Orivesi: raideliikenneonnettomuus - keskisuuri

[Mikko Mäntymäki]

Välikäsiä vähentää sellainenkin toimintamalli, että kuljettaja ilmoittaa sekä liikenteenohjaukseen, että soittaa itse myös suoraan 112:een.

Nykypäivän ohjeen mukaan kuljettaja ei saa käyttää omaa puhelintaan, "allejäännistä" on ilmoitettava  ensin liikenteenohjaajalle joka ottaa yhteyden hätäkeskukseen.

// lainaus kuntoon

[Arto Lopia]

Voisinpa kuvitella, ettei kuljettajalla välttämättä ole harmainta aavistusta miten onnettomuuspaikalle pääsee kumipyörillä, kun taas kauko-ohjaajalla saattaa olla jonkin verran paremmat mahdollisuudet selvittää paras tai mahdollisesti ainoa reitti paikalle?

En kyllä tiedä kun ei ole kokemusta, mutta luulisin etteivät nuo selvät "itsarit" kovastikkaan mieltä painaisi, vaan esim. tasoristeys ja muut selkeät onnettomuudet.
Nämä ovat kyllä sellaisia asioita joihin ei näin ulkopuolisena ehkä pitäisi kantaa ottaa, mutta onhan noita irtopäitä tullut itsekkin kyllä nähtyä... En usko, että erästä tapausta tulen koskaan unohtamaan...

[Teemu Peltonen]

Nykypäivän ohjeen mukaan kuljettaja ei saa käyttää omaa puhelintaan, "allejäännistä" on ilmoitettava  ensin liikenteenohjaajalle joka ottaa yhteyden hätäkeskukseen.

Sinänsä mielenkiintoista, että Onnettomuustutkintakeskus on 2005 suositellut tämän ohjeistuksen muuttamista ja toistanut kyseistä suositusta tasaisesti eri tutkintojen yhteydessä siitä lähtien: http://www.onnettomuustutkinta.fi/12499.htm#S211

[[Tunnus poistettu]]

Yksi tekijä jonka takia pitää ottaa yhteyttä liikenteenohjaajaan on ajolanka. Liikenteenohjaajalla on suora yhteys sähköratavalvomoon ja jos tilanne on sellainen joka vaatii jännittekatkoa ajolankaan niin se tapahtuu mahdollisimman pian. Jos lanka on vaurioitunut ja jännite katkennut häiriön takia automaattisesti, kytkee järjestelmä jännitteen minuutin kuluttua katkosta uudelleen. Jos tuon minuutin kuluessa tulee valvomoon ilmoitus onnettomuudesta ei uudelleenkytkentäyritystä tapahdu. Tuon minuutin kuluessa saattaa myös ihmisiä mennä pudonneen ajolangan lähelle ja uudelleenkytkentä voi olla kohtalokas.

[Topi Lajunen]

Nykypäivän ohjeen mukaan kuljettaja ei saa käyttää omaa puhelintaan, "allejäännistä" on ilmoitettava  ensin liikenteenohjaajalle joka ottaa yhteyden hätäkeskukseen.

Itse en ole tuollaista ohjetta muista nähneeni. Toki _ensin_ pitää ilmoittaa asiasta liikenteenohjaajalle - sähköratateknisistä syistä, muun liikenteen pysäyttämiseksi ja kohteen nopeaksi paikallistamiseksi. En ymmärrä, miksi tämän jälkeen ei saisi soittaa itsekin hätäkeskukseen. Mitä ihmeen haittaa siitä voisi edes olla?

[[Tunnus poistettu]]

Tästähän on kehkeytynyt pitkä ja suorastaan poikkeuksellisen asiallinen keskustelu. Erittäin hienoa saada kokemuksen ääntä kuuluville. (kuuluville noin kuvaannollisesti siis).

[Jape Ruotsalainen]

Nykypäivän ohjeen mukaan kuljettaja ei saa käyttää omaa puhelintaan, "allejäännistä" on ilmoitettava  ensin liikenteenohjaajalle joka ottaa yhteyden hätäkeskukseen.

Minusta hätänumeroon soittamista ei kukaan voi kieltää.

[[Tunnus poistettu]]

Olen kyllä Japen kanssa samaa mieltä. Jären käyttö ei ole kiellettyä tuollaisissa tilanteissa. Jos apua on tulossa liikaa niin se ei haittaa mitään mutta jos sitä tulee liian vähän se saattaa maksaa jonkun hengen. Jokainen tilanne on oma juttunsa; jos joku jättäytyy junan alle niin ei siinä yleensä tarvitse jännitekatkoja ajolankaan, jos joku kiipeää vaunun katolle niin silloin tarvitsee kiireen vilkkaa. Asioilla on taipumus mutkistua kun ne kulkevat useamman kertojan kautta ja aikaa kuluu. Tuo seikka puoltaisi soittamista suoraan hätänumeroon ja paikanpäällä olevalla on parempi käsitys tilanteesta. Vaikka itse kertoja olisi vähän pökissä niin hätäkeskuksesta osaavat aika hyvin esittää sopivat kysymykset joilla kartoittavat tilannetta. Jos ajolangat on tippuneet tai roikkuvat niin silloin ensin liikenteenohjaukseen/sähköratavalvomoon. Muuten auttajat, autettavat ym. on vaarassa. Olen joskus soittnut itsekkin hätänumeroon kun radiossa oli niin paljon muuta asiaa ettei sinne sekaan mahtunut ja joku maitsi ettei saa häiritä. Toiminta tilanteen mukaan järjen kanssa vaikka ei ihan ohjeitten mukaan menisikään, ei siitä rangaista.

[Kjell Knapas]

Ihan ekana tulee mieleen vanhasta OTRO:sta tuttu sanonta "Estä lisäonnettomuudet" ja sehän käy parhaiten ilmoittamalla tapahtumasta liikenteenohjaukseen...

Yksiraiteisella sähköistämättömällä radalla ei yleensä ole sellaista lisäonnettomuuden uhkaa, joka liikenteenohjauksen erikseen pitäisi torjua. Sähköistetyllä radalla on tilanteesta riippuen ehkä sähköistykseen liittyvä vaara, jota eivät mitkään turvalaitteet edes yritä torjua, vaan liitenkeenohjauksen nimen omaan pitää se tehdä. Kaksi- tai useampiraiteisella radalla on suuri vaara vastakkaiseen suuntaan kulkevan junan ajaa samaan rysyyn, jos sen raide menee onnettomuudesta tukkoon - tätä lisäonnettomuutta eivät turvalaitteet yleensä kykene torjumaan. Liikenteenohjaus voi yrittää, mutta myös voisi alkuperäisen onnettomuusjunan miehistö.

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Yksi muistelus, jos sallitaan, matkustajalta. Oli kahdeksankytluvun alkua, matkustin junalla ensitreffeille nykyisen vaimoni luokse. Juna teki hätäjarrutuksen jossan Riihimäen tietämillä. Lehdestä luin seuraavana päivänä, mies jäi junan alle. Palattuani ensiteffeiltä kotiin, juna teki hätäjarrutuksen, muistaakseni Tikkurilan jälkeen. Ravintolavaunussa  istuin ja uteliaana lähdin katsomaan mitä ulkona tapahtuu, mikä on pysähdyksen syy. Tilanne oli aika hurja, muuta vastaantulevaa likkennettä oli, meitä matkustajia poppi rata-aluella junien seassa. Verta ja muuta oli rata-alueella, josta selvisi pysähdyksen syy. Silmiini sattui ratapenkalta  paperi jossa oli viimeinen viesti uhrilta. Kohtalokas matka siis!