Juha Liimatta
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 293
|
« : Syyskuu 05, 2010, 12:13:12 » |
|
Mediasta on saanut lukea täysin järjettömistä suunnitelmista vähentää Lahden oikoradan henkilöliikennettä Seinäjoki - Oulu peruskorjauksen takia. Kun budjettiin jätettiin 35 miljoonan euron aukko ko. peruskorjauksen rahoitukseen nousi asiasta haloo, syystäkin. Sitten tiedoitettiin, että rahoitus löytyy muilta momenteilta. Tuntuu käsittämättömältä, että juuri kun Helsinki - Lahti yhteys on saatu toimivaksi ja matkustajat ovat tyytyväisiä aletaankin liikennettä supistaa aivan muista syistä. Rahaa löytyy kyllä marginaalisiin sähköistysprojekteihin Vaasan ja Kemijärven radoille. Tavalliselle taunolle on samantekevää mikä instanssi missäkin on rahoittajana. Helsinki - Lahti lähiliikennettä ei saa em. syyllä supistaa ja sen toimivuutta vaarantaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #1 : Syyskuu 05, 2010, 23:04:37 » |
|
Macchiavellista asti hallitsijamme ovat hallinneet (sic!) mainion hajoita-ja-hallitse -periaatteen. Siitä tässäkin jutussa on pohjimmiltaan kyse.
En jaksa uskoa, että Z-vuorotarjontaa lähdettäisiin supistamaan (paitsi ehkä viikonloppuisin). Sen sijaan tällä kirjoitttelulla saadaa aikaan juuri näitä "mitä ne sinne periferiaan rahoja tuhlaavat" -kirjoituksia ja Lahdelle ja Mäntsälälle paineita osallistua liikenteen rahoitukseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #2 : Syyskuu 05, 2010, 23:27:09 » |
|
Macchiavellista asti hallitsijamme ovat hallinneet (sic!) mainion hajoita-ja-hallitse -periaatteen. Siitä tässäkin jutussa on pohjimmiltaan kyse.
En jaksa uskoa, että Z-vuorotarjontaa lähdettäisiin supistamaan (paitsi ehkä viikonloppuisin). Sen sijaan tällä kirjoitttelulla saadaa aikaan juuri näitä "mitä ne sinne periferiaan rahoja tuhlaavat" -kirjoituksia ja Lahdelle ja Mäntsälälle paineita osallistua liikenteen rahoitukseen.
Näinhän se on kauempaakin katsoen. Toki kivempi johdattaa keskustelu eri rataosien väliseen kisailuun kuin yleiseen keskusteluun valtion julkisen liikenteen tarjonnasta tai sen puutteesta. Saati sitten antaa tilaa ihmettelylle olisiko Afrikan ja Suomen välisiin lentolippuihin käytetyt rahat pitänyt sittenkin sijoittaa Itä-Suomen yöjuniin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #3 : Syyskuu 06, 2010, 15:16:17 » |
|
En jaksa uskoa, että Z-vuorotarjontaa lähdettäisiin supistamaan (paitsi ehkä viikonloppuisin). Sen sijaan tällä kirjoitttelulla saadaa aikaan juuri näitä "mitä ne sinne periferiaan rahoja tuhlaavat" -kirjoituksia ja Lahdelle ja Mäntsälälle paineita osallistua liikenteen rahoitukseen.
Periferian osoittelun sijasta pitäisikin kysyä, miksi Suomen tiheimmin asutuilla alueilla toimivaa junaliikennettä ei voida harjoittaa kannattavasti ilman valtion tukea. Liikennöitsijä itsekin on riemuinnut, että Z-liikenteen matkustajamäärät ovat ylittäneet odotukset moninkertaisesti. Joko liikennöitsijän kustannusrakenteessa täytyy olla jotain vikaa, tai sitten tukea vedätetään todellisuudessa kannattavaan liikenteeseen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #4 : Syyskuu 06, 2010, 23:13:38 » |
|
Joko liikennöitsijän kustannusrakenteessa täytyy olla jotain vikaa, tai sitten tukea vedätetään todellisuudessa kannattavaan liikenteeseen.
