Suomalaisia ratapihakaavioita

[Jyrki Längman]

Aloitan uuden ketjun jossa on tarkoitus käsitellä pelkästään vanhoja ratapihakaavioita ja mahdollisesti keskustella kyseistä kaavioista
Tässä ohessa on Haminan ratapihakaavio vuodelta 1971 kokonaisena

[Pauli Ruonala]

Täällä on ollut hiljaista joten pannaan vähän vauhtia tähän aiheeseen. Oheisena kartta Kymin ratapihan liikennöimissäännöstä vuodelta 1952. Sääntöjen tekstit ovat vakiomallisia eli kun on lukenut yhden on lukenut kaikki. Tässä kiinnostavin on pykälä 8 joka koskee KSR:n liikennettä. Kymissä on kaksi vaihdepiiriä, rajana on kartassa aseman vieressä oleva pystyviiva. Siitä vasempaan on I piiri eli "Pohjoinen" ja oikeaan II piiri "Etelä". Piirin I luvanantopaikkana on asetinlaite I. "Piiri on vakinaisesti miehitetty, paitsi määrättynä aikana yöllä, jolloin miehityksestä tarvittaessa huolehtii asemalla toimessa oleva asemamies." Rajan vieressä on katkoviivoilla merkitty ratapihan alitse kulkeva oja.
8 § - Liikennöimismääräyksiä Karhulan—Sunilan radan henkilökunnalle
Karhulan—Sunilan radan junalle on kysyttävä lupa Kymin ratapihalle saapumiseen ,Pohjoisen" vaihdemieheltä. Lupaa kysyttäessä on ilmoitettava, minne ja kuinka kauas liike aiotaan ulottaa ja mitä vaihtoliikkeitä suorittaa, junassa olevien vaunujen lukumäärä, veturin paikka vaunujonoon nähden ym. tarpeelliset tiedot. Ellei lupaa saada, on junan pysähdyttävä vaihteen 43 rajamerkin eteen. Lupa on kysyttava joko suullisesti tai puhelimella, ja vaihdemiehen on vahvistettava antamansa lupa aina käsiopasteella "aja" (Ko 3). Kymin ratapihalla liikkuessaan on Karhulan-Sunilan radan juna- ja veturimiehistöjen noudatettava tätä liikennöimissääntöä.

[Juha Kutvonen]

Vorgin puolella olisi suuri määrä raidekaavioita, mutta niiden löytäminen on hankalaa sopivan tunnisteen puuttuessa. Millä niitä saisi linkattua tänne?

[Jukka Viitala]

Hamina, eipä ole enää Lepikköä ja Saviniemeä. Taskalinmäen kohdalla oli mielestäni useampi baana. Sahan raiteet ei kai enää olleet olemassa. Nuutniemen yhteys tieltä 19 tielle 16 etelään kadonnut. Tie 19 varmaan vieläkin olemassa, jos joku jaksaa kaivaa sen esiin.

Haminan ensimmäinen veturitalli löytyi raiteen 31 pohjoispuolelta, Panimokadun varrelta. Kaksipilttuinen vaja, palveli osuuskaupan varastona 80- luvulle. Päästivät jonkun moukan purkamaan sen.

[Pauli Ruonala]

Vorgissa on toinenkin Kymin ratakaavio http://vaunut.org/kuva/63533 joka näyttää omatekoiselta, lieneekö Kymin miesten tai Jyrkin itse tekemä.
Oheisena sitten Inkeroisten kaavio vuoden 1952 liikennöimissäännöstä. Joitakin otteita tekstistä: Ratapiha jaetaan kahteen vaihdepiiriin, joiden raja on merkitty kaavioon pystyviivalla.
I piirin nimenä on "Pohjoinen" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju. Piirin alueella on Pohjoinen vaihdekoju, Tehtaanmäen ylikäytävällä oleva puominvartijan koju ja vaihteen 11 luona olevan seismerkin pylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin. Piiri on vakinaisesti miehitetty, paitsi määrättyinä aikoina yöllä Kotkan ja Haminan satamien suljettuina ollessa, jolloin miehitys on tarpeeton.
II piirin nimenä on "Etelä" ja sen luvanantopaikkana Eteläinen vaihdekoju. Piirin alueella on asematalon edessa oleva asetinlaite ja Eteläinen vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty.
Erikoismäärayksiä eräiden raiteiden liikennöimisestä:
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on Paperitehtaan ja Puuhiomon raiteiden liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Paperitehtaan raiteelta ratapihalle saapuva juna ei saa tulla ohi pohjoisen vaihdekojun luona olevan seismerkin ilman "Pohjoisen" vaihdemiehen lupaa.
2. Puuhiomon raiteelta ratapihalle tulevan junan on aina saatava lupa ratapihalle tuloon "Pohjoisen" vaihdemiehelta. Ellei vaihdemies voi muiden tehtävien takia olla vaihteen 11 lähettyvillä tätä lupaa antamassa, on junan pysähdyttävä mainitun vaihteen luona olevan seismerkin eteen, ja on konduktöörin tai, ellei tätä ole, kuljettajan tai häntä vastaavan henkilön kysyttävä lupa matkan jatkamiseen vaihdemieheltä seismerkin pylvääseen kiinnitetyllä kaappipuhelimella.
Kun "Pohjoisen" vaihdemies antaa junalle luvan mennä Paperitehtaan raiteelle, on hänen ennen junan lähtöä ilmoitettava siitä junanlähettäjan välityksellä Tehtaanmäen ylikäytavän puominvartijalle.

[Pauli Ruonala]

