Nelostien ohitustielinjaus vedettiin Iin aseman yli

[Teemu Vehkaoja]

Paikallislehti Rantapohja uutisoi 22.4. Iin kunnanvaltuuston päättäneen varsin yksimielisesti (29–3, tyhjiä 1), että Iin ohittava tulevaisuudessa rakennettava Nelostien ohitustieosuus linjataan Oulun–Tornion rautatien vartta pitkin.

Tielinjauksen alle on jäämässä useita yksityisomistuksessa olevia taloja, vanha Petsamon kauppakiinteistö, muinaismuistokohteita, sekä kulttuurihistorialtaan merkittävä Bruno Granholmin suunnittelema Iin asemarakennus. Asemarakennus ympäristöineen on ollut valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, ja se on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

Pohjois-Pohjanmaan museon va. museonjohtaja Pasi Kovalainen kommentoi päätöstä sanomalla muun muassa, että päätetty linjaus on kulttuurihistorian kannalta kaikista raa'in linjaus. Rantapohja väliotsikoi myös Asemakylän asukkaiden mielipiteen, jonka mukaan tielinjaus tulee olemaan tappotuomio Asemakylälle.

Ohitustien rakennustyöt eivät käynnistyne vielä ainakaan kymmeneen vuoteen, sillä kiireellisyystoimenpiteiden listalla ohitustien ohitse menevät ohituskaistoitustyöt Iin ja Simon Maksniemen välillä.

Adressi Iin Asemakylän pelastamiseksi löytyy osoitteesta http://www.adressit.com/iinasema

[Timo Salminen]

Mikähän ihme on, että erilaisten adressitekstien kirjoittajat eivät voi oikolukea tekstejään - tai käytännössä antaa niitä jionkun kirjoitustaitoisen tehtäväksi. Tuo Ii-adressikin (yhtenä monista) on kielellisesti niin kelvotonta mökellystä, että sen uskottavuus on nolla, mikä on asian itsensä kannalta harmi.

[Jokke Harju]

Nooh. Sattuuhan noita kirjoitusvirheitä, kuten sinullakin kommentissasi. Uskoisin että adressin tekijä voisi muokata tekstiä jälkikäteen, eli palautetta vain sinne.

[Timo Salminen]

Nooh. Sattuuhan noita kirjoitusvirheitä, kuten sinullakin kommentissasi. Uskoisin että adressin tekijä voisi muokata tekstiä jälkikäteen, eli palautetta vain sinne.

Lyöntivirhe tekstissä, ehkä parikin, on vähän eri asia kuin se, jos tekstin kirjoittaja ei kerta kaikkiaan pysty tuottamaan ymmärrettävää ja kielellisesti edes siedettävällä tasolla olevaa tekstiä. Kun "adressien" keruusta on Internetin ansiosta tullut liian helppoa, siitä on seurannut myös, että verkkoon työnnetään mitä hyvänsä keskeneräisiä luonnospökellyksiä.

Ei asiakirjaksi tarkoitettu teksti sillä synny, että huitaistaan viidessä minuutissa muutama sekainen ajatus paperille. Sillä syntyy vasta luonnos, josta sitten muokataan valmis teksti. Jos sitä ei itse osata, se pitää antaa jonkun muun tehtäväksi. Muuten tehdään vain hallaa itse asialle, kuten tässäkin valitettavasti tapahtuu.

[Niila Heikkilä]

Myös siinä kannattaa olla tarkkana mihin nettiadressiin nimensä kirjoittaa. Hetken mielijohteesta annettu allekirjoitus ei palvele ketään. Aina kannattaa tutustua taustoihin, eli miksi adressi on laadittu, ja onko se kenties edes järkevä. Taustoihin voi tutustua täältä. http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=784103 ja http://www.ii.fi/tiedostot/yleiskaavoitus/Aseman%20kaava%202009/Vt%204%20koko%20raportti.pdf Esimerkiksi tuolla todetaan että nelostie ei mahdu nykyiseen maastokäytävään, eli nollavaihtoehtoon. Adressissa ei kuitenkaan kannateta muuta kuin nollavaihtoehtoa, joten kannattaa miettiä antaako moiseen adressiin ääntään jos tukisi itse vaikkapa vaihtoehtoa 4. Nollavaihtoehdolla Iin keskustan halkaisisi syvä ja kaarteinen monttu, jossa saisi silti körötellä vain kahdeksaakymppiä.

[[Tunnus poistettu]]

Uskoisin että adressin tekijä voisi muokata tekstiä jälkikäteen,

Sehän olisikin perin mielenkiintoista. Eli joku alkaa kerätä addressia jonka tekstissä vaaditaan jotain, ja tuhannet allekirjoittavat, ja sen jälkeen tekijä "muokkaa" tekstiä vaatimaan päinvastaista asiaa...