Totuus lienee se, että kaikki Z-vuorot eivät ole kannattavia. Jos tukea vedetään pois, ne vuorot jätetään ajamatta. Siitä taas seuraa, että säännöllinen liikennöinti hajoaa ja siitä seuraa, että matkustajamäärät kaikilla vuoroilla vähenevät. Se taas, onko yhteiskunnan järkevää maksaa jollekulle liikenteen harjoittammisesta vai hoitaa liikenne itse, on toisen keskustelun aihe...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #5 : Syyskuu 07, 2010, 07:55:58 » |
|
Joko liikennöitsijän kustannusrakenteessa täytyy olla jotain vikaa, tai sitten tukea vedätetään todellisuudessa kannattavaan liikenteeseen.
Totuus lienee se, että kaikki Z-vuorot eivät ole kannattavia. Jos tukea vedetään pois, ne vuorot jätetään ajamatta. Siitä taas seuraa, että säännöllinen liikennöinti hajoaa ja siitä seuraa, että matkustajamäärät kaikilla vuoroilla vähenevät. Aivan. Missään säännöllisessä joukkoliikenteessä kaikki jonkun reitin vuorot eivät ole jokaisella ajokerralla voitollisia, eivät sellaisessakaan joukkoliikenteessä, jota ei tueta sentilläkään. Silti niitä ajetaan, jotta tarjonta on uskottavaa ja käytettävissä muulloinkin kuin ruuhka-aikaan. Tukea pitäisi antaa vain, jos reitin liikennöiminen ei kokonaisuutena ole kannattavaa, ja jos liikennöintikustannukset ovat läpinäkyvät. Täysiä Z-junia katsellessa ei voi uskoa, etteikö hyvien vuorojen tuloilla ajaisi muutaman hiljaisemmankin. Jos tämä malli ei käy, kyse on kermankuorinnasta veronmaksajien kustannuksella.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 682
|
« Vastaus #6 : Syyskuu 07, 2010, 09:25:35 » |
|
Valitettavasti Vr ei pysty parempaan, Helsinki-Karjaa ja Helsinki-Lahti lähiliikenne saa n.10 milj Eur julkista tukea. Kyseessä junayhteydet missä junissa korkea "täyttöaste". Karjaalle ajetaan vielä vanhalla kalustolla, ei ole pääomakulutkaan rasitteena. No Vr tekee nyt sen vanhan perisyntinsä, lähdetään vähentämään vuoroja kun ajatellaan että saadaan vielä ennemmän voittoa kun karsitaan ne vuorot joista tulee rahaa vähiten, samalla romutetaan koko aikataulujärjestelmä ja matkustajamäärät putoavat. Tässä kohtaa olisi oiva tilaisuus kilpailuttaa Karjaan ja Lahden junat. Suomesta vaan puuttuu kaikenlainen poliittinen rohkeus tälläiseen, täällä mennään hautaan asti vr:n kanssa!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #7 : Syyskuu 07, 2010, 10:43:10 » |
|
Jos tämä malli ei käy, kyse on kermankuorinnasta veronmaksajien kustannuksella.
Ei ole, koska VR on veronmaksajien omistama yhtiö.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #8 : Syyskuu 07, 2010, 10:54:23 » |
|
Jos tämä malli ei käy, kyse on kermankuorinnasta veronmaksajien kustannuksella.
Ei ole, koska VR on veronmaksajien omistama yhtiö. Sikäli kun taloudesta mitään ymmärrän, jollekin liikenteelle maksetut turhat tuet ovat veronmaksajilta pois, riippumatta siitä, maksetaanko ne veronmaksajien tai yksityisen omistamalle firmalle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #9 : Syyskuu 07, 2010, 11:24:52 » |
|
Sikäli kun taloudesta mitään ymmärrän, jollekin liikenteelle maksetut turhat tuet ovat veronmaksajilta pois, riippumatta siitä, maksetaanko ne veronmaksajien tai yksityisen omistamalle firmalle.
