ja
liikenneviraston asiantuntijoiden kesken. Palautteen tarkoituksena on ollut
kehittää kilpailutusprosessia ja asiakirjoja. Kilpailutusasiakirjat ovat
julkisia.
Liikennevirasto on tutkinut väitettä alihinnoittelusta.
Kilpailutusasiakirjoissa, jotka ovat julkisia, vaaditaan kokonaishintojen
lisäksi yksikköhintoja. Aikaisempien kustannustietojen ja yksikköhintojen
perusteella ei ole löydetty alihinnoittelua tarjoajien aineistoista.
Kustannustaso vastaa panosta. Kilpailu on kovaa ja sen kireys vaikuttaa työn
laatuun ja hintoihin positiivisesti pitäen ne kurissa sekä varmistaen
radanpidon turvallisuuden ja taloudellisuuden.
Euroopassa saatujen kokemusten perusteella kilpailun avaaminen asteittain on
hyvä menettelytapa. Sen sijaan huonoja kokemuksia on kertynyt maissa, joissa
on kilpailutettu suuri osa rataverkosta yhdellä kertaa. Kilpailutettujen
urakoiden onnistumisen seurannalla ja tilaaja-toimittaja vuorovaikutuksella
on varmistettu rautatieliikenteen turvallisuus, infrastruktuurin haltijan
taloudellisuus ja urakoitsijoiden osaamisen kehittyminen.
Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2010
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_158_2010_p.shtml