Seuraavaksi otteita Rauman ratapihan liikennöimissäännöstä, joka tuli voimaan 1.10.1952. Kartta Rauma_1952 esittää asemaa. Vaihteiden numerot ovat osin epäselviä, sekä kuvassa että alkuperäiskappaleessa. Kartassa Rauma_sat_52 näkyy Rauma-Repolan alueella myös kolmioraide jonka yhteydessä on kaksi pistoraidetta, nämä ovat johtaneet kahdelle vierekkäiselle laiturille Samppaanalanlahden pohjukassa. Ratapiha jaetaan viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piirin nimenä on "Yläpään piiri" ja sen luvanantopaikkana Yläpään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Yläpää". Yläpään vaihdekoju on vakinaisesti miehitetty.
II piirin nimenä on "Alapään piiri" ja sen luvanantopaikkana Alapään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Alapää". Piirin alueella on Alapään vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty sekä Nobelin vaihdekoju, joka on miehittämätön. 
III piirin nimenä on "Laitsaaren piiri" ja sen luvanantopaikkana Laitsaaren vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Laitsaari". Laitsaaren vaihdekoju on miehitetty arkipaivinä kello 9-16.
IV piirin nimenä on "Hiilisataman piiri" ja sen luvanantopaikkana Hiilisataman vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Hiilisatama".
Hiilisataman vaihdekoju on miehittämätön.
V piirin alueella on Martinkarin vaihdekoju, joka on miehittämätön, sekä Rauma Yhtiön junatoimisto, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimenä on "Martinkarin piiri" ja sen luvanantopaikkana Rauma-Yhtiön junatoimisto sekä apuluvanantopaikkana Martinkarin vaihdekoju. Rauma-Yhtion junatoimistosta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Raumayhtiö" ja Martinkarin vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Martinkari".
Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä:
1. Yläpään piirissä (I):
a) Junan palatessa Ammuksen raiteelta (41) sen on tultava Kuulan ylikäytävältä lähtien niin pienellä nopeudella, että juna saadaan pysähtymään, jos polttoainevarastolla on veturi ottamassa puita. Junan on pysähdyttävä vaihteen 15 rajamerkin eteen, ellei "Yläpään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
b) Junan käyntiin Toraksen raiteella (15) tai Leikarin raiteella (14) on saatava lupa junanlähettäjältä. Jos junanlähettäjä antaa luvan suoraan konduktöörille, on hänen ennen junan lähtöä ilmoitettava siitä "Yläpaan" vaihdemiehelle.
2. Alapään piirissä (II):
a) Martinkarin piiristä palaavan junan on pysähdyttävä vaihteen 29 rajamerkin eteen, ellei "Alapään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
b) Laitsaaren piiristä palaavan junan on pysähdyttävä vaihteen 28 rajamerkin eteen, ellei "Alapään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
c) Junan käyntiin Puomkallion raiteistolla on lupa saatava "Alapään" luvanantavalta vaihdemieheltä. Vaihteen 62 avain säilytetään junatoimistossa.
3. Laitsaaren piirissa (III):
Junan palatessa Laitsaaren raiteistolta tai Hiilisatamasta on sen, Laitsaaren vaihdekojun ollessa miehitetty, pysähdyttävä junan käyttämästä raiteesta riippuen vaihteen 101, 102 tai 103 rajamerkin eteen ellei vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen. Laitsaaren vaihdekojun ollessa miehittämätön (kello 16-9) on vaihteita 101, 102 ja 103 lähestyessä ajettava niin pienellä nopeudella, että juna saadaan tarvittaessa pysäytettyä ko. vaihteiden rajamerkin eteen.
4. Hiilisataman piirissa (IV):
Junan palatessa Hakunista tai Hiilisatamasta on sen vaihdetta 109 lähestyessä ajettava niin pienellä nopeudella että juna saadaan esteen ilmaantuessa pysäytettyä vaihteen 109 rajamerkin eteen.
5. Martinkarin piirissä (V):
Satavehnä Oy:n raiteen (107b) sekä yleisen kuormaus- ja purkausraiteen (108) liikennöimisessä on noudatettava varmistuslukkolaitoksen käyttöohjeita.

[Pauli Ruonala]

Kun viime kerralla oltiin Raumalla, täytyy tasapuolisuuden vuoksi muistaa myös porilaisia. Otteita Mäntyluodon liikennöimissäännöstä joka tuli voimaan 1.10.1952: Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri
Piirin alueella ovat varmistuslukoilla varustetut vaihteet 91 ja 101, vakinaisesti miehitetty Tulovaihdekoju ja piirin länsiosassa samoin vakinaisesti miehitetty Läntinen vaihdekoju sekä pylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin vaihteen 5 luona ja kaappipuhelin vaunuvaakakojussa. Lisäksi on raiteiden 5 ja 6 välissa raiteella 5 olevaan vaunuvaakakojuun tuettuna tornirakennelma, jonka tarkoituksena on parantaa konduktöörien käsiopasteiden näkymistä. Piirin nimena on "Aseman piiri" ja sen luvanantopaikkana "Tulovaihdekoju" sekä sen alaisena apuluvanantopaikkana Läntinen vaihdekoju. Tulovaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Itä" ja läntisestä vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitysta "Länsi".
II piiri
Piirin alueella on vakinaisesti miehitetty Pohjoinen vaihdekoju. Piirin nimenä on "Betonilaiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju sekä sen alaisena apuluvanantopaikkana "Länsi". Pohjoisesta vaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Mänty".
III piiri
Piirin nimenä on "Vasikkaniemen laiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana "Mänty"
IV piiri
Piirin nimenä on "Pisteitten piiri" ja sen luvanantopaikkana "Länsi".
V piiri
Piirin alueella on kaappipuhelin vaihteen 37 lähellä satamakonttorin ulkorakennuksen seinää. Piirin nimenä on "Kivilaiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana "Länsi".
Luvanantavina vaihdemiehinä ovat vaihdekojuissa "Itä", "Mänty" ja "Länsi" kulloinkin vuorossa olevat vaihdemiehet. Milloin ratapihalla enää vain yksi veturi suorittaa vaihtotyötä, on "Mänty" miehitetty asemapäällikön määräämän ajan, jonka jälkeen I, II ja III piiri ovat yhtenä piirinä, jonka luvanantopaikkana on "Itä" ja apuluvanantopaikkana "Länsi".
Kaikkien muiden paitsi "Aseman piirin alueella suoritetaan vaihtoliikkeet ilman vaihdemiestä. Ns. päivällisvaihdon aikana, joka suoritetaan "Betonilaiturille" raiteita 5 ja 6 käyttäen kahdella veturilla, on vaihdon vastuunalaisena johtajana järjestelymestari. "Idän", "Lännen" ja "Männyn" vaihdemiesten on kuitenkin oltava vaihtoliikkeistä tietoisia ja heidän on saatava muihin, piirien I ja II alueella tapahtuviin vaihtoliikkeisiin lupa järjestelymestarilta.