Ymmärrän kyllä, että jos tuetaan yksityistä yritystä, tuet menevät yksityisen yrittäjän pohjattomaan pussukkaan. Mutta mihin mielestäsi katoaisivat veronmaksajien omistamalle firmalle maksetut tuet? Mustaan aukkoon? Kataisen liivintaskuun? Toki minustakin tukirahojen kierrättäminen yhtiöidyn VR:n kautta takaisin veronmaksajille on hölmöä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 552
|
« Vastaus #10 : Syyskuu 07, 2010, 12:07:02 » |
|
En jaksa uskoa, että Z-vuorotarjontaa lähdettäisiin supistamaan (paitsi ehkä viikonloppuisin). Sen sijaan tällä kirjoitttelulla saadaa aikaan juuri näitä "mitä ne sinne periferiaan rahoja tuhlaavat" -kirjoituksia ja Lahdelle ja Mäntsälälle paineita osallistua liikenteen rahoitukseen.
Periferian osoittelun sijasta pitäisikin kysyä, miksi Suomen tiheimmin asutuilla alueilla toimivaa junaliikennettä ei voida harjoittaa kannattavasti ilman valtion tukea. Liikennöitsijä itsekin on riemuinnut, että Z-liikenteen matkustajamäärät ovat ylittäneet odotukset moninkertaisesti. Joko liikennöitsijän kustannusrakenteessa täytyy olla jotain vikaa, tai sitten tukea vedätetään todellisuudessa kannattavaan liikenteeseen. Tässä Joukkoliikennefoorumin keskustelussa: http://jlf.fi/f19/1079-lahden-lahiliikenne/index2.html (ketjun sivut 2 ja 3) on epäilty VR:n maksattavan Kerava-Lahti -radan investointiveroa Z-junien tuen muodossa. Muulla tavoin on vaikea selittää kyseisen rataosan liikennöinnin tappiollisuutta muihin yhteiskunnan tukea vaativiin yhteyksiin verrattuna. Minusta tämä asia pitäisi selvittää perin pohjin, eikä tyytyä VR:n "kun ei kannata, niin ei kannata" -selityksiin ja liikesalaisuuksiin.
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #11 : Syyskuu 07, 2010, 18:19:03 » |
|
Normaali Liikenneviraston perimä ratamaksu ja ratavero on yhteensä 0,1408 senttiä / bruttotonnikilometri. Oikoradalla liikennöinnistä peritään siis lisäksi investointiveroa, joka on 0,5 senttiä / bruttotonnikilometri, joten ratamaksut + verot oikoradalla ovat yhteensä 0,6408 senttiä / bruttotonnikilometri - eli lähes viisinkertaiset.
Tästä sitten joku joutilaampi voi laskea, kuinka paljon lisäkustannusta tämä investointivero aiheuttaa liikennöinnille. Wikipedian mukaan oikoradan pituus on 75,7 kilometriä, ja jarrutuskyvyn arvioinnissa käytettävä Sm4:n kokonaispaino on 137 tonnia, kahdella siis 274 tonnia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 682
|
« Vastaus #12 : Syyskuu 07, 2010, 22:40:28 » |
|
korotettu ratamaksu n.110EUR "kahdella" , n. 5 maksavaa maksustajaa siis vrt norm ratamaksu .Näen että tappion syy muualla..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #13 : Syyskuu 08, 2010, 14:00:58 » |
|
Php-tulkkini sai tuosta 132,91 €, laskeeko se väärin? Olen kyllä samaa mieltä siitä, ettei tuo voi olla se ainoa ongelma vaikka se ongelma onkin, minun laskujeni mukaan kun tarvitaan toistakymmentä matkaajaa kattamaan maksut. Lisäksi pitää muistaa, että suuri osa matkustaa kuukausi- tai sarjalipuilla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Teppo Niemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2201
|
« Vastaus #14 : Syyskuu 08, 2010, 15:02:14 » |
|
korotettu ratamaksu n.110EUR "kahdella" , n. 5 maksavaa maksustajaa siis vrt norm ratamaksu .Näen että tappion syy muualla..
