Hätäjarrutus

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Hesari kirjoitti 29.4: "Pendolino hätäjarrutti Pirkanmaalla".  Jutun mukaan juna hätäjarrutti voimakkaasti ja meni sivuraiteelle. Hyvin pian suhahti IC vastaan  kulkutiellä. VR:n turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiasen mukaa tapahtumassa ei ole mitään merkillistä. Automaattinen kulunvalvonta toimi ja  aiheutti hätäjarrutuksen.
Kuulostaa maallikosta vähän erikoiselta, jotain ei varmaan mennyt suunnitelmien mukaan?

[Teemu Sirkiä]

Hesari kirjoitti 29.4: "Pendolino hätäjarrutti Pirkanmaalla".  Jutun mukaan juna hätäjarrutti voimakkaasti ja meni sivuraiteelle. Hyvin pian suhahti IC vastaan  kulkutiellä. VR:n turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiasen mukaa tapahtumassa ei ole mitään merkillistä. Automaattinen kulunvalvonta toimi ja  aiheutti hätäjarrutuksen.
Kuulostaa maallikosta vähän erikoiselta, jotain ei varmaan mennyt suunnitelmien mukaan?

Jutun mukaan Pendolino oli myöhässä ja tulossa Sisätön liikennepaikalle.

Ehkä liikennepaikan tulo-opastin on mennyt jostakin syystä seis-asentoon junan edestä tai on tullut hätäjarrutuksen aiheuttanut baliisivika. Tietysti on sitten niitä kriittisempiäkin vaihtoehtoja...

[Kimmo T. Lumirae]

JKV on varsin huonosti joustava systeemi, joka edellyttää koko ajan näkyvän, vaan ei minnekään merkityn, turvamarginaalin huomioimista.

On mahdollista, että jos juna lähestyy sn 80 -tulovaihdetta esim. nopeudella 120, jarrut päällä eli tilanne on se, että nopeus hidastuu koko ajan ja kuljettaja "tähtää" vaihteeseen nopeudella 80; ja kuitenkin JKV edellyttää nopeuden hidastamista aiemmin, tuon mainitsemani turvamarginaalin vuoksi, ja lopulta JKV:n mielestä kuljettaja ei jarruta riittävästi, vaan puuttuu ajamiseen tekemällä jarrutuksen.

Eli on täysin normaalia, että kuljettaja ajaa tarkasti nopeusrajoitusten mukaan, mutta JKV jarruttaa. Tarkka ajo ei riitä JKV:lle vaan JKV:tä miellyttääkseen kuljettajan olisi aloitettava jarrutus jo kaukaa ja hiljennettävä vauhti, ei nopeusrajoituskohtaan, vaan huomattavasti sitä ennen.

[Topi Lajunen]

Jutun mukaan juna hätäjarrutti voimakkaasti ja meni sivuraiteelle.

Hmm. Kertooko juttu, millä raportoija havaitsi jarrutuksen olevan hätäjarrutus, eikä esim. täysivoimainen käyttöjarrutus? Jos JKV joutuu turvautumaan hätäjarrutukseen, niin ymmärtääkseni se silloin jarruttaa pysähdyksiin asti. JKV voi kyllä aiheuttaa myös pelkän käyttöjarrutuksen, jolloin sen voi olosuhteiden salliessa irrottaa vauhdissa.

Kertooko tarina, pysähtyikö juna kokonaan hätäjarrutuksella?

[Teemu Sirkiä]

Kertooko tarina, pysähtyikö juna kokonaan hätäjarrutuksella?

Pendolino pysähtyi kovien jarrutusäänten saattelemana kaksiraiteiselle osuudelle ja hyvin pian vastaantuleva IC-juna suhahti ohi.

Radan kulunvalvontalaite ilmoitti veturin järjestelmään tiedon, joka aiheutti automaattisen täysjarrutuksen.

[Pentti Yli-Karjanmaa]

Joskus, vuosia sitten, olin IC:n kyydissä. Ilmeisesti JKV löi liinat kiinni. Juna pysähtyi täristen täydestä vauhdista keskelle korpea. Vaunuihin tunki melkoinen "jarrukäry", levyjarrut taisivat olla hieman lämpimät. Taisivat kuulutella "automaatiikan vian aiheuttaneen äkkipyssäyksen".