[Pauli Ruonala]

Nyt jotain aivan muuta: Jyväskylän ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.9.1952 alkaen, josta otteita:

Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen kahteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri käsittää ratapihan eteläosan satamaraiteineen, etelärajana tulo-opastin A1/2/3 ja satamaraiteilla raiteiden 104 ja 106 päätepuskurit sekä pohjoisrajana kohtisuora, joka kulkee asemaravintolarakennuksen eteläseinän kohdalta. Piirin alueella on asetinlaite 1, joka on vakinaisesti miehitetty, sekä veräjänvartijan koju Kilpisenkadun yli johtavan tasoylikäytävän vieressa, jonka miehityksestä ilmoitetaan erikseen. Piirin nimenä on "Etelän piiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite I, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Etelä".
II piiri käsittää ratapihan pohjoisosan edellisessä kohdassa I piirin rajasta tulo-opastimiin B 1/2 ja C 1/2, WMT:n Tourulan Tehtaan raiteen 50 ja vetoraiteen 90. Piirin alueella on asetinlaite II, vaihdekojut Sillanalus, Keski I ja Keski II, jotka kaikki ovat vakinaisesti miehitettyjä sekä kaappipuhelin sotilasvaraston seinään kiinnitettynä vaihteen 34 luona. Piirin nimenä on"Pohjoispiiri" ja sen luvanantopaikkana Keski I:n vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä 'Keski I", sekä sen alaisina apuluvanantopaikkoina asetinlaite II ja vaihdekojut Sillanalus ja Keski II, joista vastaavasti käytetään apuluvanantopaikkoina nimityksiä "Pohjoinen", "Sillanalus" ja "Keski II".

Ohjeita Kilpisenkadun ylikäytävävartiosta (kooste):
Asemapäällikkö määrää minä aikana Kilpisenkadun ylikäytavän vartija on palveluksessa ja milloin "Etelän" vaihdemiehen on hoidettava myös ylikäytaväpuomien laskeminen ja nostaminen. Ylikäytavävartijan on puhelimellaan kuunneltava "Etelän" vaihdemiehelle tarkoitetut ilmoitukset junien lähdöstä ja saapumisesta ja tarkoin vaihtopalvelusta seuraten hoidettava puomien nostaminen ja laskeminen. Matkajunista on junanlähettäjän ilmoitettava piirien luvanantaville vaihdemiehille. Vesangasta saapuvasta junasta ilmoitetaan "Etelän" (asetinlaite I:n) ja "Keski I:n" sekä, jos tuloraiteena on raide I, myös "Pohjoisen" (asetinlaite II:n) vaihdemiehelle vaihteiden 45 ja 46 lukitsemista varten. Vesankaan lähtevästä junasta ilmoitetaan "Etelän" (asetinlaite I:n) vaihdemiehelle. Kilpisenkadun tasoylikäytävän vartijan on puhelimessaan kuunneltava em. ilmoitukset ja vahvistettava ne sanomalla: "Veräjänvartija kuuli".

Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on eri vaihdepiirien liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Etelän piirissä (I): Satamaraiteilla 101 - 107 vaihtotöitä suoritettaessa ei vaihtoliike saa ilman luvanantavan vaihdemiehen lupaa ulottua Kilpisenkadun ylikäytävää kauemmaksi. Opasteiden näkymisen helpottamiseksi satamaraiteilla vaihdettaessa on järjestettävä vetoraiteeksi, mikäli mahdollista, raide III.
2. Pohjoisen piiri (II): WMT:n Tourulan Tehtaan raiteelta (50), Oy Wilh. Schauman Ab:n (81) ja Varastoraiteelta (81) ei vaihtoliike saa ulottua varsinaiselle ratapiha-alueelle ilman luvanantavan vaihdemiehen lupaa. Rajana Tourulan tehtaan raiteella on vaihteen 51 kielenkarjet ja Oy Wilh. Schauman Ab:n ja Varastoraiteelta vaihteen 26 rajamerkki. Veturitallilta ratapihalle pyrkivät veturit saavat ilman lupaa tulla vain vaihteen 62 rajamerkkiin saakka.
Vaihtojunan kulku Jyväskylästa Lohikosken, Seppälänkankaan, Sorakuopan, Sulun ja Rautpohjan tehtaiden linjavaihteille ja takaisin on vaihtopalvelusta, mutta näistä junista on junanlähettäjän silti ilmoitettava vaihdemiehille siten kuin lähtevistä tai saapuvista matkajunista on määrätty. Näiden linjavaihteiden liikennöimisessä on noudatettava niiden varmistuslukkolaitosten käyttöpiirustuksissa annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Leppävedeltä lähtevälle junalle on Jyväskylän ratapihalle suuntautuvan jyrkän laskun vuoksi jo Leppävedellä, milloin se vain on mahdollista, ilmoitettava odotettavana olevasta junan tulo-opastimelle pysähdyttämisestä.
 
9 § - Järjestelyopastimet
Jt:n 24 §:n määräyksistä osittain poiketen annetaan Jyväskylän järjestelyopastimilla J I a ja J I b seuraavat järjestelyopasteet, joihin kuljettajan on vastattava vihellinopasteella seuraavasti:
Opasteeseen Jro 1 ("seis") vihellinopasteella Vho 14 ("seis opaste huomattu").
Opasteeseen Jro 2 ("vedä") vihellinopasteella Vho 4 ("vedän")
Opasteeseen Jro 3 ("työnnä hiljaa") vihellinopasteella Vho 5 ("työnnän")
Opasteeseen Jro 4 ("työnnä") vihellinopasteella Vho 5 ("työnnän")
Opasteeseen Jro 5 (merkitsee:"tee heitto") vihellinopasteella Vho 7 ("teen heiton")

Jos joku haluaa nähdä millainen oli järjestelyopastin katsoo http://vaunut.org/kuva/10227 jossa ollaan Viinikan ratapihalla. Jyväskylän järjestelyopastimista ei ole vielä löytynyt kuvaa. Ratakaaviota voi vertailla kuviin http://vaunut.org/kuva/5275 ja http://vaunut.org/kuva/5274 Jyväskylän ratapihalta.

[Eljas Pölhö]

Jyväskylässä Schaumannin raiteella (raide 79) näkyy kääntöpöytä vaunuja varten. Onko olemassa tietoa kuinka kauan se oli siinä?

[Tehanu Tapola]

Vorgin puolella olisi suuri määrä raidekaavioita, mutta niiden löytäminen on hankalaa sopivan tunnisteen puuttuessa. Millä niitä saisi linkattua tänne?

Tällä haulla näyttää löytyvän melkoisen monta: http://vaunut.org/kuvat/?t=ratapihakaavio

[Topi Lajunen]

Tällä haulla näyttää löytyvän melkoisen monta: http://vaunut.org/kuvat/?t=ratapihakaavio

Myös hakusanalla http://vaunut.org/kuvat/?t=raidekaavio löytyy muutama.

Hieman yllättäen, jos käyttää kaavion oikeaa nimeä "raiteistokaavio", ei kuvia löydy yhtään. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, jätkät.

[Eljas Pölhö]

Tällä haulla näyttää löytyvän melkoisen monta: http://vaunut.org/kuvat/?t=ratapihakaavio

Myös hakusanalla http://vaunut.org/kuvat/?t=raidekaavio löytyy muutama.