Onko minun matematiikan taidot jo rapistuneet perinpohjin? Eli missä menee pieleen: Sm4:n kokonaispaino on 137 tn Oikoradan pituus on 75,7 km investointivero on 0,5 cnt/tnkm, eli Sm4 investointiveron osuus (eli ylimääräinen kustannus / yksi junavuoro) = 137 tn x 75,7 km x 0,5 cnt/tnkm = 5185,45 cnt = 51,8545 EUR, eli 2 x Sm4 kalustolla ajetun junan lisäkustannus oikoradalla verrattuna muuhun liikenteeseen on 103,71 EUR. Ja eikös Helsinki - Riihimäki paikallisjunat ole VR yhtymä Oy:lle itsekannattavaa liikennettä? Paljonkos sitä tukea VR yhtymä OY haluaa / Z-junan matkustaja? Ja paljonko Z-junissa on matkustajia. Entä vastaavat tiedot esim. Helsinki - Riihimäki, Kouvola - Kotka, Seinäjoki - Vaasa väleiltä? Näitä tietoja kannattaisi vertailla, jos ne vain ovat saatavilla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Robert Sand
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 272
|
« Vastaus #15 : Syyskuu 08, 2010, 15:14:28 » |
|
Onko väärin että rautatiefirmat joutuvat maksamaan ratamaksuja? Kumipyöräfirmat eivät maksa tiemaksuja niin miksi rautatien käyttäjät pitää maksaa?
Minun mielestä voisimme hyvinkin ottaa jonkinlaisia tietulleja käyttöön myös suomessa. Tai vielä parempi, tiemaksuja käyttöön. Tiemaksu olisi x€ per tonnikilometri ja se laskettaisiin tietysti kokonaismassan mukaan niin saatasiin ehkä rekat täyteen. Tällä hetkellä liikkuu paljon rekkoja turhankin pitkiä matkoja tyhjinä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #16 : Syyskuu 08, 2010, 23:50:34 » |
|
Onko minun matematiikan taidot jo rapistuneet perinpohjin?
Ei, mutta minun on. Tai miten sen nyt ottaa: laskin kokonaiskustannuksen, en eroa investointiverottomaan tilanteeseen. E-rit-täin karkeasti matkustajajunavuoroja kulkee oikoradalla 30 suuntaana päivittäin (tavarajunia ehkä kaksi?). Jos kuvitellaan kaikkien investointiveroksi se satanen (mikä ei tietenkään ole todellisuutta koska IC-junien vero on suurempi, rahdeista puhumattakaan) olisi ylimääräisen veron tuotto päivässä 30x2x100€ eli Elon lyhyen laskuopin mukaan 6000€ ja vuodessa siis n. 2,2 miljoonaa. Tällä piti käsittääkseni rahoittaa oikorata? Montako vuotta kestää?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #17 : Syyskuu 08, 2010, 23:56:11 » |
|
Onko väärin että rautatiefirmat joutuvat maksamaan ratamaksuja? Kumipyöräfirmat eivät maksa tiemaksuja niin miksi rautatien käyttäjät pitää maksaa?