[Niila Heikkilä]

Junakohtaus on ainakin aikataulullisessa ja liikenteenohjauksellisessa mielessä silloin hyvinkin onnistunut jos kohdattava juna on päässyt sivuraiteelle, ja vastaantulija pyyhältää hyvin pian ohi. Olisiko kohtaus ollut turvallisempi jos Pendolino olisi odottanut vastaantulijaa vaikkapa 10 minuuttia 

[[Tunnus poistettu]]

Tallella on VRKK:n ensimäinen koulutusmateriaali JKV:sta 90-luvun alusta. Materiaalin on koonnut mm. Paavo Korhonen. Jos joku on kiinnostunut kopioista ilmoittakaa. Laitan sähköpostiosoitteen sitten kiinnostuneille.

[Tuukka Ryyppö]

Jos kuitenkin kyse on siitä, että kuljettajalta on jäänyt opastin huomaamatta ja oltiin menossa sn35 vaihteesta sivulle 160 km/h, on tässä kulunvalvonta todennäköisesti estänyt junan raiteiltasuistumisen sekä vastaantulevan junan kylkeenmäjähtämisen, joka olisi muuten tapahtunut.

Artikkeli ei ainakaan mainitse, että hätäjarrutus oli tapahtunut junan jo jarrutellessa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö näin olisi käynyt.

Joka tapauksessa, kun VR ei myöskään näy suoraan sanovan että kyse olisi ollut jostain vähäpätöisemmästä kuin jonkinlaisesta puolikuurilasta, on kyseessä voinut todella olla sellainen tilanne, jollaisia varten JKV on olemassa.

[Markku Blomgren]

Tuossa kirjoituksessa vielä mietityttää se, että 'IC sujahti ohitse'...kaiketi kuitenkin kohtuu hitaalla vauhdilla. Käsitän asian niin, että kun Pendolla oli sivulle meno (viivan mukaan vai oliko myöhässä) niin vastaantulevalle IC:lle näytti kohtauspaikan toisen pään tulo-opastin punaista jolloin sekin oli melko varmasti hidastamassa vauhtiaan.

En ole varma, mutta epäilisin, että samalle kohtauspaikalle ei voi päästää junaa kummastakin suunnasta yhtäaikaa, ellei sitten ole turvaraiteita myös 'suoralla' osuudella, tosin sellaisiakin olen joissain kuvissa huomannut, en vain muista missä.

[[Tunnus poistettu]]

Viholliskulkutien luominen on mahdollista, jos on tosiaan ohiajovarat olemassa ja niitä on kulkutieohjelmonnissa hyödynnetty. Ilman ohiajovaraa ei pääsääntöisesti kulkutietä voida luoda, joten kohtaustilanteessa tulotolppa punottaa kunnes vastakkaisen suunnan kulkutie on purkautunut (ajamalla tai HP:lla).

[Teemu Sirkiä]

Jos kuitenkin kyse on siitä, että kuljettajalta on jäänyt opastin huomaamatta ja oltiin menossa sn35 vaihteesta sivulle 160 km/h, on tässä kulunvalvonta todennäköisesti estänyt junan raiteiltasuistumisen sekä vastaantulevan junan kylkeenmäjähtämisen, joka olisi muuten tapahtunut.

Sisätössä on pitkät vaihteet, mutta muuten mahdollinen skenaario. Pitkät vaihteet tietenkin mahdollistavat tulon liikennepaikalle aika kovaa, joten ehkä kuljettaja on tullut sen verran rivakasti, ettei JKV ole siitä tykännyt ja on tehnyt jarrutuksen.

[Topi Lajunen]

Jos kuitenkin kyse on siitä, että kuljettajalta on jäänyt opastin huomaamatta ja oltiin menossa sn35 vaihteesta sivulle 160 km/h, on tässä kulunvalvonta todennäköisesti estänyt junan raiteiltasuistumisen sekä vastaantulevan junan kylkeenmäjähtämisen, joka olisi muuten tapahtunut.