Hieman yllättäen, jos käyttää kaavion oikeaa nimeä "raiteistokaavio", ei kuvia löydy yhtään. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, jätkät.

Kieli ja julkaisujen nimet muuttuvat vuosien kuluessa, joten täysin yksiselitteistä termiä voi olla vaikea valita. Minä olen esimerkiksi vuosien mittaan tottunut parhaiten nimeen: "Ratapihakaavio". Joskus 15 vuotta sitten ratapihakaavion ohella kulkivat yleisesti "raidekaavio" ja "raidekartta", mutten osaa sanoa oliko niiden sisältämillä kuvilla joku periaatteellinen ero. Raiteistokaavio kuulostaa kyllä nykyaikaiselta, mutta se tuntuu jotenkin vieraalta siinä mielessä, että ei varmaan ole ollut yleisessä käytössä siihen aikaan kun minä olin nuori ja yritin oppua uusia termejä ja niiden käyttöä.

[[Tunnus poistettu]]

Pilkun nuss--- jne riittää aina.

[Topi Lajunen]

Pilkun nuss--- jne riittää aina.

Jos tuo oli tarkoitettu minulle, niin mietipä asiaa tältä kantilta:

Hakutoiminnon toimivuus.

"Ratapihakaavio"-tunniste (tai sitten joku vanhempi nimitys, kunhan vain yksi) olisi toki suotavin ratkaisu.

[Tehanu Tapola]

"Ratapihakaavio"-tunniste (tai sitten joku vanhempi nimitys, kunhan vain yksi) olisi toki suotavin ratkaisu.

Kannatan!  Eikä kannata tuhrata hirveästi aikaa tuon tunnisteen miettimiseen, kunhan kaikki käsittävät mistä siinä on kyse.

[Pauli Ruonala]

Oheisena vaihteeksi vähän pienempi ratapiha, Karkkilan eli silloisen Pyhäjärven keskustan asema ja Högforsin tehdasraide. Kolmioraiteen länsipäässä oli veturitalli. Kartta on vuodelta 1930 ja alkuperäinen paljon suurempi kartta on Högforsin tehtaan arkistossa. Kartta on julkaistu mm. kirjassa Schulman, Harry (toim.): Teollisen yhdyskunnan murros. Tapaus Högfors: Vanha perinne ja uudet visiot. Otava 1991. Numero 6 on Bremerin talo, 7 tehtaan konttori, 8 Närön maatila, 10 kirkko ja 11 rautatieasema.

[Pauli Ruonala]

Nyt seuraa Varkauden ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.7.1952 alkaen. Kaaviossa on esitetty myös osa Ahlströmin kapearaiteisesta tehdasradasta.

Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen kolmeen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri käsittää ratapihan itäosan, Pirttiniemen kääntösillan siltavartijankojusta asemarakennuksen länsipäätyyn. Piirin alueella on asetinlaite II, joka on koko purjehduskauden vakinaisesti miehitetty. Piirin vaihdemies hoitaa pyhäpäivisin vuorotaulussa määrätyn ajan myös "Länsipiiriä". Talvikautena on asetinlaite II arkisin vakinaisesti miehitetty, mutta pyhäpäivisin vain vuorotaulussa ilmoitetut ajat aikatauluista riippuen. Piirin nimenä on "Itäpiiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite II, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Itä".

II piiri käsittää alueen I piirin rajalta asemarakennuksen länsipäätyyn. Piirin alueella on asetinlaite I asemarakennuksen edessä ja vaihteen 51 kohdalla olevaan puhelinpylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin. Piiri on miehitetty ainoastaan vaihtotöitä suoritettaessa, ja hoitaa tällöin vaihteita vaihtojunan mukana seuraava vaihdemies. Asetinlaite I:n hoitaa ns. asemavuorossa oleva asemamies junanlähettajan valvonnan alaisena ja hänen antamiensa määräysten mukaisesti. Piirin nimenä on "Keskipiiri" ja sen luvanantopaikkana on junanlähettäjän toimisto, kunnes Keskipiirin vaihdemiehelle järjestyy vaihdekoju tai sitä vastaava ja josta sitten käytetään nimitystä "Keski".

III piiri käsittää ratapihan länsiosan kaikkine raiteineen edellisissä kohdissa mainituista "Itäpiirin" ja "Keskipiirin" länsirajoista tulo-opastimeen A1/2/3 saakka. Piirin alueella on vaihteen 3 luona vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty pyhäpäivisin vuorotaulussa mainittuja väliaikoja lukuunottamatta. Piirin nimenä on"Länsipiiri" ja sen luvanantopaikkana vaihteen 3 luona oleva vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Länsi".

8§
Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on eri vaihdepiirien liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Itäpiirissa (I).
Koska "Keskipiirin" turvalaitteet eivät ole yhteydessä asetinlaite II:n kanssa, ei "Idän" vaihdemies saa asettaa raiteelle I saapuvalle junalle tulo-opastinta C 1/2/3 aja-asentoon, ennenkuin hän on "Keskin" vaihdemieheltä kysymällä tai muulla tavoin varmistautunut vaihteiden asennosta. (Vrt. seuraavaa kohtaa.) Raidetta I saa käyttää veturien kulkuraiteena ainoastaan silloin, kun muuta raidetta ei ole vapaana.
2. "Keskipiirissä" (II).
a. Ennenkuin "Keskin vaihdemies aloittaa työnsä "Keskipiirissä", on hänen hankittava junanlähettajältä ja "Idän" vaihdemiehelta kysymällä varmuus, ettei vaihtotyölle "Keskipiirissä" ole estettä. Kun vaihtotyö "Keskipiirissä" loppuu, on vaihdemiehen, ennenkuin hän siirtyy vaihtojunan mukana vaihdepiiristä pois, ilmoitettava poistumisestaan "Idän" vaihdemiehelle.
b. Tarvittaessa seuraa "Keskin" vaihdemies vaihtoveturia "Vanhaan pätkaan", Satamaan, Työnvoiman, Kauppalan ja Teurastamon raiteille.
3. "Länsipiirissä" (III).
Vaihteiden lukitsemisen saapuvia junia varten suorittaa asemavuorossa oleva asemamies saatuaan vaihdemieheltä junanlähettäjän välityksellä siihen määräyksen. Sitten kun asetinlaite I siirretään asemalta "Länsipiirin" alueelle, siirtyy sen hoito ja valvonta "Lännen" vaihdemiehelle.
4. A. Ahlström Osakeyhtiön vaihtoveturin konduktöörin tulee ilmoittaa junatoimistoon junansa saapumisesta yhdysraiteille viimeistään konepajan portilla olevasta puhelimesta tai saatava siihen lupa suullisesti tai puhelimella "Keskipiirin" vaihdemiehelta. Ahlström Oy:n veturi ei saa liikennöidä valtionrautateiden raiteilla ilman junanlähettäjältä kutakin kertaa varten erikseen saatua lupaa.