Eikä tuo edes ole ainoa epäloogisuus. Lentoliikenne kulkee verottomalla polttoaineella, rauta- ja maantieliikenne maksaa kohtalaisen raskasta polttoaineveroa (rautateiden kohdalla osin sähköverona). Lentokenttämaksut tosin lentoliikennekin maksaa. Autoilijat vetoavat veroina kerättyihin maksuihin. 90-luvun lopulla tehtiin tutkimus, jonka mukaan maantieliikenteen maksamat verot eivät kata kaikkia liikenteen aiheuttamia kustannuksia. Mistään ei tunnu löytyvän uudempaa tietoa siitä, onko tilanne muuttunut ja kuinka paljon.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 682
|
« Vastaus #18 : Syyskuu 10, 2010, 11:29:59 » |
|
Rhk:n tilinpäätöksestä käy ilmi että alijäämä on 362 milj eur vuonna 2009 eli käytännössä yhteiskunta tukee tällä summalla raideliikennettä + tietty se raha mikä käytetään ostoliikenteeseen. Aika mittava tuki siis , lippujen hinnat olisivat jotain muuta jos ratamaksu perustuisi siihen mitä ratojen ylläpito maksaa. Tieliikenne tuottaa valtiolle n.6 miljardia euroa ja tästä summasta palautetaan tien pitoon n. 10% loppu menee valtion budjettiin. Vakuutusmaksuilla hoidetaan onnettomuuksien aiheuttamat kulut. Tieliikenne on siis rahasampo valtiolle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Robert Sand
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 272
|
« Vastaus #19 : Syyskuu 10, 2010, 12:11:48 » |
|
Mistä kaikki tieliikennerahat tulee?
-autovero -polttoainevero -? -?
Maksaahan rautatien käyttäjätkin veroja.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #20 : Syyskuu 10, 2010, 21:31:06 » |
|
Tieliikenne on siis rahasampo valtiolle.
Yleinen harhaluulo.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 911
|
« Vastaus #21 : Syyskuu 11, 2010, 08:32:17 » |
|
Autoilu on valtiontaloudellinen rahasampo, sitä on mahdotonta kiistää, eikä se ole mikään uskon asia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Toni Hartonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 682
|
« Vastaus #22 : Syyskuu 11, 2010, 11:06:27 » |
|
sen takia onkin nähtävä että valtiolla on varaa satsata myös raideliikenteeseen jos tarkastellaan liikennejärjestelmää ja sen kokonaisuutta ja tuottoja. Siitä 6 miljardin potista on oltava varaa irrottaa vaikka se 10 milj eur :a kaukoliikenteen tukemiseen. Jossain on pahasti pielessä jos näin ei menetellä, tiedän että verotulot eivät ole korvamerkittyjä, osa olisi hyvä korvamerkata palautettavaksi takaisin liikenteeseen. Liikenneministeriö kaipaa aidosti infran hoitoon reilua tasokorotusta. Vrt esim. Ruotsiin missä panostetaan huomattavasti enemmän ratoihin ja teihin BKT:n verrattuna. Kehitysyhteistyövaroihin tuli yli 60milj:n eur:n tasokorotus, sen budjetti on yli 1 miljardi euroa ensi vuonna. Suomessa on rahaa , se on poliittinen päätös mihin se käytetään
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
« Vastaus #23 : Syyskuu 11, 2010, 23:36:54 » |
|
Autoilu on valtiontaloudellinen rahasampo, sitä on mahdotonta kiistää, eikä se ole mikään uskon asia.
Se, että autoilu olisi valtiontaloudelle rahasampo, on yleinen harhaluulo. Kas noin, helppohan tuo oli kiistää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2925
|
« Vastaus #24 : Syyskuu 12, 2010, 09:58:14 » |
|
Autoilu on valtiontaloudellinen rahasampo, sitä on mahdotonta kiistää, eikä se ole mikään uskon asia.
Onko laskutoimitukseen otettu mukaan seuraavat asiat: - Liikenneonnettomuuksista johtuvat menot: kustannukset pelastustoimesta, vammojen hoidosta, sairaseläkkeistä (+ tuloverojen saamattomuus) - Liikennevalvonta: yhteiskunnan kustantamia poliiseja tarvitaan enemmän - Ympäristöhaitat: tiepölyn terveysvaikutukset, tiemelun (ja muiden tiehen liittyvien haittojen) aiheuttama maan arvon aleneminen Pienellä lisämiettimisellä voisi epäsuoria kustannuksia keksiä enemmänkin...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|