Sisätössä on pitkät vaihteet, mutta muuten mahdollinen skenaario. Pitkät vaihteet tietenkin mahdollistavat tulon liikennepaikalle aika kovaa, joten ehkä kuljettaja on tullut sen verran rivakasti, ettei JKV ole siitä tykännyt ja on tehnyt jarrutuksen.

Kuten aiemmin jo mainittiin, ei ole mahdollinen skenaario. Sille IC:lle näytetään punaista, kunnes kulkutie ohiajovaroineen on vapautunut.

Todennäköisimpänä pidän, ettei JKV ole jarruttanut vaihteen nopeusrajoitukseen, vaan sivuraiteen "lähtöopastimen" valvontanopeus on päässyt yllättämään. Eli tuo Lumirakeen mainitsema erimielisyys kuljettajan ja JKV:n välillä riittävästä jarrutusvoimakkuudesta. Tämä vastaisi aika hyvin alkuperäisen uutisen kuvailuja.

[Teemu Sirkiä]

Kuten aiemmin jo mainittiin, ei ole mahdollinen skenaario. Sille IC:lle näytetään punaista, kunnes kulkutie ohiajovaroineen on vapautunut.

Palataanpa takaisin tähän kuvaan http://vaunut.org/kuva/53246 ja siellä esitettyyn viittaukseen RAMOn osaan 7.

RAMOssa kohdassa 7.3.3.4 mainitaan seuraavasti: Kaksi yhtäaikaista junakulkutietä ovat mahdollisia, kun opastinvara on vähintään 60 m.

Molemmista suunnista voi siis periaatteessa (en tiedä, täyttyvätkö ehdot Sisätössä) olla yhtä aikaa tulovärit ratapihalle odottelemaan junien saapumista liikennepaikalle. On siis teoriassa mahdollista, että Pendolino olisi voinut ajaa sivuraiteelta IC:n kylkeen, jos JKV ei olisi jarruttanut jne...

Tosin tarkoititko Topi tuossa IC:n lähtösuunnan pääopastinta, joka toki pysyy punaisena kunnes linja on vapaa?

[Topi Lajunen]

Tosin tarkoititko Topi tuossa IC:n lähtösuunnan pääopastinta, joka toki pysyy punaisena kunnes linja on vapaa?

Tarkoitin sitä opastinta, jonka avulla riittävä yliajovara säilyy, oli se sitten liikennepaikan ensimmäinen opastin tai sitä seuraava.

Tietenkin, jos IC:n kuljettaja torkkuu ja JKV on siten rikki, ettei se havaitse omaa toimintavikaansa eikä täten jarruta, niin kaikki on mahdollista. Tietty sen junan päälle olisi myös voinut pudota meteoriitti.

[[Tunnus poistettu]]

Käsittääkseni on olemassa alueellisia eroja ohiajovarojen suhteen. Ainakin vanhalla releasetinlaitetekniikalla tulo-opastin punottaa kunnes vastakkaisen suunnan kulkutie on purkautunut. Miten sitten tämä uudempi liikenteenohjaustekniikka antaa myöten? Pyytäisin tästä Niila Heikkilän kommenttia.

[Tatu Vasara]

Jos punaisesta kuitenkin jostain syystä sivuraiteella ajaa ohi, niin kohtaavaan junaan ei voi törmätä, sillä turvavaihde ohjaa ensin mainitun lepikköön. Toki JKV:llä on vielä tieto edessä olevan tolpan ohiajovarasta, eikä anna edes ajaa liian lujaa sitä kohti. Pienin ohiajovara on Sn 10, suurinta en tiedä, olisko Toijalan 80?

[Teemu Sirkiä]

Jos punaisesta kuitenkin jostain syystä sivuraiteella ajaa ohi, niin kohtaavaan junaan ei voi törmätä, sillä turvavaihde ohjaa ensin mainitun lepikköön.

Tuossa mainitsemassani tilanteessa, jossa opastimelta on vähintään 60 metriä vaihteelle, ei turvavaihdetta tarvitse edes välttämättä olla.