[Juha Kutvonen]

Nyt seuraa Varkauden ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.7.1952 alkaen.

Mielenkiintoiset tulo-opastimet, kolmisiipinen semafori lännessä ja nelisilmäinen valo-opastin idässä.

Ratapiha laajeni 10-raiteiseksi kiskonvaihdon yhteydessä v. 1965 ja silloin tulivat lähtöopastimetkin. "Vanha pätkä" lienee purettu viimeistään samassa yhteydessä konepajan laajennuksen tieltä. Itäpään tavarasuojaa en muista koskaan nähneeni, tuo alue on omissa muistikuvissani aina kuulunut "tehtaalle".

[Pauli Ruonala]

Oheisena Joensuun ratapihakaavio vuodelta 1960, alkuperäisen paperin koko on 32 x 95 cm. Liikennöimissääntö puuttuu joten paremmin tietävät täydentäköön. Sen sijaan kirjassa "Luettelo syrjäraiteista, joita ei ole mainittu Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisussa" vuodelta 1983 annettu lista Joensuun syrjäraiteista:
Autolaiturin raide
Hankkijan raide
Joensuun kaupungin teollisuusraide  Joensuun kaupunkia, Pohjois-Karjalan Sähköä, Ovi- ja Vaneri Oy:tä, Esso Oy:tä, Pohjois-Karjalan Valimoa ja Tukkumanni Oy:tä varten.
Keskon raide I (ulkovarasto)
Keskon raide II (päävarasto)
Lastulevytehtaan raide  Oy Wilh. Schauman Ab:tä varten
Meijerin raide  Joensuun Ympäristön Osuusmeijeriä varten
SOK raide 2
Rauma-Repolan raide
Rauma-Repolan konepajan raide
Shellin raide
SOK raide 1
Vaneritehtaan raide  Oy Wilh. Schauman Ab:tä varten

[Pauli Ruonala]

Vuoden viimeisenä kaaviona sitten Kotkan ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.9.1956 alkaen, korvaa entisen 25.11.1938 vahvistetun liikennöimissäännön. Otteita tekstistä:

2 §
Ratapiha ja linjavaihde
1. Liikennöimiseen nähden jaetaan ratapiha viiteen osaan:
* Hovinsaari käsittää ratapihan tulo-opastimesta A1/2 Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviivaan saakka.
* Matkustajaratapiha alkaa Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviivasta käsittäen Itäisen ja Läntisen pääraiteen sekä pika- ja henkilöjunien raiteet I—II ja 3-4 Kotkantien ylikäytäväsillan keskiviivaan sekä raiteen 30. Tähän ratapihaan kuuluu myös Hovinsaaren ja Kivisalmen välillä itäiseltä pääraiteelta erkanevat Hallan raiteet.
* Tavararatapiha käsittää matkustaja-aseman kohdalla olevan raiteen 5 ja kaikki muut VR:n omistamat raiteet.
* Öljysataman ratapiha käsittää vaihteesta 90 erkanevan raiteiston, joka on muiden kuin VR:n omistuksessa.
* Satamaratapiha käsittää Ruotsinsalmenkadun Alapään tasoylikäytävän pohjois- ja itäpuolella sekä tavararatapihan pohjoispuolella olevat raiteet, jotka ovat muiden kuin VR:n omistuksessa.
2. Linjavaihde:
Hovinsaarelta pohjoiseen päin 580 metrin etäisyydellä on Kotkan kaupungin linjavaihde (Laatikkotehtaan ja Raakasokeritehtaan raiteet).

3 §
Vaihdepiirit, niiden luvanantopaikat ja miehitys
Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
* I piiri käsittää aseman ratapihan pohjoisosan, pohjoisrajana Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviiva ja etelärajana suora, joka on vedetty asemarakennuksen itäpäästä raiteiden I—II ja 3-5 yli kulkutieopastimeen D (poisluettuna). Piirin alueella on asetinlaite I, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimenä on "Kivisalmen piiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite I, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Kivisalmi".
* II piiri käsittää ratapihan alueen, jonka pohjoisrajana on Kivisalmen vaihdepiirin eteläraja ja itä- sekä etelärajana murtoviiva, joka on vedetty junatoimistosta kohtisuoraan raiteiden 16-24 ja 110 yli ja siitä Keskussatamankojun eteläpuolitse ja Härkäniemen vaihdekojun pohjoispuolitse satamalaituriin siten, että raiteet 123 ja 134 kuuluvat tähän piiriin. Keskussatama ja Keisarinsatama raiteineen kuuluvat siis kokonaan tähän vaihdepiiriin. Piirin alueella on asetinlaite II, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimena on "Keskipiiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite II, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Keski".
* III piiri käsittää ratapihan alueen, jonka länsi- ja pohjoisrajana on Keskipiirin eteläraja ja itärajana murtoviiva, joka on vedetty kohtisuoraan ravintola "Kairon" rakennuksen itäpäästä raiteiden 48-47 ja 110 yli (vaihteiden 140 ja 171 sekä 151 ja 152 välistä) Keskipiirin rajaan. Vaihteesta 251 erkaneva pistoraide 251 kuuluu kokonaan tähän vaihdepiiriin. Piirin alueella on Alapään vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimenä on "Alapään piiri" ja sen luvanantopaikkana Alapään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Alapää". Sataman ollessa suljettuna toimii "Alapää" myös seuraavassa kohdassa mainitun "Satamapiirin" luvanantopaikkana.
* IV piiri käsittää satama-alueen, jonka länsirajana on Alapään ja Keskipiirien itärajat ja etelärajana murtoviiva, joka erottaa Enso-Gutzeit Oy:n ratapihan siten, että piirin äärimmäisinä vaihteina ovat vaihteet 275-276 ja 268-269. Piirin alueella ovat Sataman ja Härkäniemen vaihdekojut, jotka ovat miehitetyt purjehduskautena. Piirin nimenä on "Satamapiiri" ja sen luvanantopaikkana Sataman vaihdekoju sekä tämän alaisena apuluvanantopaikkana Härkäniemen vaihdekoju. Sataman vaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Satama" ja Härkäniemen vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Härkäniemi". Sataman ollessa suljettuna on "Alapää" myös tämän piirin luvanantopaikkana.
* V piiri käsittää Hovinsaaren ratapihan alueen pohjoisrajana Hovinsaaren tulo-opastin A1/2 ja etelärajana Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviiva. Piirin alueella on Pohjoinen vaihdekoju ja Keskivaihdekoju, jotka ovat vakinaisesti miehitetyt, sekä Eteläinen vaihdekoju, joka on miehitetty määräaikana. Piirin nimenä on "Hovinsaari" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju sekä tämän alaisina apuluvanantopaikkoina Keskivaihdekoju ja Eteläinen vaihdekoju. Pohjoisesta vaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Hovinsaari I" ja Keskivaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Hovinsaari II" sekä Eteläisestä vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Hovinsaari III".
2. Asemapäällikkö määrää minä aikana Eteläinen vaihdekoju on miehitetty ja miten tästä ilmoitetaan asianomaisille.
3. Vaihdepiirit ja luvanantopaikat on merkitty myös tämän säännön karttaliitteisiin 1 ja 2.

