Hieman huvittavaa nämä julkisuudessa mainostetut visiot ja toiveiden elättelyt verrattuna siihen, mitä saa kysyessään ja palautteen muodossa vastaukseksi. Typistetysti palautteen voi kiteyttää seuraavasti:
<clip>
1) Junaliikenne välillä Tampere-Haapamäki-Keuruu on LVM:n ostamaa junaliikennettä. Lipputulot eivät kata liikennöinnistä aiheutuvia kustannuksia.
2) Lyly on liian pieni paikka pysähtymiseen. Jokainen pysähdys pidentää matkustusaikaa ja henkilökunnan työvuoroja, sekä vaatii energiaa kiihdytyksineen ja jarrutuksineen (kommentti: siis matkustajista tulee vain hiekkaa junan lattialle).
3) Rautatieliikenne on suurten joukkojen kuljettamiseen sopiva joukkoliikennemuoto, joka tarvitsee bussiliikennettäkin suurempaa kysyntää ollakseen järkevä kuljetusmuoto. Näin ollen alueilla, joilla ei riitä tarpeeksi kysyntää edes bussiliikenteelle, ei voida järjestää myöskään junaliikennettä.
4) VR ei voi alkaa liikennöimään tappiollista liikennettä eikä investoida kalustoon, ellei löydy rahoittajaa kyseiselle liikenteelle.
<clip>
Niinpä ! Se on tämä nykyinen kannattamattomuusajattelu
, jonka pohjalta mikä tahansa asia voidaan helposti tyrmätä kannattamattomana, ellei näköpiirissä ole heti maksimaalista voittoa. Kauas ollaan menty siitä perusajatuksesta, että toimiva junaliikenne on luotu nimenomaan ihmisten kuljetustarpeita ajatellen ja mahdollisuudeksi liikkumiseen tässä pitkien kulkuyhteyksien luvatussa maassa.
Myös se väittämä, ettei junaliikennettä kannata järjestää ellei bussiliikenne kannata on todella ontuva. Tutkailemalla pelkästään Orivesi-Mänttä välin bussiaikatauluja voi todeta, että nykyinen vuorotarjonta on lähes olematonta sekä viikonloppuisin ja kesäaikaan täysin onneton. Vähän on vaikeaa käyttää bussia liikkumiseen, kun ei ole tarjontaa eivätkä nykyiset vuorot osu koskaan kohdalle tai edes palvele Tampere-Orivesi-Mänttä seudun työmatkaliikennettä molempiin suunttiin. Kyseisen alueen julkisen liikenteen olemattomaan palveluntarjontaan huomattava parannus olisi jo se, kun kiskobussit pysähtyisivät kaikissa radan varrella olevissa asutuskeskittymissä tai edes tarpeen mukaan periaatteella - "lapa pystyyn - tahtoo kyytiin". Rataverkko eli infra on jo valmiina ja tällä hetkellä suuren osan ajasta täysin käyttämättömänä.
Kun asiaa ajattelee käytännön kannalta, esimerkiksi Tampereelta Lylyyn matkaavan kannalta juna ei ole tällä hetkellä varteenotettava vaihtoehto, koska junan lähin pysähtymispaikka on Juupajoki, jolloin loppuosa matkasta eli viimeiset 10-15 km pitäsi saada kuljettua jollain muulla vaihtoehdolla. Kysymys kuuluu, millä ? Aina pitäisi olla joku hakemassa tai sitten oma auto parkissa. Tästä käytännöllisyys on hyvin kaukana...
Päättäjien mainospuheissa kuulee usein maininnan, että suosikaa ihmiset julkista joukkoliikennettä. Kuitenkin samaan aikaan toisella kädellä lähinnä karsitaan nykyistä palveluntarjontaa sekä hoetaan kyseenalaistamatta mantraa "ei kannata". Liikennesuunnittelussa näytetään unohtavan käytännöllisyys ja se, että palveluntarjonnan pitäisi olla kattavaa, jotta sille olisi käyttäjiä. Jos suuntaansa kulkee vain yksi tai kaksi vuoroa päivässä, eivätkä nämä vuorot palvele edes säännöllistä työmatkaliikennettä, silloin on turha kuvitella, että käyttäjiä ilmestyisi jostain kuin sieniä sateella...
Muutenkin kiskoliikenteen suunnittelussa näyttää paistavan voimakkaasti Helsinki-keskeisyys ja se, ettei asioita haluta miettiä muuta kuin pelkkinä numeroina.