[Sami Kaivosoja]

Kylläpä on ollut melkoinen vaaratilanne. Ihan on juna jarruttanut napakasti ja heti on lehteen päässyt. Puuttuu ainoastaan eläkkeellä olevan vekin komentti, jossa epäillään syyksi nuoremman polven vekin liian lyhyttä koulutusta

[Petri Miikkulainen]

Kylläpä on ollut melkoinen vaaratilanne. Ihan on juna jarruttanut napakasti ja heti on lehteen päässyt. Puuttuu ainoastaan eläkkeellä olevan vekin komentti, jossa epäillään syyksi nuoremman polven vekin liian lyhyttä koulutusta

Hyvin sanottu. Tuntuu tosiaan lehdillä olevan puutetta jutunaiheista. En kyllä tietääkseni ole lehtiin päässyt, vaikka muutaman kerran onkin tullut baliisivika (ja hätäjarrutus) 140-160 nopeuksissa. Kohta varmaan nähdään sellainen juttu, jossa Veturit ajavat Tampereella usein päin punaisia. ...no on siinä alapuolella jotkut pienet valkoiset valot, mutta punaisia päin meni!! (kyseessä siis annettu "lupa ohi pääopastimien". En usko, että monikaan toimittaja vaivautuisi ottamaan asiasta selvää).

Tuosta ohiajovarasta senverran, että muutamilla paikoilla (esim. Kv, Tpe, Tkl) seis-asennossa lähtöopastin valvoo 10 km/h. Laituriin tullaan tästä syystä erittäin hiljaa. Varsinkin Hki lähiliikenteessä ihmiset kävelevät vastaan (ja juoksevat kohta perässä alkuperäiselle paikalleen). Helppo kuvitella mitä kuljettajasta silloin ajatellaan...

[Tehanu Tapola]

Tuosta ohiajovarasta senverran, että muutamilla paikoilla (esim. Kv, Tpe, Tkl) seis-asennossa lähtöopastin valvoo 10 km/h. Laituriin tullaan tästä syystä erittäin hiljaa. Varsinkin Hki lähiliikenteessä ihmiset kävelevät vastaan (ja juoksevat kohta perässä alkuperäiselle paikalleen). Helppo kuvitella mitä kuljettajasta silloin ajatellaan...

Tuokohan selittää senkin kun Keravalle Eil-junat tulevat nykyään hyvin laiskasti 1-raiteelle.  Aiemmin vauhti laiturin keskikohdalla oli sen verran kova, että silloinen kuulutus "juna pysähtyy seuraavan kerran Pasilassa" kuulosti aivan uskottavalta. 

[Petri Miikkulainen]

Tuosta ohiajovarasta senverran, että muutamilla paikoilla (esim. Kv, Tpe, Tkl) seis-asennossa lähtöopastin valvoo 10 km/h. Laituriin tullaan tästä syystä erittäin hiljaa. Varsinkin Hki lähiliikenteessä ihmiset kävelevät vastaan (ja juoksevat kohta perässä alkuperäiselle paikalleen). Helppo kuvitella mitä kuljettajasta silloin ajatellaan...

Tuokohan selittää senkin kun Keravalle Eil-junat tulevat nykyään hyvin laiskasti 1-raiteelle.  Aiemmin vauhti laiturin keskikohdalla oli sen verran kova, että silloinen kuulutus "juna pysähtyy seuraavan kerran Pasilassa" kuulosti aivan uskottavalta.  

Hyvin paljon mahdollista.   Ainakin Lahdesta tuleva 230 (Keravalla joskus ennen seitsemää) sattui yhteen aikaan usein kohdalle. Hiljaa saa tulla, ettei JKV hermostu... Inhottavimpia paikkoja lähiliikenteessä on Tikkurilan 6-raide Keravalta päin tullessa. Ruuhka-aikana laituri mustana ihmisistä, I-juna lähtenyt juuri eteen ja junalla on sen verran pituutta, että se on ajettava ihan opastimelle. Nopeudella 10 km/h.  

Lisäys: selvennyksenä, että nämä vain jos opastin on seis-asennossa (tai on ollut ja se on JKV:n viimeisin tieto).

[Tehanu Tapola]

Lisäys: selvennyksenä, että nämä vain jos opastin on seis-asennossa (tai on ollut ja se on JKV:n viimeisin tieto).

Niinhän se hyvin usein ruuhka-aikaan onkin!

Kiitos selventävistä tiedoista - nyt ymmärrän tilanteen paremmin.