8 §
Vaihtopalvelus
"Sataman" ja "Härkäniemen" ollessa miehitettynä purjehduskautena toimii "Härkäniemen" vaihdemies "Sataman" alaisena luvanantavana vaihdemiehenä mutta on hänen jokaista vaihtoliikettä tai liikesarjaa varten saatava lupa "Sataman" luvanantavalta vaihdemieheltä. Sataman ollessa suljettuna on "Alapään" vaihdemies luvanantavana vaihdemiehenä myös "Satamapiiriin" nähden. "Hovinsaaressa" on luvanantavana vaihdemiehenä "Hovinsaari I":n vaihdemies. "Hovinsaari II":n vaihdemies ja niinä aikoina, jolloin "Hovinsaari III" on miehitetty, myös sen vaihdemies toimivat "Hovinsaari I":n alaisina luvanantavina vaihdemiehinä, mutta on heidän jokaista vaihtoliikettä tai liikesarjaa varten saatava lupa "Hovinsaari I":n luvanantavalta vaihdemieheltä.

9§
Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on eri vaihdepiirien liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. "Kivisalmen piirissä" (I).
Hallan raiteiden liikennöiminen.
a. Hovinsaaren ja Kivisalmen välillä itäiseltä pääraiteelta vaihteesta 191 erkanevien Hallan raiteiden liikennöimiseen on joka kerta saatava lupa Kotkan junanlähettäjaltä. Junan ollessa Hallan raiteilla ei Kotkan ja Hovinsaaren välisellä itäisellä pääraiteella liikkumiseen saa antaa lupaa toiselle junalle. Junan palattua Hallan raiteilta on itäisen pääraiteen vaihteet heti palautettava perusasentoihinsa itäisen pääraiteen liikennettä varten. Hallan raiteiden liikennöimisessä noudatettavat erikoisohjeet on rautatiehallitus vahvistanut Kotkan "Vaihde- ja opastinturvalaitoksen erikoisjohtosäännöissä" (n:o Tlj 122 a).
b. Junanlähettäjän on merkittävä edellä a) kohdassa mainitut junien kulut ja liikkeet junapäiväkirjaan.

2. "Keskipiirissä" (II).
a. Kaikista raiteilla 16-24 ja 110 suoritettavista vaihtoliikkeistä, vaikka liike ei tule ulottumaan "Alapään piirin" alueellekaan, on "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen silti sovittava etukäteen "Alapään" luvanantavan vaihdemiehen kanssa.
b. Vaihtoliikkeen suuntautuessa Keskussatamasta raidetta 111 käyttaen vaihdetta 111 kohden on, mikäli vaihtoliike tulee ulottumaan raiteen 110 rajamerkin yli, liikkeeseen saatava lupa "Keskin" luvanantavalta vaihdemiehelta, vaikka liike suoritettaisiinkin kokonaan tämän vaihdepiirin alueella. "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen on lupaa antaessaan ilmoitettava, mihin saakka vaihtoliike tai liikesarja saa jatkua. Vaunujonojen vetämiset Keskussatamasta raidetta 111 käyttäen suoritettakoon yleensä matkustajaratapihan 4:ttä raidetta kohden.
c. Norssaaren raiteilla suoritettavaan vaihtotyöhön on saatava lupa "Keskin" luvanantavalta vaihdemieheltä. Lupaa antaessaan tamä luovuttaa konduktöörille vaihteessa 501 tarvittavan riippulukon avaimen. Vaihtotyön päätyttyä Norssaaren raiteilla on konduktöörin lukittava riippulukolla vaihde 501 öljysatamaan johtavaksi ja toimitettava avain heti takaisin "Keskin" luvanantavalle vaihdemiehelle.
d. Öljysataman raiteistoa liikennöitaessä antaa sinne menoon luvan "Keskin" luvanantava vaihdemies. Öljysatamasta ratapihalle pyrkivän junan on ehdottomasti saatava lupa ratapihalle palaamiseen "Keskin" luvanantavalta vaihdemieheltä. Ennenkuin lupa on saatu, ei juna saa ylittää vaihteen 511 rajamerkkiä. Palaamislupaa antaessaan "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen on samalla ilmoitettava, mille raiteelle ratapihalla juna ohjataan ja mihin saakka liike saa jatkua.
Muist. "Keskin" vaihdemies ei saa antaa lupaa kahden junan samanaikaiseen työskentelyyn öljysatamassa vaihteen 511 takana, ellei siellä työskentelyn aikana ole vaihdemiestä.

