"VR kouluttaa veturikuskeja ajamaan taloudellisesti" Kalevassa 18.2.2009

[Tapani Kunnas]

"VR kouluttaa veturikuskeja ajamaan taloudellisesti" Kalevassa 18.2.2009, mukana kuva Dr16:n ohjaamosta.

http://www.kaleva.fi/plus/VR_kouluttaa_veturikuskeja_ajamaan_taloudellisesti_781748+0#kuvabox

[Mikko Herpman]

Varmasti hyvä pohde, eikös jo höyryaikana ollut bonuksia kuljettajalle/lämmittäjälle jos ajoivat hiiltä/halkoja säästäen.

Tosin veikkaan, ettei kovin suuria säästöjä saada henkilöjunissa, joilla on varsin kiireinen aikataulu, sen sijaa raskaissa tavarajunissa säästöä varmasti voidaan saavuttaa paljonkin.

Eräs jo eläkkeelle jäänyt veturinkuljettaja sanoi Sr2:n olevan paras kone, koska sillä voi syöttää jarrutusenergiaa takaisin lankaan ja siitä näkee tilastotkin veturin ajotietokoneesta. Taitaa tosin onnistua jo uusilla lähijunillakin, eli sieltäkin tulee pieniä puroja virtaan.

[Lauri Niemi]

Uusimmassa Rautatietekniikka-lehdessä (löytyy pdf-muodossa verkosta www.rautatietekniikka.fi) on myös asiaa taloudellisesta ajosta. 2600 t:n Niirala-Uimaharju -puutavarajunan (3 veturia) jokaisen veturin polttoaineenkulutus on lehden mukaan tavallisesti 400 litraa, mutta taloudellisen ajon pääperiaatteet huomioiden saadaan kulutus laskemaan 250 litraan tuolla välillä.

Puolen kuutiometrin polttoaineensäästö yhdessä junassa on yllättävän suuri. Muitakin esimerkkejä tuossa lehdessä oli.

[Tapio Muurinen]

Varmasti hyvä pohde, eikös jo höyryaikana ollut bonuksia kuljettajalle/lämmittäjälle jos ajoivat hiiltä/halkoja säästäen.

Tosin veikkaan, ettei kovin suuria säästöjä saada henkilöjunissa, joilla on varsin kiireinen aikataulu, sen sijaa raskaissa tavarajunissa säästöä varmasti voidaan saavuttaa paljonkin.

Se säästöraha oli kauan käytössä, mutta loppui jotain v.1940-50. Säästömiehet olivat yleensä kevytkätisiä, hyviä kuljettajia. Käytäntö johti jopa erilaisiin lieveilmiöihin toisten kustannuksella, joista kateus ei ollut vähäisin. Säästäminen nykyaikana voi olla välillä vähän vaikeaa, jos tiukassa aikataulussa aikoo pysyä. Vielä jos sattuu oikein hankala keli ja veturi on "syömäpäällä" niin yritä siinä sitten säästää. Muistaakseni Laajalahden Antsa sai Ylivieskan - Iisalmen välillä Deeverin kuluttamaan 600 l/ 100 km. Ja jos itse yrittää ajaa säästäen, niin samoja vaunuja siirretään pian kohta takaisin, josta juuri on ajettu ohi - onko se sitten oikeaa säästöä? Ehkä, jollain perusteella laskettuna.

[Tuukka Ryyppö]

Mikä on deeverin normikulutus? Entä miten paljon oli lastia perässä kun tuollaisiin kulutuksiin päästiin?

[Tapio Muurinen]

Mikä on deeverin normikulutus? Entä miten paljon oli lastia perässä kun tuollaisiin kulutuksiin päästiin?

Viittaan kuvassa käytyyn keskusteluun

Mikä on deeverin normikulutus? Entä miten paljon oli lastia perässä kun tuollaisiin kulutuksiin päästiin?

http://vaunut.org/kuva/50938

[Tuukka Ryyppö]

Eli noin 20 litraa satasella per tyhjä avovaunu. Ei mikään ihan törkyinen määrä, jos se tosiaan poikkeuksellisen suuri on. Paljos yksivaunuinen kumipyörävempele kuluttaa satasella samanlaisessa kelissä?

[Jorma Toivonen]

Kyllähän tuo pakkaskeli loi aika paljon vastusta junalle. P.a. vertailuja ei ole, mutta ajallisesti Lh-Ri välillä aikaa kului suunnilleen yhtä paljon, jos veturina oli Vv15 (1956) lähes täydellä junalla (84aks. 875tn), tai tyhjillä Hk-vaunuilla (104aks. 624tn) veturina Vv16 (2021) pakkaskelillä. Jälkimmäisellä kokoonpanolla sai tehot olla täysillä koko matkan, eikä siltikään saavutettu sn:ää, edellisellä esimerkillä saattoi välillä "rullaillakin" alaspäin viettävissä kohdin - tosin muutamissa nousuissa alkoi jo tehonpuute vaivaamaan. Akselipainoissakin oli huomattava ero - tyhjävaunujunassa n.6tn toisessa n.11tn. Aikoinaan täydet Silk-junat olivat mainioita kulkemaan, samoista vaunuista koostuva lyhyt ja painava "pötkö" (aks.paino n.17tn), jarrut tosin eivät vastanneet kulku-ominaisuuksia - erittäin varovainen täytyi olla.