[Tommi P Toivanen]

Mikäli tuon adressin yhteydessä olevaa keskustelua oikein tulkitsin niin adressin tekstiä on jo ainakin kertaalleen muutettu, eli ilmeisesti se on mahdollista.

Ja Timon kanssa olen samaa mieltä että kirjoitusasu olisi saanut olla parempikin. Nykymuodossaan tuosta jää jopa aavistuksen epäselväksi mitä ajetaan ja miksi.

[Matti Grönroos]

Paikallislehti Rantapohja uutisoi 22.4. Iin kunnanvaltuuston päättäneen varsin yksimielisesti (29–3, tyhjiä 1), että Iin ohittava tulevaisuudessa rakennettava Nelostien ohitustieosuus linjataan Oulun–Tornion rautatien vartta pitkin.

Noin realiteettien nimissä kuitenkin mainittakoon, että yksikään kunnanvaltuusto ei päätä sitä, mihin valtio tiensä rakentaa.

Kunnanvaltuuston päätösvallassa on kaavoitus ja Iissä nyt tehdään yleiskaavaa. Yleiskaava ei kuitenkaan velvoita valtiota rakentamaan tietään yhtään mihinkään. Tie voidaan siis jättää rakentamatta ja jos intressiristiriita on suuri ja tiehanke ei ole kriittinen, se jopa todennäköisesti jää rakentamatta ja rahat käytetään jossain muualla. Tällöin faktisesti toteutuu nollavaihtoehto, eli liikenteen jääminen Iin keskustaan.

(Tästähän irvailtiin joskus 1970-luvulla, kun suomenkieliset kyläkunnat riitelivät verissä päin vuosikaudet siitä, rakennetaanko tuolloinen kantatie 67, nykyinen valtatie 19, Lapuanjoen itä- vai länsipuolelle. Riidan kestäessä ruotsinkielisen piiri-insinöörin sanottiin junailleen rakentamisrahat ruotsinkielisen Pohjanmaan tieolojen kohentamiseen.)

Kunta siis tarjoaa tielle paikan ja valtio ottaa tai jättää. Jos paikka on Liikenneviraston mielestä huono ja Liikennevirasto haluaa tien, harvalla kunnalla on loppupeleissä voimaa muuhun kuin kaavan muuttamiseen.

Ja sitten eikun miettimään keskustelun asiayhtyttä rautatieliikenteeseen.

[Niila Heikkilä]

Monesta tiehankkeesta ja tiekeskustelusta löytyy toki suoria kytköksiä rautateihin ja muihin liikennemuotoihin. Aivan kuten myös Iin tapauksessa, jossa vaihtoehdot sivuavat rataa pitkältä matkalta. Sille joka malttoi lukea suunnitelmaluonnokset läpi, selvisi että suunnittelualueella on myös pienlentokenttä.

Olipa Iin tulevaisuus mikä tahansa, myös Jyväskylän seudulla tiesuunnitelmat saattavat samanmittaisella aikajaksolla sivuta rautateitä. Kaikillahan on toki ollut tiedossa Vaajakosken 2170m mittainen moottoritietunnelisuunnitelma, mutta kuinka kirkkaana? http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26552.PDF

[Markku Blomgren]

Olipa Iin tulevaisuus mikä tahansa, myös Jyväskylän seudulla tiesuunnitelmat saattavat samanmittaisella aikajaksolla sivuta rautateitä. Kaikillahan on toki ollut tiedossa Vaajakosken 2170m mittainen moottoritietunnelisuunnitelma, mutta kuinka kirkkaana? http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/26552.PDF

Miksiköhän tuossa tunnelihankkeessa pitäisi rataa siirtää, eikö tunnelia saa muuten 'lähtemään' sopivalla tavalla? Ja minne radan muka siirtää, joka puolella rakennuksia... 

[Niila Heikkilä]

Se on varmaan tuon Haapalahden eritasoliittymästä Heinolan suuntaan laskeutuvan rampin takia. Tunnelin suulta näyttäisi nousevan myös erkanemisramppi Vaajakoskelle. On kai tuossa mahdollisesti tilaa pengertää rataa järveen päin. Itse tunnelin suuaukkoa ei varmaan ympäröivien vesistöjen takia voi juurikaan siirtää. Jos sitä siirrettäisiin länteen, tulisi äkkiä järvi vastaan. Idän suunnassa puolestaan pitää päästä radan ja vesistön alle melko äkkiä, ja saada järven alla vielä riittävästi kalliota pään päälle. Moottoritielle ei voi kuitenkaan rakentaa 45 asteen kulmassa laskeutuvaa tunnelia, joten loivilla liikkeillä pitää mennä alaspäin.