3. "Alapään piirissä" (III).
Kaikista raiteilla 16-24 ja 110 suoritettavista vaihtoliikkeistä, vaikka liike ei tule ulottumaan "Keskipiirin" alueellekaan, on "Alapään" luvanantavan vaihdemiehen silti sovittava etukäteen "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen kanssa.
4. "Satamapiirissä" (IV).
a. Härkäniemen sekä Hiili-, Väli-, Itä- ja Rantalaiturin raiteilta ratapihalle palaavan junan on saatava lupa "Sataman" luvanantavalta vaihdemieheltä ("Sataman" miehityksestä vrt. 8 §:n 1. kohta).
b. Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa olevan veturinkuljettajan omatessa pätevyyden liikkumiseen yhtiön veturilla VR:n ratapihan alueella on veturinkuljettajan nimensä ilmoittaen saatava liikkumislupa "Sataman" luvanantavalta vaihdemieheltä. Lupa voidaan antaa vain "Satamapiirissä" enintään Laivurinkadun jatkona olevalle ylikäytäväsillalle saakka. Luvanantavan vaihdemiehen on antaessaan liikkumisluvan Enso-Gutzeit Oy:n veturinkuljettajalle puolestaan ilmoitettava tälle nimensä. Enso-Gutzeit Oy:n veturin palattua takaisin yhtiön ratapihan alueelle on veturinkuljettajan ilmoitettava siitä "Sataman" luvanantavalle vaihdemiehelle.
"Sataman" luvanantava vaihdemies ei saa antaa Enso-Gutzeit Oy:n ja VR:n vetureille lupaa samanaikaiseen työskentelyyn samoilla raiteilla. Liikkuessaan Enso-Gutzeit Oy:n veturilla VR:n raiteilla on yhtiön veturinkuljettajan noudatettava mitä suurinta varovaisuutta.
Enso-Gutzeit Oy:n veturille VR:n raiteilla annetut liikkumisluvat on "Satamapiirin" luvanantavan vaihdemiehen merkittävä "Sataman" vaihdekojussa pidettävään luvanantokirjaan.
Kotkan sataman ollessa suljettuna antaa tässä tarkoitetun liikkumisluvan Enso-Gutzeit Oy:n veturille "Alapään" luvanantava vaihdemies (vrt. 8 §:n 1. kohtaa). Luvanantokirjaa pidetään sataman suljettuna ollessa "Alapään" vaihdekojussa.
Asemapäällikkö ilmoittaa asianomaisille Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa olevien, pätevyyden omaavien veturinkuljettajien nimet ja antaa tarvittaessa lisäohjeet luvanantokirjaan tehtävistä merkinnöistä.
5. "Hovinsaaren piirissa" (V).
a. Kotkasta Hovinsaarelle ja sieltä Kotkaan palaavalle junalle on aina saatava lupa Kotkan junanlähettajältä. Samoin on joka kerta erikseen saatava junanlähettäjän lupa junan siirtymiseen Hovinsaarella Sokeritehtaan raiteille, eikä läntistä pääraidetta saada liikennöidä ennenkuin juna on kokonaan siirtynyt Sokeritehtaan raiteille ja läntisen pääraiteen sekä muut vaihteet siten käännetty ja lukittu kuin mitä on määrätty junan Sokeritehtaan raiteilla työskentelyn ajaksi. Junan paluuta varten Sokeritehtaan raiteilta Hovinsaarelle on niinikään saatava junanlähettäjan lupa '(vrt. Hovinsaaren Vaihde- ja opastinturvalaitoksen erikoisjohtosääntöa n:o Tlj 113). Hovinsaarella työskentelevä juna ei muutenkaan saa liikkua läntisellä pääraiteella tai siltä erkanevissa vaihteissa ilman junanlähettäjän joka kerta erikseen antamaa lupaa.
b. Junanlähettäjän on merkittävä edellä a-kohdassa mainitut junien kulut ja liikkeet junapäiväkirjaan.
c. Vaihtojunan kulku Kotkasta Hovinsaarelle ja paluu sieltä Kotkaan on vaihtopalvelusta, mutta näistä junista on junanlähettäjän silti ilmoitettava vaihdemiehille siten kuin lähtevästä ja saapuvasta matkajunasta on määrätty (vrt. 7 §).
d. Kotkan pääopastimia B2 ja C2 on myös vaihtoliikenteessä käytettävä tulo-opastimina.
e. Ennenkuin "Hovinsaari I":n vaihdemies antaa luvan vaihtojunan siirtymiseen Hovinsaaren yläratapihalta alaratapihalle, on hänen, vaikka siirtyminen tapahtuu samassa vaihdepiirissä, kuitenkin siitä ilmoitettava "Hovinsaari II":n vaihdemiehelle ja "Hovinsaari III":n ollessa miehitettynä myös sen vaihdemiehelle.
6. Eräissä vaihdepiireissä käytetään ilmoitusten antoon kovaäänislaitteita (kaiuttimia) vaihtopalveluksen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi sekä vaunujen kuormaamisessa ja purkamisessa työskentelevän henkilökunnan varoittamiseksi. Näiden laitteiden käyttäminen ei vapauta asianomaisia tässä säännössä määrätyistä velvoituksista.
10 §
Linjavaihteen liikennöiminen
1. Hovinsaarelta pohjoiseen noin 580 metrin etäisyydellä olevan Kotkan kaupungin linjavaihdetta (Laatikkotehtaan ja Raakasokeritehtaan raiteita) liikennöitäessä on sinne menoon saatava aina lupa Kotkan junanlähettäjältä. Kun juna on kokonaan siirtynyt linjavaihteelle, on "Hovinsaari I":n vaihdemiehen huolehdittava, että pääraiteen vaihteet heti palautetaan perusasentoihinsa pääraiteen liikennöimistä varten sekä että muut vaihteet tulevat siten käännetyiksi, kuin mitä niistä on määrätty junan linjavaihteella työskentelyn ajaksi, sekä ne vaihteet lukituiksi, jotka on määrätty pidettäväksi lukittuina. Linjavaihteelta paluuta varten ei pääraiteen vaihteita saada kääntää ennenkuin junan paluuseen on saatu lupa junanlähettäjältä. Heti paluun jälkeen on pääraiteen vaihteet palautettava perusasentoihinsa pääraiteen liikennöimistä varten. Rautatiehallituksen Kotkan kaupungin linjavaihteen liikennöimisestä vahvistamat määräykset ja käyttöohjeet ovat käyttöohjepiirustuksessa n:o Tlj 590 a.
2. Edellä 1. kohdassa mainittu lupa junan menoon Kotkan kaupungin linjavaihteelle ja sieltä paluuseen voidaan hankkia "Hovinsaari I":n vaihdemiehen välityksellä.
3. Junanlähettäjän on merkittävä edellä 1. kohdassa mainitut junien kulut ja liikkeet junapäiväkirjaan.
4. Vaihtojunan kulku Kotkan kaupungin linjavaihteelle ja paluu sieltä on vaihtopalvelusta.

[Tapio Muurinen]

Kotkan rautatiehistoriasta kiinnostunut kiittää Paulia!

[Pauli Ruonala]

Tauon jälkeen vanhempi kaavio, Johtosääntö vaihde- ja signaaliturvalaitoksen käyttämisestä Oitin asemalla, vuodelta 1918. Vihkossa on sama teksti on sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomenkielinen teksti on ohessa kokonaisena koska se poikkeaa myöhemmistä säännöistä, tämä on asetinlaitteen käyttöohje.  Kaaviota voi verrata Oitin karttaan http://vaunut.org/kuva/92269

[Tomi Hämäläinen]

Erittäin mielenkiintoinen tämä asetinlaitteenjohtosääntö. Mutta eikö tähän kannata liittää seuraava ratapihakaavio Oitista?

http://www.vaunut.org/kuva/42763?s=1

[Pauli Ruonala]

Seuraavaksi Helsingin sataman raiteet ja rakennukset marraskuussa 1958. Lähteenä Helsingin kaupungin satamalautakunnan julkaisema teos "Helsingin satama. Käsikirja 1958" ja artikkeli Helsingin satamaradat, Resiina 1/1994.
Helsingissä on seuraavat satama-asemat:
 Katajanokka; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Rajoitus ei koske lähtevää tavaraa, eli Katajanokalta voi lähettää myös kappaletavaraa. Katajanokan alaiset syrjäraiteet: Itäpistotie, Kanavakadun raiteet, Laukkasaaren raiteet, Rautakonttorin raiteet, Tulli 6:n raide, Varantin raiteet ja Eteläsatama. Syrjäraide Eteläsatama on vain vienti- ja tuontitavaraa varten.
 Länsisatama; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Länsisatamasta voi kuitenkin lähettää ulkomailta tullutta tullaamatonta tavaraa kappaletavaralähetyksenä. Tullattava tavara on osoitettava Katajanokalle. Länsisataman alaiset syrjäraiteet Hietalahdessa: Ulkopätkä, Vanha päätie. Jätkäsaaressa: Hiilisataman raiteet 1, 2, 3, Rantaraiteet 1, 2, 3, Makasiinin raide, 4-5 raide, 9 raide, 10 raide, 17 raide, 20 ulkoraide. Merisatamassa: Kaivonpätkä, Ylitie. Munkkisaaressa: Algolin raide, Alitie, Sahanpätkä. Salmisaaressa: Eklöfin pätkä, Itämeren 1. raide, Salmisaaren 1. raide. Lisäksi eri toiminimien omistamia syrjäraiteita. 
 Herttoniemi; Asemapäällikön hoitama, täydelliselle tavaraliikenteelle avattu asema, jonka tarffivälimatka Oulunkylästä on 9 km. Aseman alaisena on vain yksi syrjäraide, Perunaraide, joka on avattu yleiselle vaunukuormaliikenteelle. Lisäksi eri toiminimien omistamia syrjäraiteita.
 Sörnäinen; Vallilan aseman alainen, vaunukuormaliikenteelle avattu toimisto, tariffivälimatka Pasilasta 4 km. Sörnäisiin voi lähettää kappaletavarana räjähdysaineita ja Karjakeskuskunnalle lähetettäviä teuraseläimiä. Sörnäisten alaiset yleiselle vaunukuormaliikenteelle avatut syrjäraiteet: Hakaniemen torin raide, Hermannin raide, Hiekkatien raiteet, Hankintakeskuksen raide, Kumpulan raide, Kyläsaaren raiteet, Makasiiniraide, Puhtaanapitolaitoksen raide, Raidekadun raide, Rantaraide, Satamaraiteet, Toukolan raide, Varastokadun raiteet, Verkkosaaren raiteet. Sörnäisten alaisille syrjäraiteille voidaan lähettää kappaletavaraa merkitsemällä määräasemaksi Vallila ja purkamispaikaksi ao. syrjäraide.

Karttoihin merkityt sataman käytössä olevat rakennukset:
Länsisatama
Av: Autovaaka. Vv: Vaunuvaaka, pit, 7,5 m, kantavuus 40 t, valmistunut 1927.
G: Varasto v. 1939.
H: 4-kerr. varasto, kellari, valm. 1935.
I: 4-kerr. varasto, kellari, tullikamari IV, satamalaitoksen tiloja, nosturitoimisto, valm. 1924.
K: 2-kerr. varasto, kellari, jäähdytysosasto hedelmille yms., valm. 1940.
E: Puinen varasto v. 1915.
B, C: Puinen varasto v. 1918.
J: Varasto v. 1938.
D, F, L: Puinen varasto.
Numerolla III on merkitty nk. Saukon satama eli Jätkäsaaren hiilisatama. Demag toimitti satamaan hiilenkäsittelylaitteet, joihin kuului mm. kolme 170 m pituista hiilenkuljetushihnaa, jotka näkyvät kartassa. Hiilisatama lopetti vuonna 1977.

Eteläsatama
M1: Matkustajapaviljonki, tulli, varasto, takasivulla raide ja kuormauslaituri Ehrenströmintien alla, valmistunut 1952.
M2: Varasto Ehrenströmintien alla, valmistunut 1954.
M3: 2-kerr. varasto, valmistunut 1954.
1-4: Varasto v. 1895, korotettu osin 2-kerroksiseksi 1909.
5: Puinen varasto v. 1913.
KI: Varasto v. 1957.
KII: 3-kerr. varasto, rakenteilla.
10: Puinen varasto v. 1919.
12: Varasto v. 1937, 3 kerrosta ja kellari, jäähdytysosasto hedelmille yms., tulli, satamalaitoksen tiloja, kassa VI.
13: Puinen vientitavaravarasto v. 1954.
184: 2- ja 4-kerr. varasto, tullikamari I, satamalaitoksen tiloja, kassa I, valm. 1901.
187: 7-kerr. varasto, kellari, tullikamari V, kassa V, rak. 1913, 1926, 1929.
152, 188: Varasto 1897-1898.
189: 2-kerr. varasto, rak, 1905, 1907, osa pommitettu sodan aikana.
V: 2-kerr. vuotien ja öljyjen varasto, valm. 1952.
R: Rautatien kappaletavara-asema, valm. 1952. Myöhemmin Viking Linen toimisto.
S: 3-kerr. satamatyöntekijöiden huoltorakennus, kellari, autonosturien ja trukkien huolto, valm. 1954.

Sörnäinen
S: Puinen satamatyöntekijöiden huoltorakennus, valm. 1949.
Laiturit III - VII rakennnettiin aikanaan puutavaran vientiä varten, viimeiset purettiin 1977.

VR:n kaavioita:
Länsisatama, Hietalahti ja Merisatama
http://vaunut.org/kuva/43273
http://vaunut.org/kuva/43272
http://vaunut.org/kuva/43271
http://vaunut.org/kuva/43268
http://vaunut.org/kuva/43267

Sörnäinen
http://vaunut.org/kuva/43266
http://vaunut.org/kuva/43265

Ruoholahti, Hietalahti ja Jätkäsaari
http://vaunut.org/kuva/23154
http://vaunut.org/kuva/23153
http://vaunut.org/kuva/23152
http://vaunut.org/kuva/23151

[Jyrki Längman]

VR:n kaavioita:
Länsisatama, Hietalahti ja Merisatama
http://vaunut.org/kuva/43273
http://vaunut.org/kuva/43272
http://vaunut.org/kuva/43271
http://vaunut.org/kuva/43268
http://vaunut.org/kuva/43267

Sörnäinen
http://vaunut.org/kuva/43266
http://vaunut.org/kuva/43265

Tässä nuo kyseiset kaaviot kokonaisina
Merisatama ja länsisatama